lauantai 21. syyskuuta 2019

Nonmaritusta

Innostuin elokuussa siivoamaan kaappeja ja muita unohtuneita nurkkia. Varasin kirpparilta paikan kolmeksi viikoksi ja sain hävitettyä aimo kasan turhaa tavaraa eteenpäin. Kierrätykseen vein lopuksi vain pari laatikkoa. Mitään konmaritusta enoikeasti harrasta, nonmaritus on enemmän minun juttu. Silti urakka jatkuu ja seuraava kirppariaika on varattu marraskuuhun.
 Tänään lauantaina on vuorossa talon perusteellinen siivous sillä saamme ensi viikolla tärkeitä vieraita. Poikien kouluun saapuu oppilaita Pietarista ja meillä yöpyy heistä kaksi lasta. Tarkoituksena on näyttää heille ihan tavallista suomalaista lapsiperheen arkea. Vastavuoroisesti täältä lähtee keväällä lapsia Pietariin katsomaan paikallista perhe-elämää.
 Salin pietarilainen kalusto saa tänä syksynä viimeisen verhoilukankaan yllensä. Tilasin kankaan parisen viikkoa sitten ja kunhan kangas saapuu Itävallasta alan verhoilla tuoleja. Tuolit ovat olleet alunperin punaiset ja sellaiset niistä tulee nytkin. Sopivat hyvin punaiseen salin mattoon. Tuoleista kaksi näkyy kuvassa oikean puoleisen ikkunan edessä.
 Alma ei oikein ole siivouksen ystävä. Imuria oli hyvä mennä pakoon salin senkin päälle tehdyn asetelman taakse. Posliiniset eläimet löysin nurkkien nuohouksen yhteydessä. Isäni toi niitä 1980-luvulla tuliaisina silloisesta Neuvostoliitosta. Niistäkin mietin myynkö osan pois, koirahahmoilla en taida tehdä mitään mutta muut eläimet haluan säilyttää.
 Eteisen ilme ei ole paljoa muuttunut siitä kun se remontoitiin muutama vuosi sitten. Portailla säilytetään juomia ja sipuleita, jälkimmäisiä on myös lattialla olevassa korissa. Tuolilla näkyy olevan kokoelma käsilaukkujani ja työhön liittyvää kirjallisuutta, työehtosopimuksia. Pakko pitää tuossa, että muistan ottaa maanantaina mukaan.
Lasikuistin siivosin jo viikko sitten eli vein paljon kuistille kertynyttä tavaraa omille paikoilleen. Vasemmalla olevissa metalliämpäreissä säilytetään lintujen ruokaa, mahdollisesti vieraaksi tulevat hiiret eivät pääse käsiksi siemeniin kuten saattaisi käydä muovisten astioiden kanssa. Kunnostamani kaapin päällä on mummoni virkkaama liina. Ikkunoihin on äitini virkannut verhot, taidankin viritellä ne taas paikoilleen sillä lasikuistin korjaaminen on edessä vasta vuosien päästä. Enpä vain muista minne verholaudat on piilotettu, epäilisin kuitenkin niiden löytyvän navetan ylisiltä jonne kertyy sen kaltainen tavara jota ei juuri nyt tarvita.
Entisöintikurssille piti saada mukaan välityö kangastilausta odotellessa. Nappasin ylisiltä lähes ensimmäisen vastaantulevan esineen joka suinkin mahtui autooni. Niinpä saliin on tulossa uusi kukkateline joka on peräisin mieheni mummolasta. Alkuperäinen kauniisti sanottuna kakanruskea väri vaihtuu johonkin vaaleaan. Kuvassa on maalit poistettu ja teline hiottu ensimmäisen kerran. Vielä tarvitaan liitosten korjaamista ja muutama hiontakerta ennen uutta maalipintaa. Nonmarittaja voi olla hyvillä mielin, uutta esinettä pukkaa poistettujen tilalle.

17 kommenttia:

  1. Nonmaritus on ihan hyvä termi. Olen silti parhaimman termin lukenut Asikaine-blogista:
    http://www.asikaine.fi/suosittu-konmari-menetelma-saamassa-kilpailijan/
    Teillä on oltavakin vähän kaikkea tavaraa ja kalusteita, kun on suuri talo ja suuret huoneet. Meillä taas, pienemmissä tiloissa, joutuu kaikkea vähän mittailemaan. Paljon silti olet saanut kirpparilla eteenpäin tavaraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä, tuo oli arkea kun lapset olivat pienempiä. Iso talo vaatii tietysti tavaraa, mielenkiintoista olisi joskus tietää millaisia huonekaluja täällä on ollut, onko ollut askeettista vai kertaustyylisen runsasta. Paljon myin käsitöihin ja askarteluun liittyviä juttuja, tuntuivat menevän hyvin kaupaksi. Jos ne vielä joskus innostavat niin ostan sitten uusia juttuja.

      Poista
  2. Hih, nonmarittaja! Hyvä termi. Uskon, että kuulun itsekin nonmarittajien heimoon. En kyllä hankkiudu tavarasta eroon edes noin tehokkaasti kuin sinä.
    Teillä on niin kaunis koti! Olisi ihanaa, jos pietarilaiset oppilaat veisivät tuliaisina vaikkapa arvostusta vanhaan. Se tuntuu olevan joskus ent. neuvostomaissa hieman hukassa, toki poikkeuksia löytyy. Mutta useimmille lienee tärkeää, että on uutta, vaikka olisi niin paljon hienoa säilytettävää, jota voisi ylläpitää tai korjata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaappeihin oli kertynyt sellaista ihme sälää josta yhtäkkiä huomasin etten ole kymmeneen vuoteen ainakaan tarvinnut, ei muuta kuin pois. hauska nähdä mitä vieraat sanovat tällaisesta kodista, ei tämä kuitenkaan ole mikään tusinatalo. Tuo taitaa olla kaikkien entisten neuvostoliiton alusmaiden "ongelma". Kaikki uusi on hienoa ja paljon vanhaa hävitetään samaan tyyliin kun meillä 1960-1970 luvuilla.

      Poista
  3. Teillä on ihana koti!
    Välillä on hyvä tutkia mitä kaikkea kaapeissa onkaan, eikä sitä tarvitse niin ääripäähän vetää. Nonmaritus siis parempi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostelen paljon sisustusjuttuja kirpparilta, joskus on hyvä karsia ja laittaa tavara kiertoon, samalla saa hyvän syyn hankkia uusia :)

      Poista
  4. Kauniilta näyttää ja lasikuistin lasit ovat upeat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasikuisti on hieno huone, vielä kun joskus riittäisi vimmaa saattaa sen sisäpuoli kuntoon.

      Poista
  5. Nonmaritus on hyvä termi. Tarpeetonta tavaraa on hyvä laittaa kiertoon nurkkia täyttämästä, mutta kaikesta ei ole syytä luopua jonkin muotitermin vuoksi.
    Minustakin teillä on kaunis ja persoonallinen koti. Hienoa, että jaksat harrastaa entisöintiä ja sillä tavoin kalustaa kotinne sinne sopivaan tyyliin.
    Varmasti on koko perheelle jännä juttu saada vieraita naapurista. Kaikenlainen kansainvälisyys on aina rikastuttava asia.
    Nuo posliinihahmot taitavat olla Lomonosovin tehtaalta. Jotkut eläinhahmot ovat suosittuja keräilykohteita ja se näkyy myös hinnoissa. Tuo lintu on niin hieno, etten siitä kyllä luopuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea ei tarvitse säilyttää vaan voi laittaa eteenpäin kierrätyksen nimissä muiden iloksi. Tavara ei kyllä siltikään tältä tilalta lopu :D
      Edellisen kerran tällaisia viraita oli noin 10 vuotta sitten kun tytär oli yläkoulussa, mukavaa että tuli tilaisuus ottaa taas koululaisia meille.
      Hahmot ovat Lomonosoveja, lintu on kauneimpia, samoin ilves ja saukko jotka eivät nyt ole esillä. Ne ovat ehdottomasti sellaisia joita haluan säilyttää muistona lapsuudesta ja onhan niitä kiva pitää joskus esilläkin.

      Poista
  6. Oli mukava kierros kauniissa kodissanne! Aivan ihanat ikkunat lasikuistilla! Hienoa, että osaat entisöidä itse, minäkin kunnosin nuorempana jonkin verran vanhoja huonekaluja täällä meillä, mutta ilman entisöinnin koulutusta. Toivottavasti vierailusta tulee onnistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minullakaan ole koulutusta, käyn kerran viikossa työväenopiston kurssilla tekemässä töitäni, juuri alkoi muistaakseni yhdestoista vuosi, aikoinaan kotiäitinä oli tärkeä henkireikä päästä kerran viikossa pois kotoa ilman lapsia. Nyt entisöinnistä on tullut rakas harrastus. lasikuistin ikkunat on minun kunnostamat, tänä kesänä katselin että alkaisi olla pienen huoltomaalauksen paikka.

      Poista
  7. Teillä on hieno, arvokas koti, jota ei varmasti kannatakaan konmarittaa. Mutta suureen vanhaan taloon mahtuu varmasti tavaraa, joka vaan siirrtetään sivummalle. Olen itse huomannut, että mitä enemmän on säilytystilaa, sitä helpommin tavarat tulee säästettyä, ja joskus on vaan pakko käydä niitä läpi rankalla kädellä. Sinulla on mukava harrastus, jossa tosiaan näkee oman käden jäljen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea ei kannata konmarittaa mutta jotain voi, nyt tavarat mahtuu väljemin kaappeihin ja on oikeastaan hyvä mieli että luopui sellaisesta mitä ei ole vuosiin tarvinnut.
      Entisöinti on koukuttava harrastus.

      Poista
  8. Niin kaunista teillä! Meillä juuri vietetään vastaavanlaista vaihtoa, saksalainen nuori on vieraanamme :) Nautimme tästä koko perhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piia. Meillä oli edellisen kerran saksalainen vieras ja tytär oli vastavuoroisesti Saksassa.

      Poista
  9. Kotinne tunnelma välittyy hienosti kuvistasi. Mahtaa olla ikimuistoinen kokemus miljoonakaupungin pojille yöpyä teillä maaseudun rauhassa.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)