Lunta ja kylvöjä, tai ainakin aikomuksia

Lauantain suunnitelma oli aloittaa kylvöt. Ihan vaan koska löysin viime kesänä ostetut jouluruusun ja esikoiden siemenet. Jostain syystä mieleeni ei pälkähtänyt, että navetassa oleva kylvömultapussi saattaisi olla umpijäässä. Nyt sulattelen multaa lattialämmityksen päällä ja huomenna toivottavasti pääsen tekemään siemenien kanssa hankikylvöt nyt kun hankea on. Viime vuonna ei onnistunut puuttuvan lumen takia. 

Lumet tippuivat kauniisti ja itsestään kasvihuoneen päältä. Hieman pelotti miten käy, mutta hyvin kävi. Uuden kasvihuoneen kanssa pitääkin olla tarkempi, siihen ei tule näin jyrkkää kattokaltevuutta joten lumet tuskin tippuvat näin näppärästi itsestään sen katolta.

Pieniä jänisvaurioita havaittu. Hortensioiden, ruusujen ja happomarjojen versojen kärjet ovat maistuneet. Kaikki onneksi sellaisia kasveja jotka kestävät jänisten vierailut.

Myös jalavan alaoksia oli nakerrettu. Sen kanssa tärkeintä on, että runko on rauhassa. Alaoksat ovat lähdössä pois seuraavassa leikkauksessa.

Kahlasin umpihangessa tarkastamaan rosarion tilanteen. Verkot olivat hyvin paikoillaan ja kaikki ruusut lumen suojassa.

Jalo on tehnyt oman reittinsä aitalle vaikka inhoaa umpihangessa kulkemista.

Pyllerö pallero on enemmän sohvaperuna kuin ulkoileva kissa. Tilanne muuttuu heti kun kevät koittaa. Ihan hyvä, herra on kasvattanut tukevan talviolemuksen eikä se johdu vain hyvästä talvikarvasta.

Huomenna sitten kylvöjen pariin.

Salin päivitys

Joulun jälkeen päätin vaihtaa salissa järjestystä jotta pietarilainen kalusto mahtuu paremmin paikoilleen. Ensin heivattiin joulukuusi pihalle, imuroitiin kilo neulasia ja sitten vähän tuumattiin. Kaappi jota aloin entisöidä syksyllä, ei ole vielä valmis joten sen sijaintia ei tarvitse miettiä. Niinpä päädyttiin vaihtamaan senkin ja puusohvan paikkaa.

Takaseinän tunnelma on nyt oikeanlainen. Oikealla puolella voi kahvitella ja vasemmalla voi ottaa päiväunet.

Senkin mukana siirtyivät taulut. Minulla on koko ajan hakusessa uusi tai uusia tauluja tuohon joukon jatkoksi. Vielä ei ole tullut mieluisia vastaan.

Puusohvan mukana siirtyivät sen yllä olevat taulut. Ne on laitettu vanhoihin nauloihin, harkitsen vielä teenkö uudet reiät seinään ja ripustan taulun ja opetuskuvan ryhdikkäämmin.

Peräkammarin ovi on aina vaan vaihtamatta peilioveksi. Ehkä tänä vuonna...

Salin punainen matto, Itäsaksan ihme, on lempimattojani. Huomenna saan kotiin uusimman matto-ostoksen, saapa nähdä onko se sitä mitä ajattelin sillä olen ostanut maton vain muutaman kuvan perusteella huutokaupasta.

Televisio on salissa nykyisin ihan turha, en edes muista milloin viimeksi sitä on katsottu. Saa olla paikoillaan siihen saakka kun teen superlöydön ja saan telkkarin tilalle taulun. Voi olla ettei sellaista riittävän suurta superia tule koskaan vastaan.

Jalo ja Iines ovat tyytyväisiä, vanha Singeri jäi paikoilleen. Sen päältä kun on kaikkein paras tarkkailla pihasyreeniin lennähteleviä tirppoja.

Kummasti piristi kun sai vähän tanssia mööpelivalssia.

Työntäyteinen huhtikuu

Selatessani viime vuoden huhtikuun kuvia huomasin miten paljon sainkaan aikaiseksi puutarhassa. Oma vaikutuksensa oli hyvällä säällä, toinen koronalla joka sai pysymään vapaa-ajalla kotona tavallista enemmän. 

Navetan ikkunat eivät varsinaisesti liity puutarhaan mutta kertoo paljon huhtikuun säästä. Oli niin lämmin, että sain maalattua ikkunat ulkona.

 

Sisällä talossa esikasvatukset olivat hyvällä mallilla. Tuoksuherneet itivät niin hyvin, että minulla oli taimia jaettavaksi asti.

Kevättähdet kukkivat kaikkialla puutarhassa. En tiedä pitäisikö näitä jakaa vai antaa olla? Pikkuhiljaa ovat runsastuneet ja tuntuvat kasvavan meillä paremmin kuin scillat.

Hankin toiselta puutarhaharrastajalta ison nipun sinivuokon taimia, isoja ja pieniä. Istutin kaikki arboretumissa olevan tammen alle. Kaveriksi laitoin valkoisia scilloja jotka oli siirrettävä parempaan paikkaan luumulehdon märkyydestä. Tämä kevät näyttää miten taimille kävi. Pelkään paikan olevan ihan liian kuiva mutta toisaalta tuossa ei talvella seiso vesi niin kuin monessa muussa kohdassa puutarhassa tekee.

Alppikärhössä oli huhtikuussa suuret silmut.

Tilasin ensimmäistä kertaa pihaan toimitettuna suursäkeissä multaa ja kivituhkaa. Multaa tuli kaksi säkkiä ja kivituhkaa yksi. Olen niin tyytyväinen toimitukseen, sekä multaan, että kivituhkaan, että saatan uusia tilauksen tänä vuonna. Haavenani on ollut omavaraisuus mullan suhteen mutta ei se ole realistista näin suuressa puutarhassa. Joten mieluummin uutta multaa suursäkissä kuin pikkusäkeissä muutama kerrallaan omalla autolla tuoden. Multaa riitti kaikkien istutusalueiden multaamiseen ja paljon muuhunkin. Kuvassa arboretumin siistittyjä istutuksia.

Oman puutarhan vanhat sinivuokkoistutukset ilahduttivat runsaalla kukinnalla. Viihtyessään sinivuokko taitaa olla kestävä kasvi. Toivottavasti saan sen ajan kanssa lisääntymään omista siemenistä.

Huhtikuun suurin työ oli luumulehdon hiekkakäytävien kivetysten uudistaminen. Alunperin reunoissa olivat tiilet mutta niistä osa hajosi talven kosteassa ja pakkasissa. Niinpä käytin hyväkseni kivikuormassa tulleet sopivan kokoiset kivet ja reunustin käytävät niillä. Onnistunut uudistus johon olen edelleen tyytyväinen.

Huhtikuun kuukauden kukka oli pystykiurunkannus 'Beth Evans'. Syksyllä istuttelin pussillisen niiden mukuloita ympäri puutarhaan ja osa oli selvinnyt hengissä talven yli. Ihastuin tähän heti ja niinpä syksyllä laitoin taas lisää mukuloita maan uumeniin. Kaunis kukka joka häviää kesän myötä eikä jätä mitään rumaa lakastumaan maan pinnalle. 

Tämän vuoden huhtikuusta en uskalla odottaa yhtä hyvää, lämmintä ja puutarhapitoista. Esikasvatukset ovat toivottavasti hyvällä mallilla ja ehkä jotain pääsee tekemään, yleensä se on perennapenkkien siivousta ja kanttausta.