maanantai 1. syyskuuta 2014

Puolivalmista eteistä

Eteisen remontti, sitä on jankattu näillä sivuilla heinäkuusta saakka. Eikä vieläkään ole täysin valmista, mutta lupaan (eniten itselleni), että syyskuun aikana on. Ei oikeastaan puutu kuin listat, niiden ja lattian maalaus. Ja huonekalujen kanto sisään eteiseen. Huonekalujen ja muun irtosisustuksen osalta eteinen kokeekin täydellisen muutoksen. Kaikki menee uusiksi, tai oikeammin vanhaksi, mutta meille uudeksi.

Palataan kuitenkin eteisen pintoihin. Aloitetaan ovista. Lasikuistilta eteiseen vie pariovet jotka olivat ennen ruskeaksi petsatut ja lakatut. Kauniit ovet, ja menty moisella käsittelyllä rumentamaan. Mies otti urakakseen ovien hionnan, ja minä valitsin maalauksen. Maalina toimi tuttuun tapaan Uulatuotteen  mainio ovi- ja ikkunamaali, luottomaalini jolla saa aina hyvää jälkeä aikaiseksi. Ja pinta on juuri toivotunlainen, vanhaan sopiva, mutta kestävä ja pestävä jotka on tärkeitä ominaisuuksia tahmatassuille alttiilla pinnoilla. Sävyksi valitsimme suoraan Uulan värikartalta vaaleanharmaan sävyn kaste. Sävy on sama kuin talon ulkomaalissa. Ennen:
jälkeen:
 Miten voi muutama desi maalia tehdä ihmeitä! Petsin takia ovet hiottiin täysin puupuhtaiksi, joten vaativat kolme kerrosta ovi- ja ikkunamaalia. Mutta se kannatti, ero toisen ja kolmannen maalikerroksen välillä on huomattava. Nyt ovet ovat täydelliset. Ikkunat kirkastuivat sillä, että fuskaavista lämpölasielementeistä otettiin toinen lasi pois, ja oveen tulevat lasit pestiin.
 Olen niin tyytyväinen Uulan maaliin ja oviin, että käyn ihastelemassa niitä päivittäin. Enkä malta odottaa, että ovet saa ottaa käyttöön ja niiden kautta voi kulkea sisään ja ulos.
 Samaisella Uulan ovi- ja ikkunamaalilla maalasimme vintin portaat ja komeron kätkevän pömpelin. Johan kirkastui senkin ilme. Vasta maalatessa näki, miten paneleiden pinta oli oikeasti kaivannut uusimista. Portaiden näkyvä osuus (kuvassa vihreät) maalataan lattiamaalilla.
Seinäpaneeleille riitti kaksi kerrosta maalia. Hiomisessa oli työ ja tuska, mutta oli kaiken vaivan arvoista. Oikeastaan on sääli, että osa paneeleista peittyy jatkossa väkisin huonekalujen taakse.
 1980-luvun tammiviiluovet näyttävät uusittujen pintojen loisteessa kuin väärään paikkaan eksyneiltä. Siinäkin syy miksi laitoin peiliovien kunnostamiseen vauhtia. En halua katsella näitä ovenrumiluksi enää yhtään.
 Tulevan Vaatekaapin paikka. Kunhan näette kaapin, ymmärrätte miksi kirjoitan sen isolla alkukirjaimella.
 Ja vielä kerran ne ovet. Seinät olen maalannut eilen toista kertaa pellavaöljymaalilla, siksi ne kiiltävät ikäänkuin märkinä. Nyt odotellaan maalin kuivumista ennen seuraavaa vaihetta.
*postaus on tehty yhteistyössä Uulatuotteen kanssa*

16 kommenttia:

  1. Hei,

    Ilme raikastui kertaheitolla - kaunista. Intoa ja iloa tuon kohdan loppurutistukseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppurutistus on aina vaikea, kun päämäärä alkaa olla melkein saavutettu. Keskiviikkona on vapaapäivä, sitten ajattelin maalata lattiat!

      Poista
  2. Vau, upeaa!
    Vai sinusta se on pitkä aika, että yhtä huonetta on jankattu peräti heinäkuusta asti, siis ainakin kuukauden :-D Hei...
    Nimim. Eteisen remontti alkoi vuonna 2010 eikä loppua näy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkistin, eteisen lattiaa on alettu purkaa kesäkuun lopulla! Siis kaksi kuukautta sitten. Tais tulla tästäkin kolmen kuukauden remppa :D Ei se mitään, kiire meillä ei ole.

      Hitaasti hyvä tulee, oikeasti vanhan talon kanssa ei kannata hosua :)

      Poista
  3. On varmasti palkitsevaa nähdä silmiensä edessä tuo muutos, hienolta näyttää. Tiedän tunteen, kun tekee mieli käydä koko ajan ihastelemassa jälkeä, että miten hieno siitä tulikaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palkitsevaa on :) kohta eteinen taitaa olla talon hienoin huone.

      Poista
  4. Hieno tulee eteisestä! Täällä myös yksi joka vannoo Uulan maalien nimeen. Petroliöljymaali on ihan loistavaa ulkomaalauksessa, kallista maalia mutta peittävää ja riittoisaa, usein yksi maalauskerros riittää. Säästää siis työtä ja aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Petroliöljymaalilla maalasimem mekin taloa, ja minusta se oli todella riittoisaa. En muista montako 9l pönttöä meni, mutta ei niitä montaa hankittu.

      Poista
  5. Näyttää tosi hienolta! Ovet ovat upeat vaaleina! :)

    VastaaPoista
  6. Minä justiinsa bongasin Pohjanmaalta vanhoja ovia, karmeineen. Eikä ollut ees hurjan hintaista, mutta lienee Pohjanmaan rannikko turhan kaukana? T:Kaima

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On meille vähän turhan kaukana.

      Poista
  7. Heippa!
    Niin miten tarkalleen ottaen käsittelitte nuo levyt ja niiden saumat ennen tapetointia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huokolevyt on laitettu seinään tiiviisti toisiaan vasten, normaalisti olemme liisteröineet saumat kassakoneennauhalla. Nyt se vaihe jätettiin väliin koska remonttipaperi on vähän tuhdimpaa ja meillä ei ole tapetit repeilleet mistään. Sen jälkeen huokolevyt esiliisteröitiin vehnäjauholiisterillä. Annettiin kuivahtaa, ja sitten tapetoitiin ihan normaaliin tapaan remonttipaperi huokolevyyn kiinni. Annettiin kuivua hyvin, ja sitten vain maalia päälle :)

      Poista
  8. Moi, vanhaan postaukseen tulen utelemaan kun itselläkin olisi edessä huokolevyjen paperointi remonttipaperilla. Muistatko minkä paksuista käytitte? Minulla on olemassa lähes kartonkimaista, sekä sitten kevyempää, n. tulostuspaperin paksuista. Mietin onko liian tujua tuo paksumpi tavara, pysyykö seinällä vain liisterin voimin... :D Ja vielä, laitoitteko tapetoidessa puskusaumaan vain limisaumaan? :) Kiitos jo etukäteen vastauksista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa udella :) myös sähköpostin kautta tavoittaa. Paperi oli paksuhkoa, melkein kuin makulatuuripaperia, kartonkimaista selvästi. On pysynyt tosi hyvin vehnäjauholiisterillä. Laitettiin limisaumaan, on nätimpi.

      Poista

Kiitos kommenteista :)