keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Ennen ja jälkeen

Nyt kun itse olen pihatyökiellossa vielä hetken aikaa, on puutarhatyöt saaneet olla yhtä pientä projektia lukuunottamatta. Mies otti viikonloppuna sahan käteensä ja pisti syreeniaidanteen matalaksi. Syreenipuska toimii näkösuojana tieltä puutarhaamme. Heti puskan takana on grilli ja pöytäryhmä. Ryhmä on 12 vuotta vanha muovinen hirvitys (mutta toimiva!) ja jos ei muuta halua piilottaa, niin ainakin sen.
 Syreeniaidanne on meidän asumisaikana pistetty matalaksi kertaalleen. Silloin jälkityöt jäi tekemättä ja aidanne kasvoi alhaalta lehdettömäksi ja ylhäältä tuuheaksi. Alaosa on lisäksi aivan täynnä  nokkosta ja vadelmaa. Molemmat ei toivottuina vieraina.
 Nyt aidanne on matalana uudemman kerran, ja tällä kertaa saa ne vadelmat ja nokkosetkin kyytiä. Kuvasta näkyy, että vielä en ole tehnyt asialle mitään. Odotankin suosiolla ensi kevättä. Tänä syksynä jos säitä riittää, on ainut puuha kasata tuohon ihan hirvittävä kasa haravoitavia lehtiä. Keväällä katsotaan mitkä syreenit lähtee kasvamaan, ja aukkokohtiin laitetaan uudet taimet. Niiden taimien suhteen olemme omavaraisia. Nyt tuossa kasvaa vain liilaa syreeniä, mutta voisipa sekaan istuttaa valkoistakin, sitä kasvaa vaaleanvihreänä puskana kuvassa ison koivun edessä.
Ja vaikka muutaman vuoden saammekin kärvistellä ilman näkösuojaa, niin uutta aidannetta täytyy leikata säännöllisesti jotta siitä saa tuuhean alaosastaankin. Nokkoset ja vadelmat saan luultavasti nyhtää juurineen useammankin kerran ennenkuin ovat hävitetyt. Mutta sitähän se on, ikuista taistelua rikkoja vastaan.

7 kommenttia:

  1. Se on juuri sitä, ikuista taistelua! Suosittelen kylläkin nokkosten ja vadelmien vetämistä jo näin syksyllä, sen jälkeen vasta lehtikerros päälle. Kun ne muuten nousevat sieltä katteen alta hyvinkin reippaina. Nokkonen on ihanan helppo kitkettävä, elleivät sen juuret ole kauhean kietoutuneet syreenin juuriin, kun ne saa vedettyä pitkinä "köysinä", ne lähtevät helposti ja nopeasti maasta irti. Mutta sitten kun se on tehty, edes summittaisesti, ja pinta katettu lehdillä ja kun vielä syreeniä alkaa leiata säännöllisesti niin että se on alhaalta tuuhea, ei noilla rikkaruohoilla enää ole niin hyvää kasvupaikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nokkosen juuria on jopa nautinto vetää kunhan lähtevät juuri sellaisina "köysivyyhteinä". Toivon ettei pysyvä lumi tulisi ihan vielä niin ehdin kitkeä ainakin osan pois. Viikonloppuna saisi jo tehdä sellaisiakin hommia missä tulee hiki, mulla kun tulee aina puutarhassa hiki :D

      Poista
    2. Me ollaan kitkemissamikset :-D Mullakin on aina hiki ja nautin myös siitä nokkosten vetämisestä, siitä saa oikein tyydytystä kun niitä lähtee paljon!

      Poista
  2. Olen aivan onneton kasvien kanssa, ilmeisesti syreeniä saa sitten leikata ihan surutta :) Meillä on pihassa perinteinen rautatiepuisto-syreenimaja, joka on vuosia ollut ilman hoitajaa ja on aika karsean näköinen. Josko sen vetäisi siis matalaksi ja katsoo, mitä siitä vielä tulisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syreeni kestää ihan mitä vaan leikkausta (ainakin meillä), ainoastaan kukinta kärsii. Mutta siitä vaan alhaalata poikki ja sitten leikkailee joka vuosi aluksi, niin saa hyvän kasvuston. Syreenihän leviää juurivesoista joten aukotkin saa piiloon.

      Poista
  3. Nokkosta pitäisi minunkin kitkeä... Että se on sitkas kasvi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Mutta ei tykkää kalkista ja kyllä se häviää kun ahkerasti kitkee, ainakin toivon niin :D Juuret on todella pitkät lonkerot vaikka maanpäällistä kasvustoa olisi vain vähän.

      Poista

Kiitos kommenteista :)