keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Joulu jota ei ollut

Olen pari päivää miettinyt tämän postauksen kirjoittamista, kirjoitanko vai enkö. Päätin kirjoittaa koska se mitä tapahtui, tulee vaikuttamaan elämääni vielä tovin ja ehkä jopa lopun ikää. Tämä on pieni tarina sitä kun korona iskee vakavasti.
Airvo-kone joka piti minua hapessa pahimmat päivät.

Sain ensimmäiset oireet maanantaina 13.12. jolloin kuiva yskä nousi nopeasti. Seuraavana yönä iski kuume ja erittäin huono olo. Tiistaina kävin päivystyksessäkin oloni takia mutta silloin todettiin, että koska minulla on torstaiksi aika infektiovastaanotolle niin menen sinne. Olin siis juuri sairastanut pari viikkoa flunssaa ja yskää ja aluksi ajattelin, että se sama tauti ei olekaan vielä ohi. 

Torstaina 16.12. vastaanotolla tehtiin pikatesti joka näytti positiivista, samalla otettiin tarkempi näyte ja lähdin kotiin odottelemaan tulosta, joka tuli seuraavana päivänä. Korona oli iskenyt. Vointini oli kipeä, kuumetta, yskää, ripulia, mieletön jäsensärky, päänsärkyä ja kaikkea mahdollista. Ei ruokahalua mutta jano oli jotain käsittämättömän syvää. 

Viikonloppuna oloni parani hetkeksi ja kuumekin pysyi paremmin poissa kuumelääkkeillä. Alkuviikosta, viikon sairastamisen jälkeen tuntui, että ei tule mitään, olo pahenee. Soitin kotisairaanhoitoon jonka numero oli onneksi annettu jäljityksen yhteydessä. Sieltä soiteltiin joka päivä ja aamulla 23.12. totesivat, että nyt tulee joku katsomaan minua.  Ja onneksi tuli, kotisairaanhoitaja otti heti yhteyttä lääkäriin joka totesi, että nyt on lähdettävä sairaalaan tarkempaan tarkastukseen. Pikatesti näytti reilusti koholla olevia tulehdusarvoja ja hapetuskaan ei ihan toiminut. Keuhkokuva olisi syytä ottaa sairaalassa.

Sairaalassa jouduin odottelemaan päivystyksessä muutaman tunnin osastolle pääsyä, elämäni pisimmät tunnit. Ei lääkettä, ei juotavaa, ei peittoa vaan pelkkää palelua horkassa oman takin alla. Lopulta alkoi tapahtua, sain antibioottia suoraan suoneen ja minut siirrettiin keuhkotautien osastolle eristykseen. Sain juotavaa ja syötävää. Tästä pari päivää meni aika sumussa ja muistikuvani ovat vähän hatarat. Keuhkokuvassa keuhkoistani löytyi paha koronan aiheuttama tulehdus.



Airvo-koneen happiviiksissä.

Yleisvointini laski edelleen eikä lääkkeeksi määrätty parasetamoli laskenut kuumetta kuten olisi pitänyt ja sekin hankaloitti keuhkojen toimintaa, myös tulehdusarvot jatkoivat nousuaan. Aloin saada kortisonia suoraan suoneen ja toista antibioottia. Osastolla olin saanut heti happiviikset mutta ne eivät auttaneet, sitten kokeiltiin maskia ja kun sekään ei toiminut sain hengityksen avuksi koneen nimeltä Airvo. Sen avulla saatiin hapetusta paremmaksi. 

Lauantaina 25.12. lääkäri totesi, että saatan joutua teholle. Airvo on täysillä ja tilanteeni ei ole muuttunut riittävästi paremmaksi. Sain tiputuksella suoneen lääkettä nimeltä RoActemra joka on biologinen reumalääke ja sitä on hyvin tuloksin hyödynnetty vakavan koronan hoidossa. Samalla sain määräyksen makoilla mahdollisimman paljon mahallani jotta tulehtuneilla keuhkoillani olisi tilaa toimia. Tässä kohtaa iski totuus itselleni. Lääkäri sanoi, että koronaan ei ole parantavaa lääkettä vaan kehoni on tehtävä työ itse, se joko tekee tai ei tee, mikään ei voi asiaan vaikuttaa. Jostain kehoni sai voimia ja taisteli, en joutunut teholle vaan selvisin yön yli osastolla.

Tässä kohtaa väsymys oli todella ankaraa, lähinnä nukuin. Lääkityskin oli kova ja välillä tuntui etten ole ihan tässä maailmassa. Siitä kuitenkin alkoi parantuminen. Sain edelleen lisähappea ja pötkötin vatsalleni minä pystyin. Nukuin ja lepäsin. Sitten alettiin testaamaan kuinka omat keuhkot toimivat ja lisähappea alettiin pikkuhiljaa säätää pienemmälle. Se tapahtui onnistuneesti ja voi sitä onnen hetkeä kun pääsin kokonaan eroon Airvo-laitteesta ja sain tavalliset happiviikset. Pääsin ensimmäistä kertaa viikkoon suihkuun. Tosin kunnosta kertoo se, että hoitaja oli viereisessä huoneessa valmiudessa ja minä istuin ja pidin vielä seinäkaiteesta lujasti kiinni. 
Jatkoletku tavallisiin happiviiksiin jotta saan käydä omatoimisesti vessassa ja suihkussa.

Kotiin pääsin 1.1.2022 kun olin selvinnyt hyvällä happisaturaatiolla vuorokauden ilman lisähappea. Tulehdusarvot laskivat niin hyvin etten saanut kotiin antibioottia. Nyt mennään enää kortisonilla ja hepariinipistoksilla. 

Hoitaja kotona ei laske silmistä hetkeksikään. 

Toipuminen tulee kestämään pitkään. Kahteen viikkoon ei saa olla mitään rasitusta, ei saunaa, ei liikuntaa. Tavoitteenani on käydä ulkona joka päivä, kymmenen metrin kävely postilaatikolle on hyvä, tosin sekin vaatii lepoa kun palaan sisälle. Aamupalan syönti vaatii lepohetken, samoin kun on istunut pystyssä riittävän pitkään eli puolisen tuntia. Henkisesti tämä onkin kovinta, minä kun en ole mitään lepäilijätyyppiä. Jos jotain hyvää haluaa löytää, niin onneksi ei ole kevät ja kiireisin puutarha-aika, nyt ehdin kuntouttaa itseni ennen kevättä. Sairauslomaa on tiedossa viikkoja.
Joka aamu hepariinipistos vatsaan ettei tule veritulppia.

Moni varmasti nyt pohtii mistä koronan sain tai mitä varianttia se oli. Altistumiseen on kaksi mahdollisuutta. Lapsenlapsen synttärit joiden jälkeen korona todettiin yhdeksällä henkilöllä, lapsenlapsi oli oireeton ja saattoi tartuttaa. Samaan aikaan miehen työpaikalla oli koronaa joten sekin on mahdollinen reitti. Toisaalta asialla ei ole väliä, oli ainut joka sairastui vakavasti, muilla oireet menivät lievinä ohi. Yhdellä meistä tehtiin näytteen sekventointi ja näyte osoittautui deltaksi. Todennäköisesti oireiden perusteella meillä kaikilla oli deltamuunnos. 

Pysykää terveinä, terveys ei koskaan ole yliarvostettua.


 

50 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos, sairaalassa varoiteltiin, että toipumisen tiestä tulee pitkä.

      Poista
  2. Toipuminen tulee viemään pitkään, kärsivällisyyttä sen kanssa. Lepoa varmasti tarvitset vielä paljon. Kovaa se tauti sinuun iski. Onneksi oli hoito kuitenkin olemassa hapen ja muiden lääkkeiden kautta. Onneksi pääsit oikeaan aikaan sairaalaan. Olet ollut paljon mielessä siitä asti, kun instassa ekan päivityksen näin sairaalaan joutumisestasi.

    Meillä juuri odotetaan virallisia testituloksia ja vielä testaukseen pääsyäkin. Yksi kotitesti oli jemmassa ja se oli lapsella positiivinen. Lapsilla oireet sopivat molemmilla koronaan, mutta ovat aivan erilaiset. Toisella tuntuu kurkussa ja on flunssaa, ja toisella reagoi eniten suoli ja vatsa ja tuli pääkipua. Minulla vain aavistus kutitusta kurkussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärsivälisyyttä tässä tarvitaan, keho ei toimi kuten mieli haluaisi ja se on vaikeinta. Suomessa on hyvä hoito, se tuli todettua ja henkilökunta sairaalassa oli mahtavaa.
      Toivottavasti pääsette lievin oirein koronan ohi.

      Poista
  3. Huh huh, hiljaiseksi vetää.
    Toipumista sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, toipumista on luvassa viikkoja,keuhkot toimivat vielä miten toimivat ja jaksamista ei ole.

      Poista
  4. Kyyneleet tulivat silmiini ja en näe kunnolla edes kirjoittaa. Jaksamisia ja halinallet ❤

    VastaaPoista
  5. Sinulla on takana kivikkoinen tie koronan kanssa. Onneksi selvisit voittajana. Nyt vain rauhallisesti eteenpäin kohti täyttä paranemista. 👍👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voittajana selvittiin ja toipumista pitää muistaa edistää rauhallisesti.

      Poista
  6. Paljon voimia sinulle toipumiseen!
    Itse olin tänään kolmannessa rokotuksessa ja toivon, että se auttaa tarpeen tullen pitämään oireet lievinä, kun tautia on nyt niin paljon liikkeellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, voimia tarvitaan. Toivottavasti kolmannesta piikistä ei tullut oireita, se on kai ollut hyvin siedetty.

      Poista
  7. Huh sentään, todella huojentavaa, että olet nyt kotona ja toivottavasti toipumisen alussa. On tuo salakavala virus ja nämä vaikeat oireet ovat todella pelottavia.
    Toivon lämpimästi sinulle voimia ja sujukoon toipuminen ilman vastoinkäymisiä. Ihan varmasti vaaditaan kärsivällisyyttä, kun ei voi tehdä kaikkea mitä haluaisi.
    Nyt huolellinen lepo ja voimien kerääminen on varmasti tärkeää.
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salakavala on eikä voi tietää kelle iskee pahemmin ja kelle ei. Henkistä kärsivällisyyttä vaatii paljon. Keho ei vielä jaksa mutta mieli jaksaisi vaikka mitä. No on ainakin hyvää aikaa suunnitella kesän puutarhahommia.

      Poista
  8. Kuulostaa hurjalta! Paljon voimia toipumiseen <3 T: Päivi

    VastaaPoista
  9. Voi ei! Kertomuksesi kuulostaa todella hurjalta ja pelottavalta. Kiitos, että jaoit kokemuksesi. Ehkä joku koronaa vähättelevä muuttaa mieltään luettuaan tämän. Toivon, että paranemisesi sujuisi ennakoitua nopeammin eikä koronasta jäisi mitään pitkäaikaista riesaa. Paljon voimia toipumiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon minäkin ettei jää pitkäaikaista riesaa, uudet keuhkokuvat muutaman viikon päästä kertovat paljon.

      Poista
  10. Kiitos, että kerroit sairastumisestasi. Kyllä on vakava tauti ja kauhulla odotan, kun koulut alkavat ja olen töissä siellä. Paranemisia sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse toivon, että nyt maltettaisiin laittaa koulut muutamaksi viikoksi etäopetukseen jotta tilanne rauhoittuisi. Oma yläkoululainen sairasti vähällä, oireena oli yskä mutta se kesti pitkään.

      Poista
  11. Oli hyvä, että kirjoitit tämän.
    Tuli tuota lukiessa mieleen, millainen hätä ja huoli läheisilläsi oli tuona aikana. Sinä vain elit hetkestä toiseen, eikä ollut sinusta lohduttajaksi ja valamaan uskoa perheväelle, että kyllä tästä selvitään. Parasta mahdollista hoitoa kuitenkin sait ja Luojalle kiitos, se hoito auttoi. Nyt toivotaan, että parantumisesi jatkuu, eikä mitään takapakkeja tai jälkitauteja tule. Suuri halaus sinulle! Elän mukana siinä ilossa, mitä perheenjäsenesi tuntevat, kun olet nyt päässyt kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huoli läheisille oli kova eikä aina jaksanut edes päivittää tilannetta tai ei ollut päivitettävää, oli vain odotettava että olo joko paranee tai pahenee. Ensimmäinen joulu kun lapsenlapset eivät päässeet meille ja niin monta mikä oli erilailla tällä kertaa.

      Poista
  12. Pitkästä aikaa osuin blogiisi nyt kovin dramaattisella hetkellä kuin tarkoitettuna. Toivotan sinulle ja läheisillesi kaikesta sydämestäni voimia ja tsemppiä sekä lämpimiä ajatuksia.

    Terveisin blogiasi jo vuosia seurannut maallemuuttaja

    VastaaPoista
  13. Olet kyllä ollut haastavassa tilanteessa, mutta ihanaa, kun elämä taas näyttää paremmalta ja kunto pikkuhiljaa kohenee! Ei ole tämä tauti huuhaata ja sen vähätteleminen on käsittämätöntä! Kaikkea hyvää toipumiseesi, ehdit varmasti puutarhakuntoon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi sanoa että elämäni tauti. Olen kerran sairastanut influenssan eikä sekään ollut näin kova vaikka olisi silloinkin kunnolla kipeänä. Kukaan meistä ei voi tietää miten osuu omalle kohdalle, se se pahin minusta.

      Poista
  14. Ihmettelinkin, kun sinusta ei ole kuulunut mitään. Yleensä olet aktiivisesti "langoilla". Olen iloinen, että olet toipumisen tiellä. Kiitos sinulle myös siitä, että kerrot kokemuksistasi avoimesti. Liian moni kieltää koronan tai ainakin vähättelee sen vaikutuksia.

    Sain ennen joulua 3. rokotuksen. Sen sijaan mies saa vasta 19.1., kun aikoja ei vaan ollut. Naapureissa ja läheisissäkin on paljon flunssaa, joka on saanut meidät varomaan kontakteja enemmän. Kaikki kun ei testaa itseään selvittääkseen, onko flunssa kenties sittenkin koronaa. Osalla flunssa on osoittautunut koronaksi.

    Lepää ja kerää voimia, parane. Me kaikki blogiystäväsi olemme täällä kanssasi. Iso halaus sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmeen viikkoon en edes avannut tietokonetta, ei jaksanut. Sairaalassa en jaksanut katsoa edes televisiota kuin parina viimeisenä päivänä. Kunto meni todella heikoksi mutta eipä tästä nousta kuin ylöspäin.

      Poista
    2. Ei mikään ihme, ettei tietokone tai telkkari ole kiinnostanut. Lisääntyvä valo ja lähestyvä kevät saattavat toimia hyvinä kuntouttajina. Tärkeintä, että olet toipumassa.

      Poista
  15. Paljon voimia toipumiseen! Onneksi hoito auttoi ja olet jo päässyt kotiin.

    VastaaPoista
  16. Kovia aikoja olet viettänyt, ihanaa kun voit paremmin ja jaat tämän koettelemuksen kanssamme. Voimia sinulle, lämpimiä halauksia ja paranemisen toivotuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihana voida jo paremmin ja eteenpäin mennään!

      Poista
  17. Kaikkea hyvää toipumiseen ja malttia olla toipilaana. Toimeliaana ihmisenä se varmasti tuntuu pahaltakin, mutta onneksi on vielä aikaa uuteen kesään. ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Molley, vähän tämä vaatii sietämistä ettei oikein mitään jaksa vaikka haluaisi.

      Poista
  18. Täälläkin tuli pienet itkut siitä, kuinka vakava tauti kohdallasi on ollut. Toivottavasti toivut täysin! Olet ollut kovasti mielessäni viime viikot, kuten monilla muillakin ig-tilisi seuraajilla, me kun saimme tiedon jo silloin, kun olit sairaalassa. Silti vasta tätä lukiessani tajuaa, kuinka vakavaa kaikki on ja pienestä kiinni. Luojan kiitos olet nyt siinä eikä kotihoitaja päästä silmistään ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiito Saila. Kaikki on kovin pienestä kiinni eikä yhden mokoman viruksen elämää omassa elimistössä voi ennustaa, edes lääkäri ei uskaltanut ennustaa mitään, kertoo kuinka arvaamaton on. Onneksi selvittiin ja kotona ollaan maailman parhaiden karvatassujen hoidossa. Tänään on jo saatu tassuterapiaa ja kehräyshuoltoa.

      Poista
  19. Onneksi olet selvinnyt pahimmasta!

    VastaaPoista
  20. Olipa kova kokemus. Saako kysyä onko sinua rokotettu?
    Nyt vaan sinnikäästi lepäilet ja toivut kuntoon, että pääset kylvöhommiin keväällä. Kaikkea hyvää 🤗

    VastaaPoista
  21. Huh huh kun oot ollut kovassa taudissa. Hyvä kun kirjoitit. Itse monta kertaa miettinyt jos sairastuu kuinka kovana se iskee. Hyvä kun selvisit vaikka sairaalan kautta.
    Jotkut vähättelevät tätä sairautta ja jopa noita rokotteita.
    Minä yritän tehdä kaikkeni että säästyisin ja eikä kukaan saisi minusta tartuntaa.
    Mutta tämä on niin helposti tarttuvaa, ei sillekään mitään voi. Voimia sinulle edelleen.

    VastaaPoista
  22. Voiko rokotettukin saada noin kovana taudin?
    Kyllä se siitä ja kohta voit laittaa siemeniä ikkunalaudalle esikasvatukseen tai ainakin suunnitella niiden laittamista. Paranemisiin!

    VastaaPoista
  23. Voi kurja, kovasti paranemisia Sinulle! Nauti nyt joulusta jälkikäteen mikäli vain jaksat! Onneksi pääsit kotiin ja olet toipumassa, mikä onni! Halit❣️

    VastaaPoista
  24. Olen seurannut kauan blogiasi vaan en ole kommentoinut ja mietinkin, kun et ollut päivittänyt. Kaikkea hyvää ja nyt oletkin jo toipumassa onneksi.

    VastaaPoista
  25. Kiitos kun jaoit tämän, hurja sairaus. Toivotaan että toipumisesi etenee pikaisesti!
    t. Tanja

    VastaaPoista
  26. Hurjaa. Paljon olet ollut ajatuksissani. Mahtavaa, että olet nyt kotona ja rakkaitten parissa. Tiedän tunteen, miten ottaa "pannuun", kun mieli on virkeä ja keho on sanonut sopimuksen irti. Onneksi on talvi ja ehdit saada itsesi kuntoon, kun kevät koittaa. Siinä on tavoitetta kuntoutumiseen. Maltti on kuitenkin valttia, vaikka hankalaahan se on malttaa. Voimahali <3

    VastaaPoista
  27. Olipa todella hurjan kuuloinen epidodi, onneksi kaikki kääntyi hyväksi, oliko sinulla rokotusta?

    VastaaPoista
  28. Luin tarinasi ja hirveä tauti on ollut tuo korona. Onneksi selvisit siitä. Minulla on jo kolme rokotusta ja toivon sen auttavan ja en liiku oikeastaan missään muualla kuin kaupassa. Ikääkin on lähemmäs 70 v. Toipumista sinne ja onneksi mennään kevättä kohti.

    VastaaPoista
  29. Ilmeisesti sinä et ollut ottanut rokotusta tautia vastaan,koska et siitä mainitse mitään.

    VastaaPoista
  30. Aika hirveitä jouduit käymään läpi. Sisareni koki saman tammikuussa 2021, jolloin ei vielä yksikään rokote tainnut olla valmis. Se oli hirveää katsottavaa, joten voin vain samaistua kokemukseesi. Onnkeis olit saanut kotisairaanhoidon numeron, joka ilmeisesti lopulta pelasti pahimmalta. Toivottavasti vointi on palautunut normaaliksi, monilla kun se jää päälle.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)