Valkoisten kukkien lumo

Sain Versoja Vaahteramäeltä- blogin Riinan kirjan luettavaksi ja arvosteltavaksi. Kiitos Riina ja Readme kirjasta. Odottelin kirjan lukemisen kanssa pääsiäiseen, ensivaikutelman perusteella kirjaa ei tulisi lukea yhdessä hetkessä vaan hitaasti nautiskellen ja makustellen.

Kirjan graafisen ja taiton suunnittelun on tehnyt Kati Orava. 

Kirja ei pelkästään esittele valkoisia kukkia vaan kertoo laajasti värin merkityksestä elämässämme.

Jokaiselle esitellylle kasville on varattu riittävästi tilaa ja jokaisesta on Riinan omat kokemukset ja vinkit osio. Taisin lukea ne aina ensin. Puutarhakasvien lisäksi kirjassa esitellään leikkokukkia ja huonekasveja. Kiva lisä ja tekee kirjasta todella kattavan.

Jotain tuttuakin tunnistin ihanana yllätyksenä. Kirjan valkoinen varjolilja on kuvattu puutarhassani. Varjolilja kasvaa rosariossa ja on todellista varjoliljojen aatelia joten hienoa, että se on päätynyt kirjaan. Valkoista varjoliljaa saisi kasvaa jokaisessa puutarhassa.

Myös valkoiset tai valkokirjavat lehdet ovat tärkeitä. Aina värin ei tarvitse olla kasvin kukassa.

Kirjan lopussa oli vielä oma luku kuutamopuutarhalle ja paljon vinkkejä ja ideoita sellaisen tekemiseen. Itselläni on menossa uusiksi yksi aurinkoinen kasvupaikka ja saatan ottaa tästä vinkkejä siihen, taustalla kasvaa jo syreeni 'Mme Lemoine' joten paikasta saisi helposti valkoisten kukkien paikan. Lähellä kasvavat 'Pohjantähti' ruusut ja pallohortensia niin ikään toimisivat hyvin yhdessä.

Suosittelen lukemaan. Mahtava tietopankki ja kaupan päälle upeat kuvat ja tekstit.

Kirja saatu arvostelukappaleena.

Riina Hifumi, Valkoisten kukkien lumo

readme.fi

ISBN 978-952-373-219-3

Otavan kirjapaino, Keuruu 2022

 

Mielen ja kehon virkistykseksi

Olipa eilen  ihana päästä tarttumaan lapioon ja haravaan. Oli niitä kaivattu ja ikävöity. Tosin lihakset olivat kankeat, ja hiki tuli mutta sehän nyt johtui tietysti vain toppatakista eikä koronan ja talven heikentämästä kunnosta. 

Talon kivijalan vieressä olevan kukkapenkki on siivottu, kitketty, lannoitettu, mullattu ja kantattu. Uskomattoman sula sillä metrin päässä lapio ei uponnut edes viittä senttiä maahan. Ruusu jäi vielä verkon alle. Uskalsin leikata siitä pari kuivettunutta oksan kärkeä pois mutta hyvin varovaisesti.

Sama penkki näkyy kuvan oikeassa alakulmassa. Muihin kukkapenkkeihin ei ole vielä mitään asiaa. Hevoskastanjan suojana oleva lakana saa olla vielä paikoillaan vaikka ei ole pihaa kaunistava näky. Jäniksiä vierailee tasaiseen tahtiin ja verkosta huolimatta ylettävät hevoskastanjan oksia nakertamaan.

Siivosin jo aiemmin kasvimaan portin ympärillä kasvavan humalan viime vuoden versot pois. Olipa hyvin ajoitettu sillä pystyin tekemään työn hangen päältä enkä tarvinnut tikkaita niin kuin yleensä. Toisen humalan siivosin tänään, se sujui ilman tikkaita ja paksua hankea. Kuvassa näkyy viime kesänä näihin laatikoihin siirretyt maa-artisokat. Tai ei niistä näy vielä mutta nopeasti nousevat kunhan jää on sulanut laatikoista. Silppusin varret laatikoihin, turhaan niitä kiikuttaisi kompostiin.

Istutin viime syksynä lisää lumikelloja. Osa meni arboretumiin verivaahteran lähelle. Niistä näyttäisi nousevan aika moni ja yksi on kukassa ihan kohta.

Löysin pihakerroksella kiven päälle tippuneen ilmasipulin sipuliryppään. Otin sen talteen ja istutin sipulit purkkeihin. Eivät hätkähdä kylmästä joten pääsivät kasvamaan kasvihuoneeseen. Vieressä on kuukausimansikkaa, se kasvaa minulla vanhassa sinkkisoikossa mutta paikka muuttuu tulevana kesänä. Otin muutaman siementaimen jo talteen ja koska nekään eivät ole kylmänarkoja, saavat kasvaa kasvihuoneessa. Pikkuhiljaa tänne siirtyy kasveja sisätiloista tai puutarhasta. Esikoiden jakotaimetkin voisi laittaa ensin kasvihuoneeseen ja niiden vahvistuttua maahan.

Joka päivä jotain uutta putkahtaa esiin maan uumenista. Rusokirsikan alla kasvaa virvaliljaa ja kas, sieltä ne taas sinnikkäästi nousevat.

Taitaa tulla tästäkin päivästä hyvä puutarhapäivä.

Havaintoja kevään etenemisestä

 Joka päivä kierrän puutarhan läpi ja tarkistan miten kevät on edennyt. Käytännössä tarkoittaa lumirajan seuraamista, purojen aukaisuja ja havaintojen tekemistä lumesta vapailla alueilla.

Viime kesänä uudistettu 'Musta Rudolf' koristeomenapuun alue on yläosastaan vapaa lumesta. Omenapuun juurella kasvaa valkoista tuoksukurjenpolvea, se näyttää selvinneen hyvin lumesta. Tuohon on tarkoitus istuttaa sipulikukkia, mutta ensin pitää olla täysin varma, että alue on vapaa vuohenkellosta. Viime kesänä siinä sinnitteli yksi vuohenkellon alku mutta ahkeran kitkemisen seurauksena sitä ei enää loppukesästä näkynyt. Jos pysyy tämän kesän pois, istutan syksyllä tähän tulppaaneja. Tulppaanien kuihtuvat lehdet jäävät hyvin tuoksukurjenpolven alle piiloon. Ehkä myös krookuksia sillä tämä on aina ensimmäisiä sulaneita alueita.

Rinnepuutarhakin on lumesta vapaa. Miksiköhän en ole istuttanut tähän pieniä sipulikukkia? Voisivat tykätä silla maa on tuossa aika hiekkainen. Ensi viikolla siivoan kaikki tuulen tiputtamat terijoensalavan oksat pois. Siinä muuten puu joka roskaa ihan hirvittävästi.

Hurtanheisissä Viburnum lantanoides näyttäisi olevan ihka ensimmäisen kukinnon alku. Ja niin varma olen ollut, ettei tämä kuki ikinä sillä kasvupaikan pitäisi olla kostea ja minulla hurtanheisi kasvaa ihan liian kuivassa paikassa. Mustilan arboretumin tiedon mukaan kukinnot muistuttavat hortensian kukintoja.

Lunta riittää. Silti aurapenkistä on jo iso osa lumetonta aluetta. Mustarastaat käyvät tuossa penkomassa syötävää, toivottavasti eivät aiheuta mitään vahinkoa kasveille. Tänä keväänä meillä on ollut erityisen paljon mustarastaita, onko muilla ollut samaa ilmiötä?

Samaisessa aurapenkissä kasvaa kaksi näsiää. Niistä kookkaampi kukkii kohta. Olisi kukkinut jo viime keväänä, mutta en ollut suojannut näsiää verkolla sillä en olisi ikinä osannut kuvitella sen maistuvan jäniksille. Nyt suojasin molemmat näsiät, mutta se kitukasvuisempi ei kuki. Sille pitääkin keksiä uusi viihtyisämpi kasvupaikka. Näsiöiden kasvupaikoissa ei ole kuin runsas metri eroa, mutta näköjään sekin voi vaikuttaa viihtyvyyteen.

Pioni 'Mai Fleuri' on päättänyt puskea jopa jään läpi hinnalla millä hyvänsä. Uskomaton voima ja kylmänsietokyky. 

Talon eteläpäädyn kukkapenkki on siinä kunnossa, että sen voi jo siivota, lannoittaa ja kuorruttaa multahunnulla. Vasemmassa reunassa kasvaa 'Flammentanz' köynnösruusu, se on suojattava jäniksiltä. Ruusun vieressä on kissojen kissanminttu. Kovasti haistelevat puskaa vaikka se on vasta vain kasa kuivuneita risuja. Tulppaanit tuossa nousevat vauhdilla, siksikin siivouksen kanssa on kiirehdittävä.

Mukavaa ja puutarhaisaa pääsiäistä kaikille.