maanantai 14. tammikuuta 2013

Astiat on käyttöä varten

ja jos hajoaa, niin sitten hajoaa.

Nyt päästiin sitten kokeilemaan käytännössä tuon sanontani paikkaansa pitävyys. Minä kun käytän kaikkia meidän vanhoja astioita, on ne sitten Arabiaa tai vastaavaa suomalaiselle pyhää keittiöesineistöä. Eilen päätin tekaista iltapalaksi kevyen pinaattifetajuustopiirakan. Ja sen kerran kun teen piirakan (onnistuneesti!) ilman minkäänlaista ohjetta ja vieläpä ekstrana, että kaikkia aineksia on kaapissa, niin eikös vuokani mallia Ali sano sopimuksen irti. Ja vieläpä perin metkalla tavalla.

Aluksi kaikki sujui hyvin, ja uunista nostettiin esiin täydellinen piirakka.
 Vuokaa on käytetty meillä piirakoiden paistamiseen jo kymmenen vuotta. Ja sitä varten se on olemassakin, uunipadan kuva pohjassa, siis täysin uununkestävää tavaraa. Eilinen kerta ei sitten ollutkaan enää uuninkestävä.
 Vuoka olikin siististi kolmessa osassa. Kaksi lähes täydellisen identtistä lohkeamaa, eikä mitään pieniä.
 Vaikka vuoka on vanha, niin ajattelin silti tiedustella valmistajalta, mikä saa vuuan hajoamaan tuolla tavoin ilman kolausta tai muunlaista väkivaltaa. Tämän yksilön liimaan takaisin ja otan muuhun käyttöön.
Mutta jo eilen päätin, että jossain kohtaa saan uuden samanlaisen vuuan. Mun piirakoita ei voi paistaa ilman Alia ja sen täydellisen ihanaa kuviointia. Ja sitä paitsi, haluan pinaattifetajuustopiirakkaa lisää, ilman pelkoa höysteenä olevista posliininsiruista. Tuolle piirakalle kävi niin, että siitä syötiin puolet ennen kuin huomasin vuuan olevan halki. Onneksi ei ollut rahinaa hampaissa.

12 kommenttia:

  1. Hyvä että otat muuhun käyttöön, ihana astia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuoka on ihana, pikaksen harmittaa miten kävi, mutta onneksi noita on myynnissä vaikka huutiksessa. Mies lupasi liimata, voin laittaa vaikka kynttilöiden alle.

      Poista
  2. Olen kanssasi samaa mieltä, että kaikki astiat ovat käyttöä varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun ei asuta museossa, niin kaikki on käyttötavaraa.

      Poista
  3. Voi surkeus... ja miten kaunis vuoka. Mutta sellaista se on, käytössä kaikki kuluu ja joskus tulee tiensä päähän. Itse kuviohan säilyi ehjänä, joten ehkä keksit siitä jotain vieläkin kivempaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuolle vielä käyttöä löytyy, ihan ei uunia enää liimattuna kestä, mutta paljon muuta sen sijaan :)

      Poista
  4. Meillä on arabian yksi vanha lautanen, joka oli edesmenneellä äidilläni jo "vanha" ja aainokainen mitä siitä sarjasta ties kelleen jäänyt jäljelle. Siihen laitetaan lätyt, kun niitä paistetaan. Olen miettinyt mitä ihmettä teen sitten kun mummunlättylautanen hajoaa - täytynee etsiä uusi jo valmiiksi tilalle, vaikkei se olekaan sama :) Meillä kun ei lättyjä voi laittaa muulle lautaselle pinoon :D

    Kupla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole hauska miten jotkut astiat profiloituvat vain tiettyyn käyttöön. Meilläkin on sellaisia joita käytetään vain tietyissä hetkissä.

      Poista
  5. Voi sentään! Toivottavasti löydät uuden liimatun rinnalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niitä löytyy, tosin huutiksen hintoja en ihan raaskisi maksaa!

      Poista
  6. Jaa'a . Ikävää kun komea vuoka hajosi. Taikina teki siihen kypsyessään jonkinlaisen jännitteen, joka sitten lohkaisi. Niin voi käydä, se vain sattui nyt. KIrjoitathan, mitä valmistaja vastaa, kiva kuulla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lupaan tulla kertomaan mitä arabia sanoo tuollaisen hajoamisen syystä. Huonosta laadusta en heitä syytä, onhan vuualla jo ikääkin :)

      Poista

Kiitos kommenteista :)