tiistai 18. helmikuuta 2014

Vastaisku luonnonvoimille

Taistelussa minä vastaan luonto, osa 8. Tällä kertaa aiheena pitkäkorvat eli jänikset, ne puutarhani ikituholaiset. On ollut taas useampi hetki jolloin olisin ollut valmis käyttämään kaikki maailman  rahat kaksimetrisen sähköaidan rakentamiseksi tämän tiluksen ympärille. Vielä kun syksyllä säikäytti peuralauma lounastamalla 100 metrin päässä arboretumistani. Ja viikko sitten lompsi kaksi hirveä keskellä kirkkainta päivää navetan takana! Ensimmäistä kertaa ajattelen, että luonto voisi pysyä siellä metsässään eikä hiippailla tontillani.

Torjuntataistelussa käytän viime keväänä toimivaksi havaittua hajuasetta, tuomen oksia. Menkää ja haistakaa, jo pienenkin oksan haju on tuomimaisen tyrmäävä. En yhtään ihmettele jos tätä jänöt kaihtaa.
 Vaihe kaksi sisältää suojattavien taimipoloisten etsinnät. Minä poloinen kun luulin, että kyllä se lumi peittää nämä talvella eikä rusakoista ole haittaa. No, eipä tarvitse miettiä miten leikkaan tämän syyshortensian, luonto hoiti homman.
 Ja minä yritän pelastaa loput. Mutta uskokaa tai älkää, tämä toimi viime keväänä. Yhtään puskaa jonne laitoin sirosti sojottamaan tuomen oksia ei viime keväänä purtu ja syöty jänisten toimesta.
 Taisin ihmetellä jo viime vuonna miten otukset syövät jopa ruusun piikikkäitä oksia. Ei niille kelpaa nämä talveen jääneet ruusunkiulukat, vaan syövät tuholaiset pelkät edellisen kesän oksat. Nyt on tiuha tuomirisukko tämän punalehtiruusunkin ympärille. Ähäkutti!
 Omenapuut on suojattu verkoin, mutta tämä vanhin meidän istuttamista omenapuista, Pirja, alkaa olla jo niin leveä, että ei mahdu verkkoonsa. Senkin oksille laitoin tuomet, sekä yhden kuusesta lentäneen oksan. Ensi kesänä jatkan Pirjan oksien taivuttelua, muutama oksa on onnistuneesti saatu kasvamaan vaakatasoon.
 Äitini syntymäkodista tuotu juhannusruusu on sekin syöty kunnolla joka talvi. Nyt löysin vielä yhden lammasverkon navetasta ja kiedoin sen ruusun suojaksi. Ja tänä vuonna on puutarhabudjetista lohkaistava lisää rahaa verkkojen hankintaan. Näköjään ei auta jättää pienintäkään tainta ilman verkkoa sillä perusteella, että kyllä lumi peittää.
Mutta ei mitään niin pahaa, jotta ei jotain hyvääkin. Onhan tämä hyvä syy ostaa lisää taimia Türin kukkamarkkinoilta jonne lähden taas toukokuussa.

18 kommenttia:

  1. Jee! Türissa(kin) nähdään! Mutta noiden jänisten tekemät tuhot on kyllä raivostuttavia. Meillä ei vielä ole mitään havaittavissa, mutta ennenkin puput ovat ilmestyneet tähän pihaan vasta maaliskuussa. Ja syöneet. Ja tehneet pesää. Ja vaikka mitä. Tuomenoksia en olekaan ikinä testannut, täytyy kokeilla ensi talvena. Kaksimetrinen sähköaitakin ois hyvä idea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pesiä ei meillä ole näkynyt, mutta ruohoa on kapsutettu esiin luman alta, syöty kai ruusujen jälkeen jälkiruuaksi. Tuomia kannattaa kokeilla. Kiva lähteä Türiin.

      Poista
  2. Voi että, meillä isäntä olisi innoissaan, jos jänöt hyppisivät silmissä ja voisi niitä hankkia pataan. No, meillä eri tilanne tietysti: toistaiseiksi ei ole istutuksia, mitä syödä. Ihme juttu tuo Tuomen laittaminen. En tiennytkään sitä, mutta painan mieleeni, mikäli tulee eläimiä kiinnostavia puita tai pensaita istutettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla niitä on jänöjä piha täynnä, sen kun losauttelisi, mutta meillä ei kukaan metsästä. Tuomen karkoittavasta voimasta kuulin ekaa kertaa viime talvena, joku vinkkasi siitä kommenteissa ja täytyy sanoa että toimii.

      Poista
  3. Toivotan onnea taisteluusi luonnonvoimia vastaan! Tuo tuoki-ase kuulostaa lupaavalta. Voihan Türi, sinne minäkin mielin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, taistelu on paljon onnesta kiinni. Türi on kokemisen arvoinen tapahtuma.

      Poista
  4. Nyt olet hyvin varustautunut! Mielenkiintoista kuulla, että tuomenoksat toimii, olen kuullut niiden käytöstä. Pitää itsekkin kokeilla. Minulla kalusi viime talvena pupu mm. yhden puistoruusun, mutta niinpähän vain lähti hyvin kasvuun, hah,hah;) On ne kyllä melkoisia syömäreitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusut tuntuu sietävän hyvin syömistä, ja hyvääkin on seurannut, juhannusruusu on mukavan tuuheaksi haarautunut puska jänisten takia :D

      Poista
  5. Meillä omakotitalossa asuessamme oli ihan samat ongelmat, yritin kyllä laittaa kaikkien mahdollisten suojaksi verkkoa. Mä tein niin, että kun oli useampi pienenpi kappale niin yhdistelin niitä ja sain isommatkin omenapuut hyvin suojauttua. Yksi temppu oli myös laitta ( ja naapurit nauroi) sukkahousuihin hiuksia, hain tutulta kampaajalta hiuksia ja tungin ne tosiaan sukkahousuihin, nyt en enää muista miten toimi.....:) mutta kait hyvin, kun eivät syöneet puskia. Jäniksille tuntuu kelpaavan kaikki, norjanangervoista lähtien ja sekös ärsytti, kun ne kukkivat edellisen vuoden versoilla, niin kukintahan siinä kärsi. Tsemppiä taisteluun !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiustempun olen kuullut joskus aiemminkin. Ja vanhat vhs-nauhat oksilla roikkumassa, tai cd-levyt lintuja pelottamassa. Toivotaan että tuomet toimii riittävän hyvin :)

      Poista
  6. Ota hyöty metsänelukoista ja eikun järjestämään elämysmatkoja turisteille: tulkaa katsomaan Suomen luontoa ;-)

    Onnea taistoon, toivottavasti kasvisi säästyvät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, jäniksiltä on kaikki suojassa nyt aika hyvin, myyristä en tiedä...
      Elämysmatka voisi sopia näille seuduille, alkaa olla eläinten lajikirjo omassa puutarhassa ihan kiitettävä :)

      Poista
  7. Piti ihan googlata nuo kukkamarkkinat, jos sitä itsekin innostuisi :)
    Olen kyllä toivoton anti-viherpeukalo, mutta ehkä sinnikkyys joskus palkitaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinnikkyydellä pärjään minäkin puutarhassa, tietoa ei pahemmin ole, mutta koko ajan oppii :)

      Poista
  8. Olen muistaakseni ennenkin sinulle Katja kommentoinut tehokkaasta, joskaan ei kovin kauniista konstista. Se on auton- ja/tai traktorinrenkaat. Saimme vanhalta palomieheltä tämän vinkin, ensin sille naureskeltiinkin vähän, mutta näimme hänen pihassaan puskat renkailla suojattuina, eikä yhtään ollut syöty. Pakkohan se oli uskoa ja kokeilla ja todellakin se toimii. Meilläkin oli ennen kaikki ruusuista ja vadelmista lähtien syöty, nyt saavat rehottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ei, ei autonrenkaita puutarhaan :DD

      Poista
  9. Hei,
    Ottaen huomioon, että teillä noita luonnoneläimiä piisaa: Oletko miettinyt, että leikkaamalla omppupuut saisit ne suojattua jatkossakin paremmin?
    Pirjasi on loistava esimerkki. Sen oksat kasvavat alhaalla. Ne tulevat olemaan ikuisesti jänisten herkkua. Nyt oksat ovat vielä pieniä piiskoja mutta jo muutamien vuosien kuluttua ne paksuuntuvat ja sitten ne aiheuttavat puulle paljon suurempaa vahinkoa joutuessaan talttahampaiden uhriksi.
    Leikkaamalla alaoksat pois riittävän korkealta. ( Tarvitseeko puun alta leikata ruoho? Mieti kuinka matalalla roikkuvien oksien alta pystyy leikkaamaan tai kulkemaan. Sittenkin kun ne vuosien kuluttua ovat käsivarren paksuisia!)
    Puu kasvattaa kyllä latvukseen oksia, usko pois.
    Kilpalatvakin kannattaa poistaa nyt pienenä.

    Kun sinulla on selkeä korkeahko runko, se on helppo suojata verkoin paksumpanakin.
    Eläimet yltävät toki melko ylös, mutta verkon suoja tekee sen, etteivät ne pääse runkoon ja oksien tyviin kiinni hampaineen. Latvuston kärkien napsiminen ei enää ole riski puulle.

    Kiitos blogistasi. On ihana seurata teidän vanhan talon kunnostusta ja elämää.
    Ystävällisin talviterkuin R&T

    http://salaisessapuutarhassa1.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Juuri tällaiset kommentit ohjeineen on ihan parhaita! Olen ollut arka leikkaamaan pirjaa ja muita omenapuita, mutta keväällä taidan leikata reippaammin ja alaoksat kokonaan pois. Ruohonleikkurilla ei tarvitse päästä puun alle, se on mullalla, mutta onhan ne liian alhaalla olevat oksat hankalia ja tekevätkö edes omenaa? Olen myös miettinyt, voiko varsinaista latvaa taivuttaa kasvamaan vaakatasossa? Helpottaisi omenien keräämistä sitten puu on iso.

      Poista

Kiitos kommenteista :)