torstai 26. elokuuta 2010

Projekti nro 256.

Tekemistä meillä kyllä riittää ilman uusien hommien haalimista, mutta onhan se välillä mukava tehdä jotain muutakin kuin pakollista. Arvilan mukana meille tuli kaksi laatikkopöytää. Isompi on jo tuvassa ruokapöytänä ja pientä olen jemmannut navetan ylisillä. Nyt kun nuo tuvan tulevat kalusteet on mietinnän ja hankinnan alla, muistin sen pienemmän pöydän. Ei muuta kuin puoli metriä roinaa ja uusi(!!!) hella pois pöydän päältä ja raappa käteen.


Siinä tein sunnuntain töitä ja sain koko pöydän raapattua puhtaaksi kuudesta maalikerroksesta. Muutaman kerran kyllä sadattelin sitä hiomakonettamme joka päätti irtisanoa työsuhteensa juuri tänä kesänä.

Pöydässä oli muuten alimmaisena ihan mielettömän upeaa vihreää maalia. No tietenkään sitä ei saanu pelastettua. Vihreän alta tuli kuitenkin esiin aika kiva kellertävä sävy. Katsotaan nyt jääkö pöytä sellaiseksi, vai minkä pintakäsittelyn siihen teen. Laatikoiden vetonupit on veistetty itse. Niiden pinta on kulunut ihan silkinhienoksi. Pöytä on kyllä muutenkin täyttä käsityötä, eikä naulan naulaa. Kasattu puutapein.

Kansilevy on pieni probleema. Tuo harmaa maali on niin juntturassa etten saa sitä edes raapalla pois. Tai saisin jos tekisin sitä seuraavat pari viikkoa. Jos en saa jotain raivaria lähentelevää kohtausta, niin odottelen kunnes saan kannen mukaan syksyn entisöntikurssille ja poistan maalin siellä kuumailmapuhaltimella. Levyn joutuu vielä todennäköisesti purkamaan osiin.

Alapuolta on käytetty leivontaan. Sitten jossain vaiheessa pöytälevyn lankut on antaneet periksi ja rakoihin on mennyt kaikki moska ja muu. Jostain syystä haluaisin ne raot puhtaaksi ennen kuin otan pöydän meille käyttöön. Ainut keino putsata on purkaa kansi. Metallilastalla jo koetin käydä moskan kimppuun mutta se vain nauroi mulle. Ei antanut periksi millään, kunnon kerros vuosisataista ruistaikinaa ja muuta yhtä hyvän tuoksuista tavaraa.

Kahta ruokapöytää tupaan ei tule, vaan tämä tulisi aluksi apupöydäksi ja tuvassa olevan ison ruskean kaapin aluseksi.
Syksyn mittaan toivon kirppareilta löytyvän sitten niitä varsinaisia tuvassa tarvittavia ala- ja yläkaappeja. Ja tietysti, edullisesti.

7 kommenttia:

  1. No onpas sinulla ollut hommaa! Pöydästä tulee varmasti hieno...

    VastaaPoista
  2. Upee pöytä! Mie raahasin meiän aitasta kans vanhan vihreäkantisen pöydän keittiön ruokapöydäksi. Pesin sen ihan vaan vedellä ja harjalla ja tuoksuttelin kardemumman hajua mikä tunki rakosista! Leivottu monet pullat siinäkin :)

    VastaaPoista
  3. Wautsi, mikä aarre! Tosin hei suosittelen kyllä sitä puhdistusta..meillä nimittäin oli edellisen ruokapöydän koristeelliset kolot täynnä pienten viikareiden ruoanjämiä..ja kaatuneita maitoja. Ei enää kolmen vuoden jälkeen ollut kovin freshi näky (eikä tuoksu) pöydässä :=D.

    Mutta hei, älä luovuta. Tuosta tulee vielä kylän hienoin!!

    VastaaPoista
  4. Mari: Ilolla tuota teki, pöydästä saa tosiaan hienon.

    Mirka Koo: Tuo on jo kertaalleen kidesoodalla pesty. Oli leipomispuolella vanhat tainat vielä tallessa, semmoinen valkoinne rapiseva kerros. Haju rakosissa ihan karmiva joten pakko putsata :D

    Aamunkukka: Pesinkin jo kertaalleen kun ajattelin että jos liukenisi se moska sieltä rakosista. Ei lähtenyt :D Haju on kyllä, hmmm. hiukan epämiellyttävä :)

    VastaaPoista
  5. Upea pöytä! Mutta kyllä noi maalinpoistot välistä käy haasteena ;)
    Ahkera olet ollut, minä olen meillä vain sivusilmällä vilkaissut pöytää jonka kimppuun pitäisi käydä.
    Antoisaa tulevaa viikonloppua sinne ja kirpparionnea toivottelen :)
    -marie

    VastaaPoista
  6. Oi, ihana löytö <3 Siitä tulee todella kaunis!!
    Iloista viikonloppua.

    VastaaPoista
  7. Oi miten kaunis pöytä! Ite tykkäisin pitää sen tuommoisena, chabby chick, mutta olet niin taitava entisöijä että varmasti osaat paremmin. Upeita aarteita koko kämppä täynnä!

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)