Luumuhillo ja -mehu

Lapsenlapset apuna keräsin luumupuun alta kaikki pudokkaat pois, lisää luumuja löytyi puusta. Myös pienimmällä, mummin kirppusella oli hauskaa kun napsi luumuja puun alimmilta oksilta. Sisällä luumut jalostuivat hilloksi. Jo aiemmin olin kerännyt luumuja ja mehustanut ne maijalla mehuksi.

 Olin etukäteen katsonut netistä luumuhillon ohjeita mutta lopuksi menin ihan omalla perusohjeella. Ensin poistin luumuista kivet. Keltaluumu 'Laatokan Helmi' on siitä kiva, että sen kivet irtoavat todella helposti kun terävällä veitsellä halkaisee luumun. Kivi on jo valmiiksi irti.

Kivien poiston jälkeen kalttasin luumut. Sekin on helppoa sillä luumun kuorien poistamiseksi riittää, että kaataa kiehuvaa vettä niiden päälle ja antaa luumujen olla hetken kuumassa vedessä. kalttaus kannattaa tehdä pienissä erissä, veden keitin vedenkeittimellä. Kaltatut luumut laitoin kattilaan kiehumaan, hetken kuluttua surautin ne sauvasekoittimella hienoksi. Sekaan kaadoin hillosokerin ja annoin kiehua vajaan kymmenen minuuttia. Kuuma hillo tölkkeihin ja jäähtymään. Koemaistamisen perusteella tuli ihan älyttömän hyvää hilloa. Väri on keltainen koska raaka-aineena oli keltaiset luumut.

Mehuluumut keräsin pudokkaista, sekä itsestään tippuneista, että tiputetuista. Luumuja oli kaikkiaan noin 7 litraa, mukaan laitoin muutaman pienen viinirypäletertun. Hieman jännitti mitä hommasta tulee sillä koskaan ennen en ole mehustanut luumuja. Mehu onnistui hyvin. Maku ei ole ihan sama kuin marjoista tehtynä vaan hiukan hapan ja kirpeämpi. Ei ehkä lemppariani mutta juotavaa on. Ensi kerralla ehdottomasti sekaan makeampaa marjaa tai omenaa.

Yleisen punaluumun hedelmiä ei riittänyt jalostuksen saakka, ne meni suoraan suuhun. Täytyy sanoa, että olivat parhaita luumuja mitä olen koskaan syönyt.

Seuraavaksi pitäisi keksiä joku helppo jalostusmuoto porkkanoille, sato on tänä vuonna ennätysmäisen hyvä suurien porkkanoiden takia.

Helmi ja tähti

Niinhän siinä kävi kun sain kaikki istutusta odottavat taimet maahan niin tuli uusia hankintalistalla olevia vastaan. Pieni sisäinen sulovilen sanoi heti, osta kun halvalla saat.

 Kesätorin myyjä myi kaikki loput taimensa hintaan viisi euroa kappale. En ollut uskoa silmiäni kun näin puiden joukossa helmiorapihlajan jota olen pitkään etsinyt kohtuuhintaisena. Ja nyt se löytyi ja vieläpä parimetrisenä pienenä puuna. Helmen kaveriksi ostin tähtimagnolian, sekin saman viisi euroa. Hinta jolla viitsin kokeilla arkoja taimia. Magnolia meni arboretumiin, helmiorapihlajan suhteen olen vielä kahden vaiheilla, istutan sen joko yläpihalle tai tulevan kasvihuoneen lähelle. Helmiorapihlajan ympärille sain ajatuksen istuttaa kasveja joiden nimessä on helmi, katsotaan nyt toteutuuko oma pieni helmialue.

 Tänään aloitin kauden viimeisen kitkentäkierroksen. Arboretumin sain valmiiksi. Kantattavaakin olisi mutta sen taidan jättää ensi vuoteen.

 Tämän nimettömän maksaruohon ostin kivikkokasvina taimimyymälän poistomyynnistä. Oikea nimilappu oli hävinnyt ja tilalle oli lykätty lappu, kivikkokasvi. Tunnistatko mikä tämä voisi olla? On matala ja muistuttaa kovasti kaukasianmaksaruohoa mutta on selvästi tummempi väriltään ja kukka on todella loistavan tumman pinkin punainen. Voisi siis olla joku kaukasianmaksaruohon lajike.

 Valkoinen köynnösukonhattu selvisi kuivuudesta, punainen näyttää kovin kärsivältä. Tämän suunnittelin kiemurtelevan kauniisti purppuratuomen oksilla mutta toistaiseksi on kovin pieni, ehkä vajaan metrin korkuinen. Odottelee selvästi sateisimpia kesiä.

 Minulla kasvaa kaksi syysvuokkoa (vai sittenkin kolme?). Yksi siirtyi alkukesästä paremmalle paikalle ja kas kummaa, sehän tykkäsi siirrosta. Kolmeen vuoteen ei kasvattanut edellisessä paikassa kuin yhden lehden. Nyt teki muutaman lehden ja yhden kukkavarren johon on tulossa paljon kukkia. Taas huomasi mikä merkitys on kasville mieluisalla paikalla.

 Tällaisia pieniä vihreitä pallukoita on ilmestynyt rinnepuutarhan multaan. Mitähän lie ovat? En kitkenyt pois sillä muistuttavat kovasti jotain mehitähteä. Jos osoittautuvat ongelmaksi niin sitten on yritettävä hankkiutua eroon.

Kääntäessäni lehtikompostia näin sen uumenissa pilkahduksen vihreää. Tarkistin mitä siellä oli ja yllätyin melkoisesti. Keväällä kompostiin lempattu amarylliksen sipuli oli alkanut kasvattaa lehtiä. Lykkäsin amarylliksen kasvimaalle odottamaan sisälle siirtämistä, tämän kanssa on pakko kokeilla kukkisiko uudestaan.

Syyskuu alkoi lähes helteisellä säällä, toivottavasti koko kuukausi on yhtä kaunis ja lämmin.

Yhdeksän hortensian arboretum

Arboretumissa on nyt yhdeksän erilaista hortensialajiketta. Ihan ei olla mukavassa tasalukemassa, kymmenessä, sen täyttymisen voisi ottaa ensi vuoden tavoitteeksi.

 Pallohortensioita kasvaa kahdessa kohtaa, toinen on kupariheisiangervon 'Diabolo' vieressä ja toinen perennapenkissä.

 Syyshortensia 'Wims Red' on jostain syystä täynnä ruskeita pilkkuja jotka pilaavat muuten niin kauniit kukat.

 Pallohortensia Pink Annabelle tuli yhtäaikaa Lime Rickey pallohortensian kanssa. Vihreät kukat ovat aika kivat.

Viime syksyn löytöjä on pikkuhortensia 'Bobo' joita kasvaa kolme kappaletta purppuratuomen vieressä. Yksi Boboista kukkii jo nyt, hyvä määrä kukkia ensimmäiseen kukintaan.

Lisäksi arboretumissa kasvaa kuutamohortensia, syyshortensia 'Grangiflora', syyshortensia 'Magical Fire' ja nimetön syyshortensia joka tekee punaiset kukat.

Nyt vain odotellaan sellaista syksyä, että kaikki hortensiat olisivat yhtä aikaa kukassa.