Pitkästä aikaa kirpparilta

Enpä ole tainnut koskaan kiertää niin vähän kirppareilla kuin tänä kesänä. Pääsyyllinen siihen  on ollut puutarha, en vain ole malttanut lähteä omasta pihasta mihinkään ei pakolliseen. Sadesäillä taas on riittänyt siivousta ja muuta puuhaa sisätiloissa, niitä kun ei tule tehtyä hyvin ilmojen vallitessa. Miehen kanssa meillä oli kesällä yksi yhteinen lomaviikko, sitäkään ei raaskinut käyttää kirppareilla kiertelyyn.

Ensimmäisen kuvan tarjotin on löytö jo muutaman kuukauden takaa. Tarjottimen kuosi ei ollut mitenkään mairitteleva, mutta muoto oli mieleeni sitäkin enemmän. Ja kun omistan maalia ja pensselin niin päätin ostaa tarjottimen.

 Tarjottimen muoto ja päälle valittu kuosi eivät ole yhtään sopusoinnussa keskenään. Mitä lie liikkunut sen suunnittelijan päässä joka tämän on päättänyt tuotantoon laittaa.

 Minä hioin pinnan ja vedin päälle kolme kerrosta hailean kermanvalkoista maalia. Näyttää paljon paremmalta kuin alkuperäisenä.

 Tarjotinta voisi luulla vanhaksikin mutta ei se sitä ole. Materiaali on jotain puumassaa joka on puristettu muotoonsa. Minulle kuitenkin kelpaa näillä muodoilla.

 Grapponia-sarjan kulho on löytö viime viikkoiselta kirpparikierrokselta. Ennestään minulla on pieniä jälkiruokakulhoja sinisenä kaksi kappaletta, tämä on niitä vähän suurempi, halkaisijaltaan 12cm. Kulho oli varsin edullinen, seitsemän euroa. Grapponian kannu on suuri haaveeni, ehkä ostan joskus sen itselleni syntymäpäivälahjaksi.

Kolmas löytö kirpparilta on tarjottimen alla oleva liina josta mies sanoi että näyttää enemmän laudeliinalta kuin pöytäliinalta. Pöytäliina se kuitenkin on ja asustaa nyt salin ruokapöydällä johon on juuri täsmälleen oikean pituinen. Värit on samat kun salin tapetissa. Minusta varsin kiva löytö sillä näin pitkät kaitaliinat ovat harvassa. Ja on tämä sentään pellavaa, jonkun itse tekemä. Samassa pöydässä oli ilmeisesti jonkun käsityöharrastajan jäämistö myynnissä. Paljon muutakin ihanaa mutta sain pidettyä itseni kurissa ja ostin vain sen tekstiilin jolle on ihan oikeasti myös käyttöä.

Toisenkin tarjottimen olen ostanut kesäaikana mutta siitä kuvia kunhan tarjotin on käsitelty mäntyisestä maalatuksi.

Kukkasipuliostoksilla

Lidl on joka syksy luottokauppani kukkasipuleiden suhteen. Mukana on aina ripaus yllätyksellisyyttä sillä koskaan ei tiedä etukäteen mitä lajeja on myynnissä. Tämän vuoden löydät ovat tässä:

 Vaaleanpunainen kirjokevättähti jonka pitäisi muuttaa väriä. Itse ajattelin että ihan normaalia haalenemista kukinnon vanhenemisen myötä. Näitä olisin silti ostanut enemmänkin mutta iltapäivällä oli vain yksi pussi jäljellä. Keisaripikarililjaa kokeilen nyt kolmannen kerran. Saa olla vika kerta jos ei onnistu.

 Balkanin vuokko tuskin on menestyy meidän pihassa mutta kokeilenpa silti ensimmäistä kertaa. Assyrianpikarililja ei sekään ole pitkäikäinen minun kasvatuksessa joten tänäkin syksynä uusi erä maahan.

 Laukkoja pitää olla paljon. Kaksi valkoista jättiläistä ja kaksi pussia pallerolaukkaa. Palleroita olikin ostoslistalla. Lidlin edullinen hinta 2e sai ostamaan kaksi pussia.

 Hyasintti "Woodstock" taisi mennä viime talvena joten niitäkin lisää. Krookuksia taas ei ole ikinä tarpeeksi, 30 kappaleen pussi paikkaa vajetta erinomaisen hyvin. Kevätkurjenmiekat kasvoivat niin hyvin keväällä että ehdottomasti niitäkin lisää.

Tulppaaneja ei pitänyt ostaa mutta ah, siellähän oli myynnissä mustia papukaijatulppaaneja. Ei voinut vastustaa, ei millään. Narsisseja vain pari pussia vaikka sellainen parin kilon pussi jäi nyt vähän kaivelemaan. Ehkä niitä on jäljellä huomennakin.

Kaikki sipulit tulivat istutettua jo ostopäivänä paitsi tulppaanit. Pimeä tulee ihan liian aikaisin, piti jättää puutarhatyöt kesken. Onneksi viikonloppu on ihan kohta.

Tästä se alkaa

Otin pietarilaisten tuolieni suhteen varaslähdön ja purin ensimmäisen tuolin verhoiluistaan entisöintikurssin välityönä. Dokumentoin purkamisen valokuvin ja piirustuksin jotta osaan tehdä entisenlaista tilalle. Hätävarana on toinen samanlainen tuoli josta voi ottaa mallia ja mittoja.

Ensin kuva tuolista siinä kunnossa kun se oli ostaessa.

Moni olisi jättänyt tuolit väliin, tai kiikuttanut suorinta tietä kaatopaikalle. Minun silmissä tuolit ovat kaunottaria. Tosin kuvassa on ehkä hiukan työtä vaativa tapaus.

 Tänä syksynä jätin entisöinnin väliin. Kahdeksan vuoden jälkeen, mikä on muuten tuntunut vähän oudolta. Olisin mielelläni jatkanut samalla entisöintikurssilla mutta se sattui päällekkäin verhoilun kanssa ja nyt verhoilu ja nämä tuolit meni edelle ajankäytössä.

Tuoli on purettu luurangoksi ja tarvittavat liimaukset puuosille on tehty. Liimaukset olivat niin pieniä etten vaivautunut käyttämään puristimia. Vahva teippi ajaa saman asian. Ensi viikolla aloitan tekemään tuoliin uusia satulavöitä, istuinosasta aloittaen. Satulavöiden jälkeen on vuorossa jousituksen rakentaminen, mutta siitä lisää siinä vaiheessa kun työstän jousia. Ensin ope saa tarkistaa voiko vanhoja jousia hyödyntää. Joku päivä pitäisi ehtiä kaupunkiin tarvikkeita hankkimaan. Puhkun innosta päästä työhön satulavöiden, naulojen ja muiden tuikitärkeiden tarvikkeiden kanssa.