#suuntanaomavaraisuus, toukokuu 2024, pienilmasto

 Pihapiirimme paikka on melkoinen helmi. Emme tajunneet sitä ostohetkellä, mutta myöhemmin asia on käynyt ilmi. Puutarha antaa etelään ja on loivassa rinteessä. Aurinko lämmittää puutarhaa hyvin varhain keväällä ja lumet sulavat nopeasti pois. Tuuli puhaltaa pelloilta ja kuivattaa puutarhan. Maassa on pohjana peruskallio hyvinkin pinnassa. Sen päällä on savipatja ja lopulta pintamaa. Vesisuonet ovat sopivasti kohdalla ja kaivoissa riittää vettä. 

Pohjoisen puolella suojaa tuo isot kuuset ja myös rakennukset. Virallisesti kuulumme kasvuvyöhykkeeseen II, mutta joskus tuntuu kuin III-vyöhykkeen alueelta ja joskus taas I-vyöhykkeen alueelta. 

Tontin pohjoisella rajalla on järeä kuusikko, tai oikeammin vapaasti kasvanut kuusiaita johon on istutettu kuuset kahteen riviin. Suojaa puutarhaa ja pihaa pakkaselta ja tuulelta. Kasvihuoneen suunta on ajateltu niin, että korkea tiiliseinä on pohjoiseen ja suuret ikkunat etelään. Huopa/lasikatto viettää etelään ja osaltaan lämmittää huonetta.

Kevyempikin suoja on hyväksi. Uuden istutusalueen takalaitaan on tehty kevyt kivimuuri. Se varaa lämpöä itseensä ja suojaa kevyesti pohjoisen puhallukselta.

Pihaa ja puutarhaa ympäröi pellot. Istuttamamme puut ovat vielä pieniä, eikä niistä ole suojaa vuosiin.

Risuaita suojaa ja antaa pesäpaikan ötököille. Harmillisesti myös kotiloille, mutta se on vaan siedettävä. Risuaidan puutarhan puolelle on istutettu muutama koivu ja tuomipihlajaa.

Kivimuurta järeämpänä versiona. Se suojaa muurin takana olevaa rosariota. Taustalla näkyy kaksi kuusta jotka istutettiin 2017, kun Suomi täytti 100 vuotta. Kuuset istutettiin nuorimman lapsenlapsen ristiäisissä ja kasteltiin kastevedellä. Hieno tapahtuma johon osallistui koko ristiäisväki.

Suotuisan pienilmaston eteen on siis tehty paljon työtä. Arboretumin tervaleppäaidanne on näkynyt blogissa monta kertaa. Se on kasvanut mukavan korkeaksi. Viime vuonna karsin siitä alimmat oksat pois jotta nurmikon leikkaaminen on helpompaa. Tervalepät ovat kaikki vähän eri korkuisia, mutta se ei itseäni haittaa, tulee luonnollisempi vaikutelma.

Satoja puita on istutettu, mutta myös säästetty vanhoja. Olemassa olevaa pienilmaston suojaa ei kannata hävittää, uuden kasvamiseen menee vähintään kymmeniä vuosia.

Kuva: Maija Astikainen

Tässä vielä elokuussa 2022 piha-alueesta ja puutarhasta otettu ilmakuva joka havainnoi miltä kaikki näyttää lintu perspektiivistä. Puut keskittyvät pohjoisen suuntaan, etelään on avointa peltomaisemaa. Rakennukset eivät tee umpipihaa, mutta kyllä esimerkiksi navetan suojaavan vaikutuksen huomaa, se on tuo kuvan suurin rakennus. Pituutta sillä on 30 metriä. Jos sitä ei olisi, puhaltaisivat tuulet pellolta täysin vapaasti.

Suuntana omavaraisuus postauksia luotsaavat Tsajut ja Korkeala. Alla linkit muihin sarjan toukokuun kirjoituksiin (päivitän linkit sunnuntain aikana).

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/toukokuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/05/suuntanaomavaraisuus-5-2024.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2024-saa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/05/haasteena-pitkat-sateettomat-jaksot.html

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/05/matkalla.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/05/toukokuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-5/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18343

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/05/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-5-on.html

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape https://farmescape.fi/saan-vaihteluihin-varautuminen

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/05/05/touko-24-tunne-kasvimaasi/

Sillä välin puutarhassa

 Tällä hetkellä työ ja siihen liittyvät menot haittaavat puutarhaelämää. Iltaisin on ihan liikaa menoja ja velvollisuuksia. Niinpä olen yrittänyt hyödyntää pienetkin hetket puutarhassa. Eilen perjantaina tulin puutarhasta sisälle vasta iltayhdeksältä. Sain vadelman leikattua, tukinarut korjattua ja tehtyä pihan viimeiset haravoinnit. Oli täysin tuuleton ilta ja se oli hyödynnettävä haravointiin. Tein haravoinnin laiskasti, vain suurimmat lehtikasat pois, loput hoitaa ruohonleikkuri.

Viime syksynä hankin Virosta 'Kojou-no-mai' japaninkääpiökirsikan. Olin aika epäileväinen taimen selviämisen suhteen vaikka tein sille hyvän suojauksen. Myöhäinen istutus ei aina suosi puuvartisia kasveja. Tällä kertaa olivat kaikki tähdet kohdillaan ja kirsikka selvisi talven yli hengissä. Kukintaa en tohdi vielä odottaa. Ja ihan varmasti suojaan uudestaan jos ennustetut kylmät säät toteutuvat. 

Puunrungolla näkyy puutarhan tuorein koriste, pieni etana jonka on tarkoitus toimia pelotteena kotiloille. Tiedän, ei tuo oikeasti pelota mitään. Oli vain ostettava koska sopii niin hauskasti puun rungolle matelemaan. Olen etsinyt tuohon metallisia muurahaisia, mutta ne on myyty kaikkialta loppuun.

Arboretumin keltaiset hyasintit ovat runsastuneet mukavasti. Tuohon on istutettu jonkin pääsiäisen kukat, ehkä sellainen kolmen hyasintin purkki. Vaikka keltaisen hyasintin kukinnot ovat harvat, tekee väri sen, että kukinta näkyy kauas.

Tätä sinistä esikkoa hehkutin jo instassa (kuten myös hyasinttia). Se on niiden kaksi vuotta sitten Barnhavenilta tilattujen siementen jälkeläisiä. Lajike ei ole tiedossa sillä tilaamani siemenet olivat siemensekoituksia ja oli täysi yllätys mitä niistä kasvaa. Tätä voisin koittaa saada pienesti myyntiin Avoimiin Puutarhoihin 16.6.

Kartanopionin alut ovat kuin pienet pölyhuiskat. Nämä ovat naapurista saadut, toivottavasti jaksavat tänä vuonna kukkia runsaasti, toistaiseksi ovat vasta harjoitelleet kukintaa. Kunhan huiskat tulevat vielä vähän esiin, näkyy niiden keskellä nuppu jos kukintaa on tulossa.

Tähdikki aloittelee kukintaansa. Olen ostanut tämän nuokkutähdikkinä, mutta Saila hienosti tunnisti tämän turkintähdikiksi. Tällä kertaa väärä kasvi ei haittaa, minulle kelpaa kumpi vain. Istutin tätä kahteen kohtaan, kumpainenkin kohta on kestänyt talven yli. Hortensiapuutarha on muutenkin osoittautunut kaikelle sinne istutetulle mieluisaksi paikaksi. Uskalsin napata aluetta kiertävän verkon pois jotta pääsen aloittamaan hoitotoimenpiteet. Kitkemään sinnikkäästi nousevat vuohenputket ja voikukat ja tietysti kuvaamaan kasveja.

Nyt joudan koulimaan tomaatit suurempiin purkkeihin ennen päivän puutarhatöitä.

Lasagnepenkki

 Kasvimaa on kaivannut jo pitkään uudistamista. Olen ajoittain aika kyllästynyt puljaamaan kasvimaan savimaan kanssa. Siinä tuli tehtyä aikoinaan virhe, että kasvimaa on perustettu puutarhan savisimpaan kohtaan. Vaikka parannan maata vuosittain reilusti kompostilla, puskee savimaa aina esiin. On savimaassa hyvätkin puolensa, sitä en kiellä, mutta liika on liikaa ja savimaan vaikutus näkyy etenkin tänä keväänä.

Viime vuonna päätin ottaa käyttöön lisää kasvulaatikoita, eli niitä tavallisia lavakauluksia, kun niitä nyt sattui olemaan navetassa jemmassa. 

Kolme laatikkoa sai paikkansa kasvimaan alalohkolta. Talveksi laitoin vain yhden kierron laatikoita. Kuvan ruukut talvehtivat yhdessä laatikossa, muihin haravoin lehtiä ja risuja.

Eilen korotin laatikoita toisella lavakauluksella, lisäsin puutarhakomposteista ensin karkeita perennanvarsia ja muita vastaavia "oksia". Lopuksi laitoin hienompaa ainesta. En tiedä kuinka sallittua on kaiken tamppaaminen tiiviimmäksi, mutta itse harrastan sitä myös puutarhakompostin kanssa. Eli hyppäsin laatikkoon ja talloin ainekset tiiviimmäksi.

Sain tyhjennettyä puutarhakompostien oikeanpuoleisen osan kokonaan. Kuvassa se on puolillaan, sillä siivosin sinne keskimmäisen osan ainekset. Keskimmäisessä näkyy vielä vähän multaa, siitä kohta lisää. Vasemmanpuoleinen tyhjenee sekin tänä vuonna, näin minulle jää taas kesäksi ja syksyksi kaksi tyhjää osaa käyttöön. Ensi keväänä yhdistän taas laatikot toisiinsa ja erotan niistä hyödynnettävän mullan.

Seuraavaksi otan tästä pelkästään puun lehtiä sisältävästä laatikosta ainesta lasagnepenkkiin, eli niihin ensimmäisen kuvan kolmeen laatikkoon. Vaikka puutarhakompostit olivat jo sulat, on tämä aines edelleen tiukasti jäässä. Lehtimassan jälkeen lisään pussimultaa ja sitten teen kylvöt. Sitä en vielä tiedä mitä laitan laatikoihin kasvamaan. Ehkä porkkanaa, tai tuoksuherneitä.

Sitten siihen keskimmäisen laatikon multaan. Tai en tiedä voiko tuota vielä sanoa mullaksi. Mietin kuitenkin, voisiko tätä hyödyntää kesäkukkien ruukuissa. Säästäisin, kun ei tarvitsisi ostaa kesäkukkamultaa, ja saisin hyödynnettyä mullan myöhemmin kasvimaalle maanparannukseen.

Kolme lasagnepenkkiä on tarkoitus hyödyntää samoin, eli kun kaikki puutarhajäte on muuttunut niissä mullaksi, siirrän mullan kasvimaan penkkeihin ja maapohjaiseen kasvihuoneeseen. Lasagnepenkkeihin tulee taas uudet kerrokset maatumaan puutarha- ja lehtikompostista. 

Tämä kierto tule tarpeeseen, sillä tiedossa ei ole laajoja uusia istutusalueita joihin voisin upottaa määrättömästi puutarhakompostia raakana. Yksi pieni jatke on tulossa tänä vuonna, mutta siihen hyödynnän maakasan joka tuli autotallin edustan tien korjaamisesta.