lauantai 22. syyskuuta 2012

Jalostusta

Pikkasen kiireinen viikko ja viikonloppu. Tänään näin:

Ensimmäisen kerran heräsin yöllä klo 4:00 jotta ehdin viedä vanhimman pojan viideksi enoni mökkikyytiin. Kotiin palattuani pistin pään visusti takaisin tyynylle ja jatkoin unta. Onneksi omaan vaivattomat unenlahjat. Uni tulee heti tilanteessa kuin tilanteessa kunhan vain saan pään tyynylle.

Toisen kerran heräsin vasta yhdeksän jälkeen. Hyviin unenlahjoihini kuuluu myös se ominaisuus, että osaan nukkua pitkään, jopa meluavista lapsista huolimatta. Kymmeneksi nousin sängystä ja söin aamupalani rauhassa. Aamiainen oli taas se hetki jolloin osaan nauttia siitä että lapset ovat jo isoja ja omatoimisia eikä kukaan roiku enää tississä tai puntissa.

Yhdeksi kipaisin kylälle kyläkierrokselle. Tytär tuli sopivasti lainaamaan autoa saatuaan tällä viikolla ajokortin, ja joutui heti nakitetuksi lapsenvahtivuoroon. Kyläkierroksella näki tämän oman kylän taas ihan uusin silmin ja oppi pari uuttakin asiaa sen historiasta.

Kyläkierroksen jälkeen palasin kotiin, nappasin nuorison mukaani ja lähdimme kylän koululle perinteisiin omenavarkaisiin. Koulun puutarha on jäänyt palon jälkeen vähän oman onnensa nojaan, eikä kukaan syö sen antimia. Me helpotimme omenapuiden taakkaa ja keräsimme muutaman ämpärillisen omppuja talteen. Kotona alkoi samantein jatkojalostus. Osa ompuista hilloksi, osa lohkoiksi pakastimeen ja osa rinkuloiksi ja uuniin kuivumaan. Tiedä sitten mitä noista rinkuloista tulee, sillä en ole moista ennen tehnyt. Onneksi ei lopu omput kesken jos kompostiin päätyvät. Koulun omppupuissa ei tuntunut missään meidän muutama ämpärillinen.
 Samalla vaivalla keitin puuhellalla ämpärillisen äitini keräämia puolukoita mehuksi. Muu perhe vähän irvisteli jo ajatuksellekin että jääkaapissa olisi puolukkamehua. En antanut periksi vaan keitin silti, tosin vähän runsaamman sokerin kera. Ja ainakin minun makuuni mehusta tuli hyvää. Erilailla hyvää kuin edellisen kerran mansikkamehusta, mutta täysin juotavaa mehua.
Nyt on hillot ja mehut valmiina, vieressä kuppi teetä ja takassa tulet. Eikä kukaan edelleenkään roiku tississä tai puntissa. Telkkarista tulee niinkin fiksu elokuva kuin Nuija ja tosinuija ja meidän pojat ovat kuin nuijalla nukutetut sitä tuijottamassa. Joten roikkukoot äiti netissä sen aikaa. Kunhan ei laita tässä sohvalla päätä tyynyyn.

Huomenna asiaa toisenlaisista puutarhan antimista.

8 kommenttia:

  1. Sinulla on ollut selvästi taas vauhti päällä, paljon olet ehtinyt :)
    Leppoisaa illan jatkoa.

    VastaaPoista
  2. Mieluummin olisin ollut koko päivän tässä takkatulen ääressä, mutta omput on pakko laittaa nyt. Huominen menee parin sadan kirpparitavaran hinnoittelussa :D
    Loppuillan kyllä otan leppoisasti!

    VastaaPoista
  3. Noita omppurinkuloita pitäisikin kokeilla... nam...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katotaan kuinka niille käy. Taisin tehdä liian paksuja kun ei ne tunnu kuivuvan yhtään tuolla sähköuunissa jossa on kiertoilma päällä. Leivinuunissa on taas liian kuuma vielä. Pistän ne aamulla leivinuuniin jos eivät ole vielä kuivia. Vähän turhan pitkäveteistä puuhaa tuo kuivatus. Kissanpentujen takia en uskalla laittaa leivinuunin tai lattialämmityksen päälle. Olisi entiset rinkulat heti :DD

      Poista
  4. Ihana oivallus "vaivattomat yöunet", mullakin on just sellaset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)) Vaivattomat yöunet on ihan mukavat!

      Poista
  5. Olet siellä laitellut minun herkkuja, omppusose ja puolukkamehu on molemmat niin hyviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja ovat muuten yhdessäkin hyviä, omena ja puolukka. Joskus laitan jogurttiin sekaisin omenasosetta ja puolukkahilloa. Maistuu taivaalliselle!

      Poista

Kiitos kommenteista :)