torstai 6. helmikuuta 2014

Joko riittää?

Suokaa anteeksi harva postaustahti ja tylsät jutut. Olen potenut viimeisen viikon (tai oikemmin jo joulukuulta) kunnon flunssaa. Kilttinä työntekijänä olen sinnitellyt töissä ajatuksena, että vapaapäiviksi helpottaa. Nyt tuntuu että sairausloma olisi saattanut olla ihan hyvä. Tänään nukuin yhteentoista(!) saakka, puhuin maratonipuhelun ystävälle ja sitten laitoin imurin laulamaan. Ihan ilman buranaa ei selvitty, ja silti nyt särkee ja kolottaa. Joten siivoamiset saa riittää, oli siistiä tai ei. Vessan puunaan huomenna kunhan kerään ensin voimia.

Salissa piti vähän vaihtaa järjestystä jotta saadaan kasteelle hyvä paikka. Ja sanonko mitä mieltä olen taas näiden bloggerin lataamien kuvien laadusta. Argh!
 Iines mököttää kun tuolinsa siirtyi tuohon uunin viereen. Siitä ei ole niin hyvä tähystellä kuin tuolin oikeasta paikasta ikkunan alta. Keinutuoli sentään pysyi paikoillaan.
 Kastetta varten tuleva pöytä on vielä ilman liinaa, en viitsi silittää valkoista liinaa liian aikaisin tahmatassujen hypisteltäväksi. Sylikummia varten laitoin valkoisen tuolin. Senkin alla kiemurtelevat johdot lähtevät vielä pois. Ja luulen että jaksan pestä tuosta kohtaa ikkunat vaikka kuinka kolottaisi. Kuitenkin vain sisäpuolelta.
 Tuoli joka ei kestä istumista joutui piiloon nukkekodin ja kukkien katveeseen. Nukkekodin varalle minulla onkin uusia suunnitelmia jos eräs huonekalu päätyy muuttamaan meille tuosta lähimaastosta. Sen itseoikeutettu paikka siinä missä nyt on nukkekoti joka on tyystin unohtunut omaan rauhaansa.
 Olisipa eteinen aina näin tyhjä ylimääräisestä tavarasta! Ja kuten tarkat huomaavat, ei ole oviverho paikoillaan. Jäsensärky on ollut niin kovaa, että en ole ottanut neulaa käteen edes särkylääkkeen voimalla. Hyvä kun on jaksanut kirjaa lukea iltaisin. Mutta kuvasta näkyy mihin verhot on tulossa, noiden tummanruskeiden pariovien eteen. Ja ripustus pitäisi saada aikaan niin, että karmit listoineen on piilossa.
Miten se onkin, että sairaudet iskee juuri silloin kuin ei pitäisi! Ensi viikolla olisi ollut aikaa sairastaa vaikka miten paljon. Toisaalta flunssat iskee minuun tosi harvoin, edellisestä näin rajusta taudista on aikaa 12 vuotta. Olisko peräti influenssa iskenyt?

7 kommenttia:

  1. Pikaista paranemista, pitkät sairastelut vie mehut niin fyysisesti kuin henkisestikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, onneksi olo on tähään huomattavan paljon parempi. Uni auttaa :)

      Poista
  2. Harmi homma. Nämä taitaa aina tulla silloin, kun ei pitäisi.. Koetahan levätä aina välillä, että jaksat;) Hengessä mukana...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi olo on jo parempi. Pitäisi muistaa ottaa ajoissa sitä lepoa, mutta kun ei malta.

      Poista
  3. Paranemisia toivotellen. Toi Iines on ihastuttava. Uskaltaisikohan tässä salaa toivoa teille kissanpentuja ja yhtä salaa varata yhtä :D Kun tässä nyt on se ikävä yhden kissan vajaus ja lupa pennun ottamiselle tuli. Ainiin ja ps. Türin matka olisi taas järjesteillä oliko senyt 16.5. Mä varasin heti paikan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Iines saisi tehdä pentuja, ja olisi taas valmis, mutta nyt ei ole sulhoa. Jospa kevään myötä sellainen saataisiin, olen ajatellut jos sillä vielä yhdet pennut tekisi. Ja kiitos muistutuksesta, Türiin tekee taas mieli! Olenkin heti yhteydessä ja varaan oman paikan ja anon lomaa siihen.

      Poista
  4. Hyvä, että olosi alkaa olla paranemaan päin. Mutta toivottelen silti pikaista paranemista.
    Iines on kyllä hurmannut tämän lukijan :) Ehkäpä miettii miten saisi jyrättyä tuolin entiselle paikalleen ;-)
    Hyvää viikonloppua teille.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)