keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Pienen katastrofin alku ja loppu

En ole mikään elektroniikkaihminen. Jos saisin valita, tai asuisin yksin, olisi minulla paljon vähemmän laitteita kuin mitä tänä päivänä on. Lisäksi olen uskollisesti toimivien laitteiden suuri ystävä, kuten jo pesukone episodista voi päätellä. Kun rumpu irtoaa kaksi vuotta vanhasta pyykinpesurista, niin kuvitella saattaa että en ole kovin iloinen.

Yksi yliveto laite minulla kuitenkin on. On ollut jo seitsemän vuotta. Nyt se otti ja säikäytti, ja akkunsa lopetti toiminnan. Ei mikään ihme, vai moniko teistä tietää kännykän jossa on 7 vuotta vanha alkuperäinen akku. Minä ainakaan en tiedä kuin oman luurini. Akun simahdus nosti hien pintaan, mistä uusi? Ei mistään sillä nykymallit ei käy. Seuraavan ajatus sai vielä pahemman hien pintaan, uusi puhelin. Ei ikimaailmassa! Vanhasta en luovu.

Siinä paniikin keskellä tuli kuitenkin toivon pilkahdus. Perheessämme on ollut joskus toinen samanlainen puhelin, löytyisikö se vielä, ja tärkeintä, onko siinä akku tallessa. Hetken pengonta tuotti tulosta. Kännykkä akkuineen löytyi. Puhelin lähti toimimaan muuten kelvottoman kännykän akulla. Ja arvatkaa mitä, akku vaikuttaa siltä, että sen kanssa mennään seuraavat 7 vuotta! Suhteeni vanhan nokialaisen kanssa on pelastettu.

Nuukahan minä en ole, mutta inhoan yli kaiken opetella uuden koneen uutta tekniikkaa. Tuttu ja turvallinen on mun juttu.

10 kommenttia:

  1. oi , tuttu tunne ;)
    Hyvä, että löytyi vastaava toinen kapistus sulle.
    Mutta joskus kyllä täytyy antaa periksi, ja opetella ja hyväksyä joku uusikin. Vannon, että se voi olla myös paljon parempi, kunhan saa selkeän opastuksen. T: nimim. kokemusta on ;)

    VastaaPoista
  2. Tulin juuri kodinkoneliikkeestä, myyjä sanoi ettei uudet kännykät ole läheskään yhtä vedenkestäviä kuin vanhat. Vesisateella puhuessakin saattavat mennä rikki. Kannattaa siis pitää vanhasta luurista kiinni :)

    VastaaPoista
  3. wihtori: Joskus pitää antaa periksi. Kännykästä en silti luovu. Nokian tuossa ikivanhassa mallissa on sellainen tekstiviestinkirjoitustapa jota ei ole missään muussa nyt markkinoilla olevissa puhelimessa. Siksi en halua siitä luopua :))

    Peikkis: Tuntuu että nykymallit kestää hädintuskin takuuajan ja sitten taas uutta tilalle. Toiaalta siihenhän se bisnes perustuu.

    VastaaPoista
  4. Yksi rouva työpaikallani pistää vielä paremmaksi tuon kännykkä jutun kanssa.... hänellä on TOSI antiikkinen Nokia, joka toimii ja toimii.
    Puhelin ollut ennen miehensä työpuhelin ja kun rouvan känny hajosi (uudemman mallinen) sai tämän vanhan puhelimen omaksi.
    Ei ole kameraa éi nettiä eikä mitään ylimääräistä, mutta se toimii..:)
    Ei kuulema hevillä uuteen vaihdeta..:D

    VastaaPoista
  5. :-)

    Hei, onkos teillä muuten sama talotoimittaja kuin meilläkin? Meidän talo on kyllä yhä paketissa odottamassa parempia hetkiä...

    VastaaPoista
  6. Siis nuo vanhat Nokiathan kestääkin, äidilläni on myös mielestäni vielä tuota paljon vanhempi noksu joka vaan toimii ja toimii. Ok, yksi näppäin on teipattu takaisin mutta muuten ihan jokapäiväisessä käytössä.

    Akkuja saattaa muuten saada Helsingin Haagasta sijaitsevasta sähköjne.tarvikkeiden liikkeestä jonka nimeä en nyt muista kirveelläkään kyllä.

    Olen muuten samanlainen, en millään haluaisi ostaa uutta jos olen johonkin tottunut. Nyt on 3 vuotta vanha Nokia joka on liki toimintakyvytön mutta... en haluaisi uutta. Minulla puhelin kestää yleensä juuri sen 3 vuotta ja sitten on niin kaput että pakko hankkia uusi. Juuri nyt harkitsen että jospa vaihtaisin Nokiasta pois, ensimmäistä kertaa ikinä :)

    Ja itsekin halusisin puhelimen mikä toimii puhelimena, saa netin, kalenteri ja tekstarit sekä qwerty -muuta en tarvitse. Mutta tietty kaikki on tungettu täyteen ties mitä sovelluksia ja kameroita. Siis ne mitkä muilta ominaisuuksiltaan miellyttävät... katsotaan mihin lopulta päädyn :)

    VastaaPoista
  7. Irmastiina: En vaihda minäkään, tuollahan on kohta jo antiikkistatus :D

    anana: Äkkiähän uuteen tottuisi, mutta se vaihto kauhistuttaa. Muuta kuin Nokiaa en uskalla harkita uudeksi sitten kun sen aika koittaa. En nytkään osaa käyttää kaikkea tuostakaan puhelimesta vaikka on nykykäsityksen mukaan ihan vailla mitään erikoisuuksia.

    VastaaPoista
  8. Jep, näin se menee.
    Ihan pistää vihaksi, ku nykylaitteet ei kestä mitään.
    Jossain kohti siis todella olis kannattanut enempi vaalia niitä toimivia vanhoja!!Jotka varmasti toimis vielä paremmin, ku uus tekniikka!

    Pitkää yhteistyön jatkuvuutta sulle ja puhkallesi ;)

    VastaaPoista
  9. Minulla oli ennen juuri samanlainen puhelin, jonka sain käytettynä ja käytin sitä itsekin ehkä n. 3 vuotta. Tosi hyvä puhelin, etenkin tuo näppäimistö! Siksi valitsin uudeksi puhelimeksenikin mallin, jossa akku kestää pitkään ja joka kirjaimelle on oma näppäin.

    VastaaPoista
  10. Mulla on kymmenen vuotta vanha nokialainen ja alkuperäinen akku. En vaihda ennen kuin hajoaa. Siis jos hajoaa :-) Tänä keväänä huvitti, kun tyttären ystävätär joutui soittamaan kännykälläni ja tytär oli vähän huolissaan, osaako tämä näin antiikkista käyttää :-) Et on se sit vaikeaa toisinkin päin osata.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)