keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Yksi asia johtaa toiseen

 Pari päivää sitten ruusuja siivotessani sain idean siirtää Teresanruusun arboretumista rosarioon. Se kasvoi arboretumissa vähän huonossa paikassa ja pelkäsin sen leviävän pionien päälle vaikka se tekeekin hillitysti juurivesoja. Tänään toteutin siirron ja siitä se sitten lähti ja yksi siirto johti toiseen.

Teresanruusu kasvoi tuolla taustalla missä kasvaa nyt siihen kuvan etualalta siirretty 'Wims Red' hortensia. Hortensia siirtoa olen miettinyt pitkään ja onneksi en sitä tehnyt, siitä tulikin loistava taustakasvi penkin pioneille. Hortensian tilalle istutin kolme pionia. Kaikki pionit saivat juurelleen harmaata hiekoitussepeliä. Kuvan ihan oikeassa laidassa näkyy vihreä lehti. Se on uusi tähtimagnolia, vanhempi asusta ihan vieressä. katselin sitä, että näyttää epäilyttävän harmaalta kaikki oksat, voi olla, että se on kuivunut.
Pinkit hyasintit ja esikot ovat räväkkä pari mutta ai että tykkään. Väriä pitää olla ja näistä sitä löytyy. Tykkään tuosta esikosta muutenkin. Se tekee todella nopeasti tuuhean kasvuston ja kukkii pitkään eikä ole näköjään moksiskaan hankalasta talvesta.

Sama penkki ennen magnolian ja uusien pionien istutusta. Vanhan magnolia on tuon verkon sisällä. Verkon otin pois sillä tuskinpa jänikset käyvät siihen enää kiinni.
Kirjopikarililjat aloittelevat kukintaansa penkin päädyssä. Joka päivä poimin näistä liljakukkoja. Jokohan huomenna saisin tehtyä torjuntalioksen.
Tämä kevään heleä vihreys on ihanaa.

Ostin pari viikkoa sitten kymmenen purkkia perunanarsisseja kun sai halvalla. Ne kaikki olivat nupuilla olevia ja istutin ne heti puutarhaan. Sain kivasti lisää kukkivia kasveja muiden kevätkukkijoiden lisäksi. Yksi perunanarsissi ei ollutkaan peruna vaan tällainen pieni kaunotar. Olisihan Minnow-lajike? Kyllä kannatti aleostos.
Osa perunanarsisseista meni arboretumiin ja osa pääsi talon kivijalan viereen tulppaanien ja helmililjojen kaveriksi. Ihana värien sekamelska. En muista laitoinko tähän syksyllä lisää tulppaaneja. Ainakin se on ollut suunnitelmissa. Jos ei tullut laitettua niin unohduksen voi onneksi korjata tämän vuoden syksyllä.


maanantai 16. toukokuuta 2022

Operaatio ruusu

 Viime syksyn märkyys ja kulunut talvi olivat kova koettelemus ruusuille. Monet ovat paleltuneet maata myöten ja osassa on kuivia oksia niin paljon, että näin paremmaksi laittaa suuren osan ruusuistani mataliksi.

Ruusu rosa 'Great Wall' on sentään hengissä mutta kaikki maanpäälliset osat olivat mennyttä. Eniten harmittaa, että sen upea kukinta on menetetty taas pariksi vuodeksi. Pitää harkita, löytyisikö sille jostain osasta puutarhaa suojaisampi paikka.
Easy Elegance ruusu 'Music Box' saattaa olla kokonaan menetetty. Ei näkynyt yhtään silmua kun leikkasin ruusun alas. En kaiva pois sillä ihmeitä saattaa tapahtua. Nyt saa olla viimeinen kerta kun kokeilen näitä, eivät vain viihdy meillä.
Vieressä kasvaa ranskanruusu 'Tuscany Superb'. Siitä ei ollut mennyt kuin pari latvaa ja pari vanhempaa oksaa oli kuivunut. Siispä harkintaan lisäänkö ranskanruusuja. 
Köynnösruusu 'Pohjantähti' kesti talven yllättävän hyvin. Tässä kuvassa se on vielä siivoamatta. Karsin kaikki kuivat oksat pois ja huomiselle jäi vielä jäljelle jääneiden oksien sitominen toisiinsa ja tukirakenteeseen. Se tehdään tikkaiden kanssa, en jaksanut alkaa iltaysiltä tikkailla keikkumista.
Navetan kivimuurin vierestä pistin matalaksi 'Pohjolan Kuningatar' sekä 'Snow Pavement' ruusut. Olivat jo niin pahasti risuuntuneet vaikka talven kestivät hyvin. samalla sain tehtyä kunnon kitkennän niiden aluselle, oli aivan täynnä nokkosta. Vaaleanvihreä kasvusto on nimetön kirkonruusu jonka jänikset parturoivat kauniisti puolimetriseksi. Tai minä vielä viimeistelin ja leikkasin syöntijäljet pois. Kirkonruusun toisella puolella kasvaa suviruusu, sillekin riitti pieni siistiminen. Ensimmäinen nurmikonleikkuu on vähän myöhässä kuten kuvasta näkyy.

Piikkiset ruusun oksat ovat meillä ongelmajätettä. Täällä Päijät-Hämeessä ei saa enää polttaa risuja joten oksat on vietävä kaatopaikalle. Onneksi ne saa viedä sinne ilmaiseksi. Kuorma viedään kunhan olen saanut siistittyä kaikki ruusut niin ei tarvitse tehdä kuin yksi reissu, samalla pakataan paku täyteen muutakin kierrätettävää romua. Nykyisillä polttoaineen hinnoilla ei viitsi turhaan ajella.


sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Tomaattien shokki ja kevätniittyä

 Sain siirrettyä eilen sisätiloista kaikki runkotomaatit kasvihuoneeseen. Eikä yhtään hujoppia mennyt matkalla poikki, eikä edes istuttaessa. Yleensä saan katkaistua vähintään yhden taimen. Katkenneita lehtiä ei lasketa.

Ihan liian pitkiksi pääsivät sisällä. Joka vuosi vastaistutetut taimet nuupottavat kuin kuolemaa tekien mutta muutamassa päivässä virkistyvät, reppanat ovat shokkitilassa. Nurkassa näkyy muovilaatikossa muutama taimi joista pohdin ovatko ne ylimääräisiä vai ei. Tänä vuonna lajikkeita on vain muutama, 'Sungold', 'Moneymaker' ja luumutomaatit 'Ravello', 'Mandat H' ja 'Olivade'. 
Toiseen päätyyn mahtuisi pari tomaattia, niitä ylimääräisiä, mutta tuohon voisi jättää tilaa melonille. Ja oikeastihan siinä on kolmen aprikoosipuun paikka mutta ne kasvavat vielä ainakin ensi talven yli ruukuissaan. Ei niitä kai tarvitse kesäksi upottaa maahan. Koska kasvihuoneen multatila kasvoi, korvasin viiniköynnöksen kohdalla uuden mullan kuorikatteella. Voi olla parempi vaihtoehto kuin rungon multaan hautautuminen.
Kahdessa 'Sungold' taimessa on jo isot nuput. Jos hyvin käy niin tänä vuonna saatetaan saada aikaista satoa.
Kasvihuoneesta kevätniittyihin. Käenrieska on levinnyt niin yhtenäiseksi, sekä kukkapenkkeihin että nurmikolle, että sen voi kuvitella olevan yhtä ja samaa keltaisena kukkivaa niittyä. En henno kitkeä tätä pois eikä se onnistuisikaan, siementää heti uutta tilalle.
Uusimpia kukkapenkkejä käenrieska ei ole vielä vallannut, katsotaan mikä tilanne on muutaman vuoden päästä. Ja asia ei siis haittaa yhtään, tykkään käenrieskasta. Kuvan keskellä olevan hiekan alta pinnistää maan alta pioni 'Bartzella' joita on tuossa itseasiassa kaksi. Toiseen on tullut alkuja vasta eilen, olin siitä jo vähän huolissani. Jokohan tänä vuonna saisin nähdä kukintaa. Kuvasta ei kovin hyvin välity, mutta tästäkin saa niittymäisen näkymän vaaleanpunaisen kiurunkannuksen ansiosta.
Mikä herkkutrio, se vaaleanpunainen kiurunkannus, valkoinen palloesikko ja liila kylmänkukka. Sopivat niin hyvin yhteen. Palloesikkoa on pakko hehkuttaa taas, se on itse siemenestä kasvatettu. Ei kaupan taimesta tule kahdessa vuodessa näin vankka ja upeasti kukkiva. Tai itse en ole onnistunut valkoisen palloesikon kohdalla kaupan taimilla.
Melkein käenrieskaniitty. Ja on siellä vähän sinistäkin levittymää kuten kotilomyrkkyä. Tämä taisi olla niiden talvehtimispaikka. Olen kerännyt yksilöitä ahkerasti pois ja Ferramol on hoitanut loput, tänään en löytänyt yhtään kotiloa. Alkaa käydä jo rutiinista eikä jaksa edes harmittaa, alkaa kuulua samaan kategoriaan rikkaruohojen kitkemisen kanssa. 

Tänään taas puutarhaa, taitaa olla kesäkukkien vuoro siirtyä sisätiloista pihalle ruukkuihin.