keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Mehulle ja teelle

Mummon vanha kaappi on siirtynyt jo tupaan. Paikka ei ole vielä välttämättä lopullinen ja välihyllyjäkin puuttuu. Käyttöastiat olisi tarkoitus mahduttaa kaapin uumeniin kunhan saadaan keskeneräisyydet kuriin.  Jotain kuitenkin laitoin jo paikoilleen.
Kannuni saivat aitiopaikan kaapin ylätasolta.
Laitimmaisena vasemmalta on mummolta peritty kannu josta mummo tarjoili usein marjakeittoa. Kolme seuravaa kuuluvat astiastoihin jotka ovat tulleet meille vanhemmiltani. Pentikin kannun olen saanut lahjaksi äidiltäni, sarjan muita osia saimme aikoinaan häälahjaksi. Valkoinen Arabian teekannu on lahja miehen vanhemmilta. Nykyisin näistä kannuista tarjoillaan mehua tai teetä.
 Suosikki kannuni on kolhuinen Arabian Laila 70-luvulta. Ruoka-astiasto on ostettu lapsuudessani kesämökin lähimmästä kyläkaupasta. Nyt astiasto majailee meillä ja on ahkerassa käytössä.
Mehukannut ovat olleet remontin ajan levossa. Meillä tarjoiltava mehu on lähes poikkeuksetta itse tehtyä. Tämän vuoden marjoista en ole keittänyt vielä yhtään mehua, muutos on luvassa viikonloppuna jos saan tuvan altaan ja sähkölieden käyttöön. Itse mehu keitetään aina puuliedellä, mutta pullot pitää desinfioida sähköuunissa. Mies tuossa jo tokaisi, että alkaa olla vierotusoireita kun ei ole mehua.
Minä taidan olla samaa mieltä.

8 kommenttia:

  1. Kaunokaisia kannuja!!
    Meilläkin mehun pitää olla itsetehtyä...tai melkein, sillä oieesti se on mun äidin tekemää:) Lapset sanoo mummanmehuksi. Tänä syksynä uutena makuna saatiin pullokaupalla kriikunamehua. Lasten kestosuosikki on mustaviinimarjamehu. Just nyt olisi mullekin hyväksi, kun iski pahainen flunssa niskaan.
    Mukavia marraskuun alun hetkiä!

    VastaaPoista
  2. Upea hirsiseinä!

    Tulee jotenkin nostalginen fiilis noista arabian kannuista, varsinkin noista kahdesta vahvasti sinisestä (en muista nyt astiasarjan nimeä).

    VastaaPoista
  3. Niin mikä niiden sinisimpien nimi on? Vieras kuvio, kiinnostava.

    VastaaPoista
  4. ooh, ihania kannuja. varsinki noi vasemmasta reunasta 2 sinistä. ootko aAtellu myydä niitä koskaan?! täällä ois heti ostaja kannelliselle;D

    minä tykkään että koristeet on sellasia käyttö-koristeita, ei mitään turhaa niin sanotusti keittiössä:)

    VastaaPoista
  5. Hei, nyt muistan: Ali!

    Meillä oli nuo käytössä 70-luvulla. Taitaa olla vanhemmilla jokunen ehjä vielä tallella.

    VastaaPoista
  6. Alit on niin kauniita, en ole missään tainut nähdäkään kannuja siitä sarjasta. Teekannuhan taitaa olla tuo toinen.

    VastaaPoista
  7. Siniset kannut ovat Ali sarjaa. Kannuja taitaa liikkua hyvin vähän markkinoilla. Teekannun olen nähnyt vain kerran omani lisäksi. Ja kannut eivät ole myytävänä :D

    VastaaPoista
  8. Ninnu: Kannellinen Ali on tosiaan teekannu.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)