keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Melkein kuin kaksi marjaa

Kaikenlaisia välähdyksiä sitä saa muutaman sisäpäivän jälkeen.
Pienet asiat tuntuvat suurilta.
Kuten lähes samanlainen vedin ja Brion puujuna.
Tiedän että vetimistä on olemassa ihan pyöreäkin versio, meiltä en löytänyt.

Täällä pukkaa arkea ihan täysillä. Sitä niin rakasta ja raskasta.
Ruokaa, siivousta, lasten touhuja, läksyjä, pelejä, nahistelua, äidin ja isän sängyssä nukkumista, kissan ja koiran karvaa, halauksia ja suukkoja. 
                                                        

Lapsilla on lauantaina koulupäivä. Pakkasherralta toivoisin armoa edes sen päivän suhteen koulujen ulkoilupäivän takia, tyttären Lapin matka taitaa mennä  mönkään näiden säiden kanssa, pakkasta on ihan liikaa hänen kylmänsietokyvylleen.

On tähän viikkoon mahtunut eräs muukin hetki. Uskalsin taas kokeilla kutomista tuolla kädellä johon iski viime vuoden puolella raju jännetupentulehdus. Ja jippii! Käsi ei ole kipeytynyt. Maltillisesti olen kuitenkin kutomista aloitellut varmuuden vuoksi. Kohta on kevät ja puutarha-aika ja sitten saa luvan olla käsi kunnossa mullassa möyrimiseen.

Aurinkoista viikkoa!

4 kommenttia:

  1. Joo, varovasti sen tulehduksen kanssa... itse olen ostanut Instrusta kyynärtuen kun taloa krapatessa ja maalatessa se tuli niin kipeäksi eikä tervehtynyt yli vuoteen. Nyt - koputan puuta - kun yritän joka kerta muistaa laittaa tuen, ei kipua ole ollut viime kevään jälkeen. Jospa saisi talon maalauksen loppuun?
    Heh, mietin tuossa, mietitkö tehdä brio-junista vetimiä...?

    VastaaPoista
  2. Saila: Junista saiskin aika nättejä vetimiä vaikka ei kyllä ollut aikomuskaan niin tehdä :D Pää vain lyö nollaa täällä sisätiloissa olemisen takia. Rannetukea olen käytellyt ahkerasti ja luulen sen auttaneen huomattavasti käden paranemisessa.

    VastaaPoista
  3. Näitä hirmupakkasia pidellessä, olisi todella mielenkiintoista saada vielä postaus teidän lämmityssysteemeistä. Olet niistä aikaisemminkin kirjoitellut, mutta nyt itse lisäeristämättömään satavuotiseen hirsitaloon muutettua asia todellakin kiinnostaa.

    Meillä kuushenkinen perhe, huomattavasti vähemmän neliöitä ja suorasähkö höystettynä, ilmalämpöpumpulla, kakluunilla, porinmatilla ja pienellä muuratulla puuliedellä. Kaikissa palaa nyt pakkasilla useampi koivuhalkopesällinen päivässä, eikä silti meinata pysyä teidän maksimisähkölaskulukemissa, jonka joskus mainitsit. Ja sisälämpötilojenkin ollaan annettu asettua tuonne 16-19 asteen välille. (Ihmeesti sitä muuten ihminen tottuu ja keskuslämmityskodit tuntuu jo melkeen tukalilta.)

    Eli kuinka ihmeessä te sen teette? :) Ja vielä olisi mukavaa, jos voisit antaa hyviä vinkkejä puuliedellä kokkaamiseen. Saatko ja miten riittävän kuumaksi tehokkaaseen paistamiseen ja miten pysyy lämpö tasasena? Onnistuuko/epäonnistuuko erityisesti joku ruokalaji mielestäsi verrattuna sähköliedellä valmistamiseen?

    Kiitos vielä ihanan maanläheisestä, mutta kuitenkin niiiin inspiroivasta blogistasi. Todentuntuinen ja elämänmakuinen kurkistus maalaiselämään lapsiperheessä on ihan parasta.

    Liina

    VastaaPoista
  4. Liina: Voi, kiitos kehuista! Taidan tehdä ihan oman postauksen ruuanlaitosta puuhellalla ja toisen lämmittämisestä. Me ollaan sähkön suhteen pihejä :))) Yksi mikä pitää laskut aisoissa on puusauna, lähes olemattomat pihavalot ja se että kahdessa huoneessa ei ole lainkaan sähköpattereita. Kerron sitten postauksessa lisää :)

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)