sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Uhkailu, kiristys ja lahjonta

Siinäpä ne keinot joihin tämäkin täydellinen äiti välillä tukeutuu.
Jos et kulje kiltisti kärryjen vieressä, et pääse...
Nyt on parempi totella tai...
Jos siivoat lelut, saat ...

Yksi keino on ollut ylitse muiden meidän lapsilla.
Tarrat + palkinto.
Ne otettiin tällä viikolla taas pitkästä aikaa käyttöön menestyksekkäästi.
Pojat kyllä menivät hyvin nukkumaan, mutta se aika sängyissä ennen nukahtamista on mennyt tässä talven mittaan ihan hulinaksi. Milloin hypitään veljen sängyssä, milloin käydään kokeilemassa viisi kertaa äidin sängyssä nukkumista, milloin pitää hakea unohtunut tavara olohuoneesta, ja milloin mitäkin oheistoimintaa.
Peli vihellettiin poikki, ja nyt saa taulukkoon yhden tarran hyvin sujuneesta nukahtamisesta.
Palkaksi saa pienen suklaan kun taulukkoon on saanut kerätyksi kolme tarraa.
Meidän periaatteiden mukaan kerättävä aika pitää olla lyhyt, maksimissaan kolme tarraa. Palkinto sellainen jonka eteen lapset haluaa tehdä töitä, meillä se on karkki vaikka jotkut ovatkin vastaan karkilla palkitsemista.
Toimii meillä.
 Vielä kun tarrat saisi toimimaan teinien kanssa...

Lauantaina kävin tekemässä Prismassa viikon ruokaostokset. Kärryt ei minusta olleet edes kovin täynnä, mutta siinä pihalla sain kapakkaruusun oloiselta naisihmiseltä päivittelyn ostamastani ruokamäärästä.
En kuitenkaan katsonut asiakseni kertoa montako suuta sillä määrällä ruokitaan ja etenkin monellako aterialla näin talvilomaviikolla. Ruusun ostoskorin epäilen sisältäneen enemmän nestemäistä kuin kiinteää ravintoa vaikka en sitä päässytkään näkemään.
No, tuo oli vain mielenkiintoinen sivujuonne ostosreissuuni.
Toinen yllätys tuli vastaan aiemmin siinä käytävällä.
 Ekaluokkaiselle uusi kevättakki. Merkki on joku aivan täysin unknown, mutta ei se mitään. Hintalapussa luki 10e, löytyi säädettävää helmaa ja hihansuuta. On huppu ja kangas minkä voisin kuvitella sietävän vähän kosteuttakin. Eikä silläkään niin väliä, pihatouhuihin on se rymyyn sopiva Popin takki ja tämä saa olla kauppatakkina. Jos ei muuta, niin oli ainakin naurettavan halpa.
Tytöille oli oma mallinsa, takki + housut 10e! Ainut miinus oli, että ne housut olivat valkoiset. Kummitytölle mietin, mutta jätin sitten ostamatta kun kangas oli laaduttomampaa kuin tässä takissa.
Tykkäsi mallikin kun univaatteiden päälle soviteltiin uutta takkia.
Pojilla oli tänään pyjamapäivä. Ulkonakin oltiin niin, että ulkovaatteiden alla oli vain univaatteet.
Hauskaa oli ja vähän erilaista.

Mukavaa lomaviikkoa ensi viikolla lomaileville!
Minä paahdan töitä.

15 kommenttia:

  1. Loma loppuu tänään:(

    tarkistin muuten sähkönkulutuksemme: viime vuoden aikana tasan puolet teidän kulutuksesta. neliöitä 110m2. kaksi sähköpatteria makuuhuoneissa, vedenlämmitys sähköillä ja käyttösähkö. en osaa yhtään arvioida, onko vähän vai paljon -miehen homma:)

    VastaaPoista
  2. Uhkailu, kiristys ja lahjonta on meillä ainakin jatkuvassa käytössä ja toimii. Mun mielestä se on ihan liikaa parjattu juttu, koska sehän on syy-seuraus -kasvatusta parhaimmillaan ;-)
    Katsellessani erään puolitutun "keskustelevaa kasvatusta" tunsin lähinnä sääliä. Yritä nyt uhmakkaan 4-vuotiaan kanssa keskustella asioista...

    Meillä taisi olla tänään pyjamapäivä myös :)

    Niin ja loistava takkilöytö!

    VastaaPoista
  3. Leena: Ei varmastikaan paljoa tuo sähkönkulutuksenne. Mun loma oli tämän viikon yllätykselliset muutama vapaapäivä, menivät vaan ihan liian nopeasti!

    nanna: Toi keskusteleva kasvatus on joissain kohtaa ihan hyvä, mutta pienten kanssa ihan yhtä tyhjän kanssa. Pitää olla konkreettisia juttuja ja heti kun tapahtuu. Ei meilläkään nelivuotiaan kanssa paljoa keskustella näissä asioissa :D
    Pyjamapäivät on parhaita!

    VastaaPoista
  4. Jos mietit karkilla palkitsemista, niin mua ainakin "lohdutti" samoin toimivana, että esim. Niilo-Mäki Instituutissa (arvostettu oppimisvaikeuksien tyyssija JkL:ssä) palkitaan aakkoskarkeilla. Iso lasipurssi täyttyy vähitellen niistä ja sitten he pitävät juhlat, missä herkutellaan. Näin ainakin muutama vuosi sitten yhdessä lukivaikeusryhmässä toimittiin;)

    VastaaPoista
  5. Peurankello: olen kuullut myös koulupsykologin suosittelevan samaa keinoa. Eli ehkä motivointi ylittää harkun haitat.

    VastaaPoista
  6. Suuri perhe on oikein kiva, paitsi kauppapäivinä ;)

    "Mulla on 7 lasta ja muutama kummilapsi", kerran sanoin kassaneidille kun hän ihmetteli hihnalle latomiani sataa suklaamunaa. Pääsiäisnoidan yllätyksiksi ja muutama omaankin suuhun.

    Jos ei keskustelu auta pikkutirreihin, niin ei se aina tunnu tepsivän niihin teineihinkään ;) Ah tätä ihanaa äitiyttä!!!

    VastaaPoista
  7. Peurankello: Meillä ainakin se karkki on paras motivaattori, silloin tapahtuu jotain toivottua :)

    Kikka: Hih :)) Ei sentään ollut sataa munaa kyydissä! Sen sata muuta tuotetta kyllä oli. Äitiys on kyllä joskus aikamoista!

    VastaaPoista
  8. Mäkin voisin ottaa tollaiseen tauluun tollaisia kivoja kissatarroja kun oon ollu tkiltti!!!!! Pliis!!
    Takki sopii mun mielestä yhtä hyvin tytöille, höh, pitääks tytöille olla eri vaatteita. Jaksan aina muistuttaa (viimeksi kun naapurini yritti löytää punaista vauvapulkkaa pojantytölleen), että mun lempiväri pienenä oli sininen. En tykännyt punaisesta enkä VARSINKAAN vaaleanpunaisesta.

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Olipas takkilöytö, hoh.
    Aivan naurettava hinta, ja on kyllä hyvännäkönenkin.
    Onnee löydöstä.

    Oon kanssas niin samaa mieltä.

    Joskushan sitä tietty menee itse sieltä matalimmasta kohdin, kun sortuu uhkaus,lahjonta, kiristys linjalle..
    Mutta lyhykäisyydessään, tuo kauppakärryn vieressä kulkeminen, tai muuten ei saa jotain, josta sovittiin..Kuulostaa niin tutulta.

    Mieluummin näin, kun keskustella kaupassa kirkuvan, taatusti omaa mieltään olevan uhmaikäsen kanssa.

    Siinä kohtaa ei kuitenkaan lahjonta taida kannattaa,
    siitä kärsii sitte myöhemmin kaikki, ku lapsi pyörii kaupan lattialla seuraavalla kerralla ;)
    Sellasilta välttyny, kun maalaisjärjellä sivakoi läpi lapsen tunneviidakon.

    Jep, mutta murkkujen kanssa, keskustelu on ihan top huippu juttu.
    Vääntää saa, ja kääntää ja venyttää sanoja, lauseita ja asia/syy/seurausyhteyksiä, mutta siinä kohdin on jo keskusteleva kasvatus oikeen kohdillaan ja toimii.

    Niin, ja meilläkin muuten on tuo sama ongelma toisinaan, jaksoittain..Kun 5 ja 7v:t keskenään kikattelee ja sipattelee, hakee niitä unohtuneita unilelujaan ym.

    Taulukko on ollu yhdellä kaverillani ja toiminu oikeen hyvin.
    Suositteluja olen saanut,
    vois testata=)

    VastaaPoista
  11. Meillä on viimeisen viikon aikana ollut pääasiassa käytössä toi uhkailu, koettelee jonkun verran kaikkien hermoja tämä pitkä sairastelu ja neljän seinän sisällä oleminen. Toi tarrajuttu on meilläkin joskus ollu käytössä, pitäis ottaa taas...

    Vitsi, miten edullisen takin oot löytäny! Ja hyvännäkönenkin vielä! :)

    -Päivi-

    VastaaPoista
  12. Saila: Munkin mielestä värejä voi käyttää ihan sekaisin pojilla ja tytöillä. Sen toisen takian malli oli minusta se mikä siitä teki tyttömäisen, väri oli vihreävalkoinen. Mutta toisaan se malli oli sellainen slimfit, pieni kopio naisten takista :)
    Ei muuta kuin näpräämään kissataulukkoa :DD Pojat sai itse valita omat tarransa ja kuopus halusi ihan ehdottomasti kissat!

    Onnenkyynel: Mä käytän kauppareissulla aseena etupenkillä istumista. Jos ei osaa olla kunnolla niin pääsee takapenkille. Onnistuu parhaiten kun on vain yksi lapsi mukana :D
    Suosittelen ainakin kokeilemaan tarrataulua, toimii se ainakin viikon verran :))

    Päivi: Takkihan oli suorastaan ilmainen :) Onneksi nyt kelit alkaa näyttää siltä että pääsee uloskin. Sauhu nousee jo kaikkien korvista kun pitää sisällä kökkiä vaikka ei olla oltu edes sairaina. Meillä käy aina pihassa sellainen viima, että naama ei kestä vaikka olisi miten suojattu kovilla pakkasilla.

    VastaaPoista
  13. Hihii, ihan samat metodit ovat meilläkin käytössä;-) toimiihan se palkitseminen paremmin kuin jatkuva naputtaminen!

    Iloa ja voimia loppuviikkoon!

    VastaaPoista
  14. Meillä on käytetty tarrapalkintoa aikoinaan pottahommissa. Pisusta sai yhden ja tuubasta kaksi. Siis jos osuivat pottaan. Kun tuli sovittu määrä, niin leivottiin yhdessä jotain hyvää.

    Homma toimi niin hyvin, että mammalle alkoi tulla lisäkiloja "ihan silleen kivasti"...

    Viime viikosta asti pojat ovat saaneet peliaikaa Pikku Kakkosen sivuilla sen mukaan, minkälaisia puhalluksi toinen poika tekee PEF-mittarilla. Yhdestä tarpeeksi hyvästä puhalluksesta saa aina kymmenen minuuttia. ;)

    Yleensähän minä siis en kiristä. Kerron sitäkin hanakammin sen, että jos nyt joku hunsvotti tekee sitä ja tätä, niin siitä seuraa tuota ja tätä. Syy-seurausta siis, ihan selvästi. Jonkun mielestä SAATTAA muistuttaa erehdyttävästi kiristystäkin. Mitä minä en siis yleensä käytä... ;)

    Kerran menin kyllä sanomaan eräässä burgeripaikassa, että jos pojat eivät nyt ole kunnolla, se on viimonen kerta, kun menen sinne heidän kanssaan. Arvaatko miten kävi?

    Kävelimme takit kainaloissa pihalle, enkä ole sinne lasten kanssa sen jälkeen mennyt. Enkä mene. Sen verran härkäpäinen sitä ollaan... (Kannattaa siis miettiä tarkoin, mitä uhkailee.)

    On tämä vanhemmuus välillä vähän kinkkistä, joo.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)