sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Talviset puutarhajuhlat

Puutarhakierrokset jäävät näin pimeään vuodenaikaan viikonlopuille. Perjantaina tosin oli harvinainen tilanne, pääsin töistä jo kahdelta, olipa mahtava ajella kotiin valoisaan aikaan. Tuntui että illassa ehti tehdä vaikka mitä.

 Lauantaina oli aikainen herätys kellon avulla, vanhimman pojan prikaatissa oli läheistenpäivä ja sinne meidän piti ehtiä ajoissa jotta ehdimme takaisin Lahteen iltapäivällä vietettävään kastetilaisuuteen. Kasteen jälkeen olikin yllätys ja lapsen vanhemmat vihittiin. Kukaan meistä vieraista ei tiennyt asiasta etukäteen, olivat saaneet pidettyä asian niin salassa.

Mutta palataan puutarhaan jossa tein tänään tarkistuskierroksen, niitä on nyt tehtävä aina kun ehtii sillä pihassamme on valtavasti jänisten jälkiä.
 Ensimmäiseksi kuvaksi en valinnut tuhottuja pensaita vaan jotain kauniimpaa, talvinen aitta ja huurteiset puut.
 Marja- ja hedelmätarhassa on maisteltu keltaisen vadelman versoja. Tämä ei ole lainkaan vahinko, kasvusto on ylimääräistä ja kasvaa yhden valkoisen viinimarjan kyljessä.
 Kasvimaalla on temmelletty ja vietetty ruokapitoja ihan kunnolla. Päättelin jäljistä että ristihuulien mieleen on lumen alta löytyvät piskuiset koristeomenat joita meni kasvimaalle haravointijätteen mukana. Näitä saa toki kaivaa, ei aiheuta mitään haittaa.
 Hämärän kuva mutta siitä näkee miten jänikset muodostavat jo polkuja lumiseen puutarhaan. Tämä reitti menee luumulehdosta kirsikkapuun ohi. Kirsikan kanssa on vähän ähäkuttifiilis, tuli suojattua hyvin ja se on säästynyt täysin syömingeiltä.
 Arvilan ruusu on saanut vähän siipeensä, sitä on rouskutettu piikeistä huolimatta ihan urakalla. Ruusuni ovat aina syömisen uhan alla sillä niille ei tällä hetkellä riitä verkkoja suojaksi. Ruusut onneksi toipuvat hyvin, versovat vain enemmän.
 Luumulehdosta arboretumiin johon on hypitty ihan omat polut. Suurin osa tervaleppäaidanteen tervalepistä on jo niin suuria että niihin ei jänikset koske. Mutta näköjään joku yksilö on käynyt nappaisemassa yhden tervalepän oksan poikki. Toivottavasti uskoi kerrasta, että tervaleppä ei maistu hyvälle.
Varsinaiset juhlat on pidetty angervoissa. Keltajapaninangervo on maistunut samaan tahtiin kuin ruusuangervo. Vastaavat juhlat pidettiin vuosi sitten ja vähän olin huolissani miten angervojen käy. Mutta eipä ne olleet pahoillaan, kukkivat vain entistä komeammin kun leikkaaminen oli hoidettu asiantuntemuksella.

Toistaiseksi kaikki verkot ja suojat ovat pitäneet. Joidenkin kasvien voi tulla ongelmia jos lumipeite kasvaa tästä kovinkin paljon. Sitten pitää yrittää kiskoa verkkoja korkeammalle tai keksiä muuta, levitellä vaikka tuomen oksia joka on meidän pihassa toimivaksi havaittu konsti.

20 kommenttia:

  1. Teillon ollu oikee jänisten kansaanvaellus. Meillei jälien jäläkiä. Isäntä joutuu menemähän kauas mettähän ja oikee ettimähän koiralle ajojänistä. Onneksi ei teille oo tullu mitää korvaamatonta vahinkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin oikea kansanvaellus, tervetuloa tänne saalistamaan, laitan pääni pantiksi että saalista tulee. Ei ihan yksi jänis ole voinut tuota kaikkea aikaansaada. Tärkeimmät kasvit on suojattu, angervot, ruusut ja hortensia kestävät kohtuudella jänisten vierailuja.

      Poista
  2. Tuollaiset yllätyshäät tuovat vähän ristiriitaisia ajatuksia, koska häät ovat niin ihana asia, että niitä olisi kiva fiilistellä jo kauan etukäteen. Mutta toisaalta ymmärtää hääparin halun yllättää vieraat toden teolla, suotakoon se heille! Jänisten polkuja risteilee meilläkin pitkin pihaa. Verkot suojaavat osaa kaseista, mutta aina joku pupuista löytää herkkua joka ei ole sille tarkoitettu. Viime keväänä löysin kaikki kevätvihmani syötynä niin pitkälle, kuin vain oksia löytyi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnon hääjuhlia on ihana viettää, niitä on vain niin harvoin nykyään. Viime kesänä oltiin yksissä häissä, edellisistä oli aikaa peräti 9 vuotta! Mutta tietysti jokainen menee naimisiin niin kuin itse haluaa. Jänikset saa yllättävän hyvin kaivettua kasveja esiin lumen alta, eivät ole sielläkään kasvipoloiset turvassa.

      Poista
  3. Onpa siellä temmelletty! Onneksi tiedät jo entuudestaan, että mitään suurtuhoa ei ilmeisesti liene luvassa kuitenkaan? TAlvinen aitta, ah, niin kaunis. Punamullassa on se hyvä puoli, että se on kaunis säällä kuin säällä, mutta aina eri tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki sellaiset kasvit on suojattu verkolla joille jänikset voisivat aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa, nyt syödyt on tietoisesti jätetty suojaamatta koska toipuvat kesällä syömingeistä. Punamulta on kaunis, oli kesä tai talvi.

      Poista
  4. Tänään juuri lenkille lähtiessä, mies huomautti minulle pihassa risteilevistä jänistenjäljistä, joten täälläkään ei niiden temmellykseltä ole säästytty. Suojaukset ovat kyllä ainakin toistaiseksi kunnossa, joten ei hätää.
    Teille sattui sitten samalle päivälle juhlia oikein kaksittain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdet juhlat vaihtui kahdeksi :)
      Melkoinen temmellyskenttä on puutarha ollut. Pitäisiköhän hankkia oma kettu pihaa vartioimaan.

      Poista
  5. Tuo punainen aitta ja huurteiset puut on niin kaunis yhdistelmä!
    Onkos pihaanne majoittunut koko ristihuulien suku! Toivottavasti kaikkein herkimmät puut ja pensaat on suojattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki herkimmät on suojattu, meillä on aina paljon jäniksiä joten suojausta ilman ei voi olla mitään tärkeää. Tänä talvena tuntuu ristihuulia riittäävän erityisen paljon.

      Poista
  6. Onpa siellä seikkailtu! Onneksi eivät ole tehneet pahempia vahinkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On seikkailtu ja pidetty kunnon pidot seikkailun päätteeksi. Luulis että ruokaa riittää kun on metsää ympärillä vaikka ja kuinka. Mutta silti on aina tultava puutarhaan juhlimaan.

      Poista
  7. Siellä onkin juhlittu oikein urakalla.
    Minulla on vähän huonot suojaukset tänä talvena ja kävin kauhuissani katselemassa puutarhan tilannetta. Jäniksen jälkiä ei näkynyt, mutta naapurin kissojen tapaamiset pystyi hyvin arvailemaan jälkien perusteella. On hauskaa, kun naapurin kissat ikään kuin treffaavat meillä ja jatkavat sitten yhdessä matkaa milloin minnekin. :)
    Onneksi puutarhasi oli säästynyt valtavilta tuhoilta!
    Ja onnea äidillekin pojan armeijanaloituksesta. Meidän esikoinen on myös paraikaa armeijan harmaissa, tosin ollut jo puolivuotta ja komentelee nyt uutta alokasjoukkoa. Melkein taitaa olla yhtä haastavaa nytkin, kuin puoli vuotta sitten. Valta tuo vastuuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krapula on varmasti hirveä moisen juhlimisen jälkeen :D Kissojen liikkeitä on hauska seurata jälkien perusteella, nekin kulkevat monesti tiettyä reittiä kuten tuntuu jäniksetkin tekevän.

      Valta tuo vastuuta, alokkaissa on varmasti näkyvillä koko nuorison kirjo, ei mikään helppo tehtävä, onnittelut sinne pojalle, ei tuohon kaikki pysty. Meillä vähän meinasi että puoli vuotta armeijaa riittää mutta katsotaan nyt kuinka käy.

      Poista
  8. Onneksi ei ollut suurempia tappioita. Puput olivat vain vähän herkutelleet. No, puutarhajuhlat ovat tietty kivemmat kuin jotkut metsäpirskeet..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhajuhlat taitaa olla trendikkäämmät ja onhan niistä enemmän kerrottavaa kuin tavallisista metsäjuhlista.

      Poista
  9. On pupunpolussa tassunjälkiä - taitaa olla monta loikkijaa teidän tarhassa. Meillä tuli ekat rusjäneksen jäljet viime viikolla. Näin sen auton valokeilassa, joten tunnistin rusakon ja metsäjäniksen risteymäksi laikukkaan turkin avulla.

    Sulla on ollut juhlaa ja tapahtumia tiiviiseen tahtiin. Yllätyshäät on yksi vaihtoehto, jos ei halua isompia pirskeitä alkaa laatimaan ja järjestelemään. Samoilla kahveillahan ne menee ristiäiset jos häätkin. Puolta pienempi ressi parille itselleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat taitavat kulkea samoja polkuja kuin jänikset, pääsee helpommalla kun ei uppoa tassu lumeen.

      Yllätyshäät on kivat vaikka olisihan sitä juhlinut isomminkin. Mutta vihkipari päättää miten haluaa.

      Poista
  10. Jo on ollut jäniksiä. Onneksi täällä ei ole samaa määrää, kun en edes osannut ajatella että ruusutkin maistuvat jäniksille. Kirsikkapuu ja vadelmat on suojattu, niiden kohdalla kokeumusta että kelpaavat kyllä, jos joku paikalle sattuu.

    Hyvä asenne sinulla. Kyllä jänitsekin pihasta mahtuvat nauttimaan, kunhan ne tärkeimmät on suojattu. Etanoiden kohdalla en tosin itse ole yhtä ymmärtäväinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusut maistuvat jäniksille oikein hyvin, eivät tunnu piittaavan piikeistä yhtään. Ruusut sietävät hyvin syömiset, siksi jätän ne suojaamatta. Rosarion ruusuja ei oltu syöty vielä ollenkaan.

      Oikeasti en pidä jäniksistä yhtään sen enempää kuin kotiloistakaan molempia on vaan opittava sietämään.

      Poista

Kiitos kommenteista :)