torstai 10. huhtikuuta 2014

Tuvassa tänään

Klahvipöytä on käynyt näyttelyssä ja palannut kotiin. Pari päivää mietin mihin se sijoitetaan, kaunista kalustetta kun ei raaski hylätä takaisin ylisille tai nurkkaan pönöttämään. Ja jotenkin minusta tuo Arvilan alkuperäiseen kalustoon kuuluva pöytä kuuluu tupaan muiden tummien punaruskeiden kalusteiden kaveriksi.

Pöydästä saa tulla tupaan apupöytä, pieni saareke puulieden kupeeseen.
 Mitä pöydälle tehtiin? Tässä alempana on pöydän alkuperäistä pintaa jonka rapsutin esiin punaisen maalin alta. Pinta on käsitelty vernissan, sinolin ja tärpätin seoksella.
 Kadonneen laatikon tilalle päätyyn tuli peitelevy joka on maalattu itsesävytetyllä pellavaöljymaalilla (kuten myös kansilevyt). Ensin ruskeammalla, sitten punaisemmalla ja lopuksi viimeistelty omatekoisella patinoinnilla jossa on vernissaa ja vihreä umbra-pigmenttiä. Tämän jälkeen kansilevyt on käsitelty vielä pellavaöljyvahalla.
Pöytätasoista klahvi ja taaimmainen pala on uutta, ihan tavallista mäntyliimalevyä. Keskelle jätin alkuperäisen kannen palan.
Tässä kuvassa vanhan ja uuden ero näkyy selvemmin. Uudesta ei ollut tarkoitus tehdä tismalleen vanhan näköistä, ei keinotekoisesti kulutettua vaan reilusti uutta. Uusi saa kulua käytössä vanhaksi, aitoon tyyliin.
Olipa hankala ottaa pöydästä kuvia kun yritti rajata muuta tupaa kuvista pois. Meillä kävi tiskikoneen korjaaja ja sitä varten on kalusteiden edestä peitelevyjä pois + normaali keittiökaaos päälle.

Klahvipöydän kunnon ennen entisöinti voit nähdä tästä *klik*.
Itse olen lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen. Ei ole mennyt vuosien entisöintikurssit hukkaan.


12 kommenttia:

  1. Kiitettävää halua omistautua vanhan palauttamiseen käyttöön. Lopputulos on hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) sitä saa vaikka mistä raadosta hyvää aikaiseksi kun vain antaa sille mahdollisuuden.

      Poista
  2. Taas mulla oli jäänyt hirmu monta postaustasi väliin! Ihanan kuuloinen loma teillä oli, ja onneksi Aatu toipuu ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pöytä on nyt mieluinen :)
      Loma oli ihana, virkistävä ja rentouttava. Aatu toipuu hyvin vaikka ehdin jo huolestua että haava tulehtuu, onneksi parani sillä lääkärikeikat on Aatun kanssa enemmän kuin tuskaa.

      Poista
  3. Kaunis. Tuollainen riittäisi meille ruokapöydäksi vaikka vaan yhdellä klahvilla. Olenkin miettinyt mitä teen, kun yleensä on vain kaksi syöjää ja joskus neljä tai ensi syksynä jo viisi. Kuinka iso pöytä on, jos sen molemmat puolet avaa? Taisi tulla taas antiikkiliikekierros.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa minun pöydässä saa avattua vain yhden klahvin, on sellaisen pienen peruspöydän kokoinen jossa 4 syö hyvin arkiruokansa. Klahvipöytiä taitaa olla erikokoisia, onnea etsintään :))

      Poista
  4. Tuo on kyllä kaunis ja nähtiin se ihan livenäkin näyttelyssä :) Ei voinut kuin ihailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Minulla ei ole ollut vuosiin näyttelyssä mitään, oli ihan mukava saada jotai aikaiseksi sinnekin.

      Poista
  5. ihana tuo pöytä! Kyllä sinussa vaan on aikamoista tuunajan vikaa...

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)