Liljoja

Liljat on syksyn pelastus. Tuovat väriä ja iloa puutarhaan missä alkaa olla vihreää ja myöhemmin enenevässä määrin ruskeaa.

 Lilium "Arbatax", ikisuosikkini, pinkkiäkin pinkimpi lilja.

 Lidlistä ostettu kaunis purppuranpunainen lilja.

 Lilja kukkii toista kesää ja ilmeisesti viihtyy sillä kukintojen määrä on kasvanut viime vuodesta.

 Liljat istutin ukonhattujen eteen tarkoituksena että ukonhatut ovat liila tausta purppuraisille liljoille. Mutta ukonhattuni ovatkin nykyään sangen harvoja. Eivät oikein voi hyvin. Syyllinen on koristeomenapuu jonka runko näkyy kuvassa. Sen latvus on kasvanut liian varjostavaksi. Jos jo tänä syksynä on aikaa, leikataan puuta harvemmaksi. Viimeistään ensi keväänä se saa luopua muutamista oksistaan.

 Arboretumiin en ole istuttanut tiikerililjaa mutta jostain sitä on sinne tullut. Kehveli salamatkustaja kukkiikin jo. Tiikerin takana on valkoista väriminttua ja sen takana keltaista tiikerililjaa. Ärtsyt värit, valkoinen keskellä ehkä vähän tasoittaa.

Luumulehdon maisemat muuttuivat kun mies leikkasi viikonloppuna pensasleikkurilla siperiankurjenmiekat matalaksi. Pääsen paremmin kitkemään takareunaa kun kurjenmiekan lehdet ei makaa kitkijän päällä. Eikä rotkottava kasvusto ollut edes mikään kaunis enää rankkasateiden jälkeen.

Vuoden, kahden päästä on jaettava siperiankurjenmiekkojen kasvustot. Jo tänä vuonna oli kukinta heikompaa kun aiemmin eikä niiden istutuksesta ole kuin vasta nelisen vuotta. Jakamien tuli eteen nopeammin kuin uskoin.

Luumulehdossa e kasva vielä yhtään liljaa, asia joka on syytä korjata jo tänä syksynä jos vastaan tulee kauniita liljoja.