maanantai 9. kesäkuuta 2014

Vähällä rahalla

Arvilan puutarhaa on rakennettu kohta kahdeksan kesää minibudjetilla. Ei ole tilattu kuormittain multaa, turvetta tai kuorikatetta. Ei ole ostettu joka kesä sadoilla euroilla taimia tai lannoitteita. Toki, ei tuo olisi hassumpaa, mutta kun on matalapalkka-alalla ja iso perhe niin on tyytyminen paljon vaatimattomampaan. Toisaalta rahan vähyys antaa puutarhan ihan oman leiman. Kaikki uusi tulee hitaasti ja kaikki mahdollinen omasta taloudesta hyödynnetään tarkasti. Lannoitteiden ja kalkin suhteen emme ole omavaraisia, joten niitä on ostettava. Enkä osaa kasvattaa kesäkukkia siemenestä, ostotaimien varassa olen täysin.

Mutta muuten teen ja hamstrailen kaikenlaista. Joten älä säikähdä jos kylään tullessasi törmäät tuvassa kananmunakuorilaatikkoon tai kasaan käytettyjä kahvinporoja. Kaikki ovat matkalla puutarhaan.
 Kuorien ja porojen alla näkyy mujua jota otan kesäaikaan talteen liiteristä. On hyödyksi kaikin puolin kun liiterin maalattian korkeus ei kasva ja puut ja pensaat saavat katetta. Eikä maksa mitään.
 Nurmikko meillä lannoittaa ihan itse itsensä. Leikkuujätettä ei kerätä pois. Syksyisin ei valitettavasti ole pystynyt jättämään lehtiä ruohonleikkurin silputtavaksi ja talven yli nurmelle märkyyden takia. Sekin tekisi hyvää ja lisäisi humusta.
 Tänä kesänä tein päätöksen, että kuorikatetta ei meille enää osteta. Liiterin karkempi muju on ennen poltettu ihan turhaan. Nyt se hyödynnettiin luumulehdon kasvulaatikoiden ympärille.
 Ei mitään laatumerkkien veroista, mutta jos on lähiruokaa, niin tämä on lähikatetta. Omasta liiteristä. Ja joka vuosi tätä saadaan peräkärryllinen.
 Kaikki puutarhajäte kompostoidaan. Lehdet viedään navetan taakse kuten myös pahimmat rikkaruohot. Kasvimaan naatit yms. laitetaan näihin kahteen kehikkoon. Viime vuonna siirsimme kompostikehikot, joten multaa on odotettavissa vasta muutaman vuoden päästä.
 Mullalle on kuitenkin tarvetta jo nyt. Sitä saadaan tällä hetkellä tästä navetan nurkalta. Onhan siitä poistettava vähän rikkaruohoja ja vähän enemmän tiilen palasia. Mutta tämä jos mikä on kunnon kompostimultaa.
Kaikki taloutemme 10 tulisijasta tuleva tuhka lapataan puutarhaan. Puiden, pensaiden ja kukkien iloksi. Hiili on muuten hyvä kosteudensitoja, joten ei haittaa vaikka mukana on myös hiilenpalasia. Ja kalkitsee mukavasti siellä missä on tarvetta. Sipuli erityisesti tykkää juurellaan puun tuhkasta.

Puutavaran hyödyntämisestä voisi tehdä ihan oman postauksen. Kompostikehikot ovat vanhoja kuormalavoja, kasvihuoneen kehikon alla on vanhoja hirsiä, yrttipenkki on vanha kasvihuoneen perustus ja kasvulavoja on tehty muualle kelpaamattomasta puusta.

Nyt olisi mukava kuulla lukijoiden vinkkejä pihistä puutarhastelusta. Kalanperkeitä pionin juurella? Pissapotan sisällöt syreenille? Vai jotain ihan muuta?

18 kommenttia:

  1. Kuulosti niin tutulta, että tuli fiilis, että tämä voisi olla suoraan omaa tekstiä. Meillä on vapaa-ajanvietti paikassamme torpalla myös ihan "luontaisetuna" paljon nokkosia ja niistä teen nokkosvettä, joka käy sekä typpipitoisena lannoitteena, että kirvojen torjunnassa. Terveisin yksi "hiljainen" lukija:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nokkosvettä pitäisi opetella tekemään, olisi tosi hyvää puutarhalle. Ja kirvat saisivat kyytiä.

      Poista
  2. Minä käytän tuhkaa ja kahvinporoja kotiloiden torjuntaa ja nokkosista teen kirvojentorjunta-ainetta ja samalla myös lannoitetta. Hyötytaimet ja monet koristekasvit kasvatan suurelta osin itse siemenistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan onneton kasvattamaan taimia siemenestä. Joka vuosi harjoittelen sinnikkäästi. Mutta jakotaimista tykkään. Taimimyymälästä hankitut taimet on jotenkin sieluttomia vailla tarinaa.

      Poista
  3. Samoilla linjoilla mennään, mutta yhtä jäin kirjoituksestasi hakemaan: oksasilppuria. Meillä talo lämmitetään puilla. Puut kaadetaan ja hakataan itse ja oksajätettä tulee mahdottomia määriä. Kuusen oksia ei kuulemma pihkan takia saa laittaa silppuriin (sanoo mies), mutta kaikki lehtipuun oksat silppuan. Ja sitä hommaa riittää: koivua, haapaa, leppää, pajua, pajua, pajua. Silppua riittää kompostoivaan hyysikkään, katteeksi ja maanparannukseen. Ja jostain syystä silppuaminen on kaikkien mielestä hirveän hauskaa hommaa. Kun silppuri otetaan esiin ja oksat on saatu raahattua paikalle, ilmaantuu yllättäen välillä,jonoksi asti niitä, jotka haluavat työntää oksia silppuriin ja katsoa, miten ne keikkuvat sisälle ja silpuksi. Sen sijaan vapaaehtoisia oksien paikalleraahaajia saa kyllä odotella turhaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei ole oksasilppuria vaikka tarvetta olisi. Suurin osa puusta tulee muualta kuin omasta metsästä joten oksat harvoin tulee pihaan asti. Syksyllä joudutaan kaatamaan muutama koivu, siihen ajattelin vuokrata silppurin.

      Poista
  4. Onko meille sattunut erityisen surkea silppuri, kun se ei vain pelaa siten kuin toivoisi? Mikähän mahtaisi olla laatupeli?

    Mietin, että onko minulle enää mitään tuohon lisättävää, mutta tuota nokkosvettä minäkin teen! Tällaiset jutut lähtevät niin selkärangasta ja tottumuksesta, ettei niitä koskaan muista kun kysytään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on se käsitys, että polttomoottoriset on hyviä silppureita. Liian heppoinen ei saa olla. Nokkosveden teon opettelu pitää opetella.

      Poista
  5. Meillä on myös silppuri ahkerassa käytössä, ja juuri noin että varsinainen silppuamisvaihe on suosittua työtä :) Haketta menee niin paljon kuin sitä jaksaa tehdä puiden ja pensaiden alustoille sekä kompostiin.
    Osan nurmenleikkuujätteestä käytän myös katteena alkukesästä. Tuhka ja liiterinpohja hyödynnetään, nokkosia kuskaan mummolasta nokkosvettä varten. Kukkapenkeistä en haraa mitään pois, perennojen varret silppuan suoraan penkkiin keväällä mitä niistä jäljellä on. Ja jätän niihin myös kaikki puiden lehdet, vaikka linnut tonkivatkin niitä tuulen kuljetettavaksi.
    Meillä on kesäkäytössä perinteinen ulkohuussi, mutta sen käyttö on aika vähäistä nykyisin. Harmittaa ettei kompostoivaa vessaa tajunnut aikoinaan hankkia taloon, jossa on 2 vessaa..
    Kiitos, oli jälleen mielenkiintoinen postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotiloiden pelossa en ole uskaltanut jättää lehtiä ja varsia kukkapenkkeihin. Voisin kyllä kokeilla :)

      Poista
  6. Mahtava postaus ja paljon hyviä ideoita!! Puutavara postausta odotellessa;) Meillä munan kuoret menee takaisin kanoille. Säästän kaikki kupit ja purnukat ja lasit mitä jää, Olen yrittänyt entistä enemmän hyödyntää tavaroita joita on vintti ja kellari väärällään ennenkuin ostan uutta. Mukavaa viikon jatkoa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen alkanut hyödyntää entistä enemmän jo olemassaolevaa. Vielä on opeteltavaa :)

      Poista
  7. Meillä käy miesväki usein uulkonaollessaa pissalla kompostilla, ei tarvitse kantaa ureaa erikseen kaupasta, ja komposti käy iloisesti!Joskus kun piimä tai jugurtin jämät meinaavat jäädä kaappiin homehtumaan, käyn kippaamassa ne alppiruusun juurille ja peitän kevyesti mullalla. Oksasilppuria kanssa lainaillaan silloin tällöin, sillä saa hyvää katetta omasta takaa. Meillä ei valitettavasti ole bioslppuavaa ruohonleikkuria, joten joudumme haravoimaan osan heinästä pois, kun nurmikko on leikattu. Nuo heinät läjitän pensasaidan juurille maatumaan. Suojaavat hieman rikkaruohoilta ja lannoittavat pensaita maatuessaan.

    Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä joskus niitetään joutomaita ja olen miettinyt voisiko niittosilpun hyödyntää juuri esim. pensaiden alla katteena. Talousjätteen kompostori olisi ehdottomasti hankittava.

      Poista
  8. Minulla ei ole vinkkiä tarjota, mutta sellaista itse kaipaisin!

    Ostin netistä virolaisen vanhan kauniin entisöidyn kaapin. Kaappi on aivan ihana....paitsi se haisee voimakkaasti navetalta, missä se on varmasti viettänyt paljon aikaa ennen kunnostusta. Millä ihmeellä hajun saisi pois? Pesu etikkavedellä? Soodan/kahvinpurujen ripottelu hyllyille?

    Kiitos kaunein avusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kaappi on sisäpuolelta käsittelemätön voi sen pestä esim. kristallisoodalla. Mutta jos se on maalattu niin pesisin ruokasoodalla ja sen jälkeen laittaisin vesietikkaseosta kulhoon. Kulho kaappiin muutamaksi päiväksi. Toivottavasti on apua.

      Poista
  9. Samantyyppistä puutarhanhoitoa ja varsinkin rakentamista meilläkin suositaan. Puusavotasta tuli säkkikaupalla purua katteeksi pensaiden juurille ja mansikkamaalle. Tällä hetkellä on olemassa tulisijaa vaille valmiit kierrätys-rakennustarvikkeet mökille grillikotaa varten. Se kuka sen kodan sitten niistä materiaaleista rakentaa ja milloin, on ihan toinen stoori....

    VastaaPoista
  10. Meillä on kolme poikaa, joten kesäisin käyvät ilomielin pihalla eri puiden juurella pisulla, eli luomulannoitetta :)

    Erään talon pihalla näin hauskan idean puiden juuren katteesta. Perinteisiä punaisia tiiliskiviä oli hakattu vasaralla tai jollain nuijalla pieniksi noin lihapullan kokoisiksi paloiksi ja niitä oli laitettu kauniiksi ympyränmuotoisikeksi katteeksi yksittäisten puiden ja tuijien juurelle. Näin saa käyttöön rakentamisesta ylijääneet tiilet ja puutarhasta tulee huolitellun näköinen.

    Meillä on myös oksasilppuri ja sillä saadaan joka vuosi hienoa ja tasalaatuista katetta puutarhaan. Estää hyvin rikkaruohon kasvua.

    Lisäksi lapan takkojen tuhkat pensaiden ja puiden juurelle.

    Talveksi laitan terassien ja sisäänkäynnin edustan kukkalaatikoihin ja saviruukkuihin oman metsän havuja runsaasti ja siihen päälle ledivalot. Oikein kaunista yksinkertaisuudessaan.

    Puutarha on kasvien osalta meillä runsas. Alun perin tuli ostettua taimia, mutta nyt jaan joka vuosi niitä ja levitän muihin penkkeihin. Lisäksi poimin teiden varrelta pihoista levinneitä taimenalkuja ja puutarhamme on nyt tosi kukkiva ja runsas.

    Viinimarjapensaita varrestan ja saan siitä uusia taimia. Vadelma leviää luonnostaan. Metsämansikka on kova leviämään, kun sen istuttaa omaan pihaan kukkapenkkiin. Meillä metsämansikka viihtyy erityisen hyvin kostella maaperällä talon pohjoispuolella, aurinko paistaa siihen vain ihan aamupäivällä.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)