lauantai 12. marraskuuta 2011

Kittiä ikkunaan

Tiistaina muistin vihdoinkin ottaa kameran mukaan entisöintikurssille. Paljon muuta tärkeämpää jäikin sen myötä kotiin. Muistissani taitaa olla rajallinen määrä tilaa, tai sitten ikä alkaa tehdä kepposia.

Kittiä aloin tehdä jo kotona.
Tarvikkeethan on hyvin yksinkertaiset.
Liitujauhoa, vernissaa ja astia.
 Sotketaan keskenään sopivaksi "taikinaksi" astiassa. Taikinaa saa jonkun aikaa veivata käsissään lopuksi, mutta muuten helppoa ja nopeaa. Tähän en nyt laita sen tarkempia ohjeita, niitä löytyy kyllä netistä.
Tai jos joku kaipailee, voin laittaa linkkiä.
 Sitten kitti mukaan kurssille ja ikkunoiden kimppuun. Tai oikeasti vasta toisen ruudun kimppuun. Molemmat pohjamaalasin edellisellä kerralla ja maali oli kuivunut mukavasti. Ensin tuli lasitukseen parempikuntoinen poka. Pohjoisen puolen pokat ovat paljon paremmassa kunnossa kuin etelän puolen. Ne jätinkin suosiolla viimeiseksi. Harjoittelen ensin näillä pohjoisen ikkunoilla kun jäävät sellaiseen nurkkaan joka on katseilta piilossa.
 Toisesta pokasta puuttuu kaksi kulmarautaa. Tuurilla löysin sopivat omista nurkista, vähän vielä kaipaavat teräsvillaa, mutta ovat juuri passelit ja tärkeintä ettei niitä tarvinnut tilata mistään.
 En muistanut ottaa kitille pussia mukaan, mutta toinen hyvä konsti aluskitin laittamiseen on muotoilla kitti madoksi ja laittaa mato kittiuraan. Tässä yksi kohta vain ruutua vailla. Ruutu sitten vain painetaan kitin päälle, varovasti mutta napakasti. Seuraava vaihe olisi laittaa lasitusnaulat pitämään ruutua, mutta arvatkaa oliko niitä minulla mukana, ei tietenkään. Nyt vain elän toivossa ettei kitti kuivu viikossa liikaa ja saan tasattua sen tuolta toiselta puolelta.
 Naulojen puutteesta huolimatta lasitin koko ikkunan. Ensi kerralla saan toivottavasti laitettua ainakin osaan ruutuja päällikitin. Se onkin sitten hitaampaa hommaa. Lopuksi ikkunat maalataan samalla harmaan sävyllä kuin talokin. Itse talo on maalattu petrooliöljymaalilla, mutta ikkunat maalaan pellavaöljymaalilla.
Näin joutusaan kun saan valmiiksi, niin saadaan uudistetut ikkunat paikoilleen jouluksi.
Kevääksi sitten toiset kaksi ikkunaa työn alle.

12 kommenttia:

  1. Vau, todella kauniit ikkunat ja hienoa jälkeä! Voi että, minunkin pitäisi nyt vaan keskittyä ikkunoiden kunnostamiseen, niin saisin jotakin valmiiksi edes ensi kesäksi ;-) Pitäisi vaan saada työtila laitettua vintille, kun ulkona ei enää pysty tekemään töitä (tai siis vanhassa ikkunattomassa ja sähköttömässä talossani).

    VastaaPoista
  2. Saila: Se Speedheater on ihan uskomaton peli! En kyllä enää pois antaisi ikkunan korjauksessa sitä. Mun on pakko tehdä tuolla kurssilla näin talviaikaan, kun ei meillä ole mitään lämmintä tilaa. Eikä navettaa edes pysty lämmittämään. Oma verstas olisi aika kova sana nyt!

    VastaaPoista
  3. Komeat on ikkunat. Ja tosi mahtava, että itse laitat niitä.
    Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
  4. Upeat on ikkunanpokat! Juuri tuollaisia olen lapsesta saakka ihaillut.

    VastaaPoista
  5. Kiitos näistä ohjeista kuvien kera!

    Näyttäisi siltä, että teet aluskitistä melko tuhtia, jos sen pystyy muovaamaan madoksi. Minä käytin valmista aluskittiä, joka oli niin notkeaa ja tahmaista, ettei sitä olisi mitenkään pystynyt muokkaamaan muotoon. Sittne päälikkittiä varten sekoitin siihen lisää liitua ja sain siitä tuhdimpaa. Onko sinulla Alus- ja päälikitti jokseenkin samalla koostumuksella?

    Kaunis ikkuna teillä, todella kaunis!

    Leena

    VastaaPoista
  6. Riitta Sinikka: Niin on :)

    Mari: Itse teen lähinnä siksi ettei ole varaa maksaa ammattilaiselle! En sitten yhtään tykkää noista ikkunahommista.

    Irmastiina ja Onaha: :))

    Vekarus: Ja muuttuvat kummasti ulkonäöltään kun sai vanhan maalin ja möhnät niistä pois.

    Leena: Ei tuo kovin tuhtia ollut, pötkö meinasi koko ajan valua ja venyä, piti olla nopeat kädet :D Päällikitti on sitten huomattavasti kovempaa, kuitenkin sellaista että sen saa veitsellä muotoilla. Eli koostumus ei ole täysin sama. Kuvan kittiklöntti on vielä vaivaamatta, eli pitää vaivata käsissä niin kauan, että on sisältäkin tuollaista pehmeää eikä murru. Ikkunat on todella kauniit, yksi asia johon heti rakastuin tässä talossa. Kyllä ne siten ansaitsee tulla korjatuksi.

    VastaaPoista
  7. Huhuh, elävästi tulee oma lähes 10 vuoden takainen urakka: 122 ikkunaruutua. Ei onneksi mitään noin monimutkaista kuin teillä, ihan kanttikertaakantti t-ikkunat. Mutta hermoja se urakka koetteli totisesti. Säästettiin muka rahaa, heh.

    -Solja

    VastaaPoista
  8. Solja: Kyllä te säästitte, en tiedä hintoja mutta varmana olisi ollut aika tähtitieteellinen hinta teettää jollain muulla tuo urakka.Minulla ei ole kuin 10 pokaa :)

    VastaaPoista
  9. Glups.

    Mä olen toistaiseksi korjannut kaksi sellaista neliruutuista ikkunaa, ne meni ihan ok. Odotan kauhulla sitä, kun vuoroon tulee lasiverannan ikkunat: 8kpl, kussakin 24 ruutua... Mä väkään vissiin vielä eläkeläisenä niitä ruutuja. En ymmärrä miten entisaikana joku pystyi tekemään kaiken sen puutyön. Vaikka toisaalta, kai ne pimeät talvi-illat kului paremmin kun oli jotain tekemistä.

    tv Leena

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)