maanantai 22. maaliskuuta 2010

Valkoista

Vuosi sitten maaliskuussa tuli katolta alas näin komeat lumikiepit. Kuvan alareunasta näkee, että oli sitä lunta maassakin, ihan hivenen. Kuvassa näkyy myös yksi asia johon talossa rakastuin. Nuo veistetyt kattohirsien päät. Ennen osattiin tehdä kaunista jälkeä. Nyt pihalla näyttää tältä: Makuuhuoneen edustalla on pari metriä lunta. Syreenipensas on ihan mennyttä. Nyt harmittaa ettei sitä siirretty jo viime kesänä parempaan paikkaan. Salin ikkunoiden alla olevat syreenit ovat täysin jään alla. Mennyttä ehkä nekin, jos selviävät niin siirretään nämäkin. Toisaalta syreeneistä viis, kunhan tuo kaikki ei lumi ei sula talon alle. Vaikka maa viettää talosta pois päin, niin mahdollista se sulamisvesien talon alle valuminen on.
Paljon sitä lunta on vaikka aurinko ja tuuli onkin osan jo haiduttanut. Tänä kesänäkään tuskin ehditään taloa maalata. Tuvan remontti vie ajan ja rahat.


Navetta näyttää kuin olisi hautautunut puoliksi lumeen. Se tulee tulvimaan kesällä sillä navetan alla oleva kallio viettää navetan alle. Vesi menee sinne ja valuu sitten navetan takana pois. Eihän se hyvää tee rakenteille. Vielä ei olla keksitty hyvää keinoa millä sen estäisi. Navettakin on luonnonkiviperustuksella suoraan kallion päällä, eikä sitä oikein saa niin tiiviiksi ettei vesi menisi alle.
Joten vedenpaisumusta odotellessa. Kasvimaallekaan tuskin heti vapun jälkeen kuten parina aiempana vuonna.



14 kommenttia:

  1. minä kanssa kauhulla odotan kevättä! Lunta on niin paljon, että piha tulee oleen kuin venäläisen kolhoosin. Meillä kun vielä syksyllä myllättiin kaivinkoneella pihaa. Mielenkiintoista katsoa, mitä kasvit ovat tykänneet tästä runsaslumisesta talvesta. Vieläkös sinulla on niitä ylimääräisiä karviaisia?

    Terkuin

    Outi

    VastaaPoista
  2. Näin ne murheet vaihtuu täälläkin.
    Ennen joulua, kovien pakkasten aikaan murehdin puutarhani menetystä. Sitten, kun lunta tuli kukkendaaleihin asti, murehdin, että tulppaanit kukkivat juhannuksena.
    Ja nyt murehdin mitä tuhoja sulamisvedet tekevät. Niin meidän tuuria olisi, että koko kellarikerros menisi samaan rysäykseen uusiksi :D Pakko vaan toivoa, että jyrkästä rinnetontista olisi kerrankin jotain iloa!

    VastaaPoista
  3. Outi: On vielä karviaisia, ruukullisista en tiedä selviävätkö talvesta, mutta navetan takana kasvaa vaikka kuinka :)

    Nanna: Toivotaan kellarin säästyvän, on teillä jo remonttia ollut.

    VastaaPoista
  4. Heh, jos ne ei nyt tule sisään, niin ne tulee taatusti ensi keväänä, jolloin olen ajatellut asuvani ja viettäväni aikaa ilman remonttia!

    VastaaPoista
  5. Mua kanssa hirvittää, miten kaikki viime kesänä istutetut taimet jaksaa tuolla lumen ja jään alla.
    Kuitenkin rahallinenkin panostus oli jo ihan iso kun niitä laitettiin, mutta sitten tulee kyllä muutenkin itku jos kaikki on mnennyttä =)

    VastaaPoista
  6. Voi, ei sitä osaa ajatellakaan mitä kaikkea harmia tuosta lumimäärästä voikaan olla. :/
    Toivottavasti ne sulaa silleen sopivasti, ettei niitä tulvia tulisi.

    VastaaPoista
  7. Ihan varmasti hirvittää ajatukset sulamisvesistä eikä voi kun toivoa että jollain ihmeellisellä tavalla välttyisitte siltä! Silti on ihan pakko sanoa että kuvat ovat kyllä kauniita; teidän "kartano" on niin kaunis myös talven ja kaiken tuon lumen keskellä!

    VastaaPoista
  8. On kyllä kauhea määrä lunta nyt joka paikassa!
    Täytyy vaan toivoa ettei sitä vedenpaisumusta tule!

    Komppaan Aamunkukkaa: Ihania kuvia! =)

    VastaaPoista
  9. Näyttää olevan lunta teilläkin. Niin on täälläkin :)

    VastaaPoista
  10. Moi!

    Mukava blogi sinulla, jonkin aikaa olen sitä jo seuraillut.

    Meillä ollaan muutamana viikonloppuna ahkeroitu talon ja tallin ympäriltä lumet kolmen metrin päähän kera traktorin ja lapioiden, että ei tulisi valuongelmia. Lumen kanssa touhua on siis riittänyt. Ensi pudotat katoilta (onneksi talossa jyrkkä mansardikatto, eikä sieltä tarvitse pudotella) lumet alas, sitten siirrät ne kauemmas rakennuksista ja keväällä korjailet lumen tuhoja. Tosin eipä ole tarvinnut tuijia huputtaa, kun niitä ei hangen alta edes näy;D.

    Syreenit on onneksi aika kestäviä kavereita ja nopeakasvuisia, että sikäli niiden vahingoittuminen ei ole sieltä pahimmasta päästä.

    terveisin Anni

    VastaaPoista
  11. Hei Katja,
    Huoli pois. Pihasyreeni on sitkeä kasvi ja sen juuristo suojassa paksun lumikerroksen alla. Se lisääntyy juuriversoista ja vaikka oksat olisivat nirhaantuneet, se versoo sitä hullummin kun sitä vähän saksii. Samoin kuin muutkin puutarhakasvit, lumi on suojannut niiden juuria kovalta pakkaselta. Eniten olen huolissani vesimyyristä ja rusakoista. Myyrät kulkee lumen alla ja järsivät puiden ja pensaiden kuorta. Niitä voi estää tallaamalla juuristoalueen tiiviiksi varsinkin arvokkaammilta hedelmäpuuntaimilta. Ja syksyllä kannatti laittaa rungon ympärille suojus. Rusakoita estää tarpeeksi korkea verkko.

    t. Marjaana M.
    p.s. pahus en vieläkään ole saanut aikaiseksi rekisteröityä vaikka käyn lukemassa teidän kuulumiset lähes päivittäin

    VastaaPoista
  12. Kyllä aurinko lopulta tekee tehtävänsä,mutta tuo sulamisprosessi kyllä hirvittää...Kiitos arpajaisvoitosta,sain sen tänään postissa ja aivan ihanat ne olivatkin:)

    VastaaPoista
  13. Meiltäkin on muutama puska mennyttä... Harmi. Yks puska joka on tosi keskeisellä paikalla potuttaa mua ihan tosissaan! Ihana teidän talo:)

    VastaaPoista
  14. Nanna: Toisaalta jos niin hullusti kävis että olsi vedet kellarissa, niin ajatteles mikä tekemisen puute sen jälkeen kun olisi koko talo rempattu :D

    Hansu: Mekin panostimme viime kesänä rippijuhlien takia.

    Mia: Mä luulen kyllä poikien nauttivan vaikka olis mitä tulvia :D

    Aamunkukka ja MrsAgatha: Kiitos :)
    Vauhtivekaroiden äiti: Kyllä sitä on :D

    Anni: Kiitos:) Meillä on yksi iso puute, ei ole traktoria. Mietimme kyllä pyytäisimmekö auramiehen ylimääräiselle keikalle vetämään navtan kyljet puhtaaksi lumesta. Siinä kun ei ole edes mitään istutuksia.

    Marjaana: No just ne myyrät, niille tuntuu kelpaavan syreeninkin varret. Vaikka syreeni selviää siitä tosi hyvin. Tietysti ovat syöneet loputkin mansikat :(
    Mun pitäiskin soittaa sulle, tarvittais sitä ruskeeta mitä toit tuliaisiksi :)

    Tilda: Ole hyvä, mukava kuulla että oli mieluiset :)

    Mari: Kiitos :) Mä en edes uskalla ajatella mitä tuolta lumen alta vielä paljastuu.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)