Mikä viikonloppu

Tällä kertaa huonot säät eivät haitanneet. Piti siivota koti kuntoon, tip top, sillä tänään sunnuntaina vieraaksemme tuli paljon sukua. Isäni täytti pyöreitä ja sen kunniaksi siskoni saapui Saksasta Suomeen. Emme ole nähneet toisiamme lähes kahteen vuoteen, miten ihan oli huomata, että siitä jatkettiin mihin viimeksi jäätiin. Sain harjoitella englanninkieltä reilusti mikä on aina kiva. Sen vain huomasin, että puutarhasanastoni englanniksi on onneton. Latinaksi muistin kasvien nimiä yllättävän hyvin.

 Viikko sitten tein kolme tuntia töitä jotta sain 'Pohjantähti' köynnösruusun kuntoon. Poistin kaikki kuivuneet oksat joita oli paljon. Hankalaa puuhaa koska kuivat oksat kasvoivat limittäin ja lomittain elossa olevien kanssa. Kymmenen sentin pätkiksi piti pilkkoa jotta sain siististi pois.

 Sen jälkeen kiinnitin kaikki oksat uudelleen toisiinsa kiinni. Nuo vihreät klipsit ovat siinä käteviä. Kunhan ruusu saa lehdet niin klipsit häviävät kasvuston sekaan. Ruusulla on mahtava kasvuvoima, tämä on vasta muutaman vuoden vanha ja näyttää siltä kuin olisi kasvanut tuossa vähintään kymmenen vuotta.

 Tulppaanien aikaa odotan kunhan tämä siperialainen sää on ohi. Eivät näyttäneet hätkähtävän hetkellisestä kylmyydestä mikä on hyvä sillä lisäsin tuohon kivijalan eteen viime syksynä aika paljon 'Finola' ja 'Van Eijk' tulppaaneja.

 Arboretumissa oli yllätys, en muistanut istuttaneeni tuohon matalia punaisia tulppaaneja. Vaan eivät ne siihen itsestään tulleet, myyntipakkausten lapuista selvisi, että tulppaanit tulivat mix-pussissa krookusten kanssa.

 Valkovuokot runsastuvat joka vuosi. Haluaisin levittää niitä muuallekin puutarhaan mutta en raaski jakaa näitä. Meillä kylällä ja lähitienoilla kasvaa huonosti valkovuokkoja joten en voi edes kysyä naapureilta saisinko ottaa vuokkoja heidän mailtaan.

Loppuun vielä yksi kuva iki-ihanasta nimettömästä esikosta johon olen umpirakastunut. Heleä pinkki kukka näkyy pitkälle, huikkaan sille hei joka kerta kun astelen lähistöltä ohi, niin onnellinen ole tämän kasvusta ja elinvoimasta.

Kahden viikon loma on nyt ohi. Nopeasti se meni mutta sain mahtavan paljon aikaan niin puutarhassa kuin kevätsiivousten suhteen. Sääennusteet lupailevat lämpimämpää säätä joten eihän tässä ole kuin aihetta iloon.

Sadetta ja pakkasta

Tänään ei tullut puutarhapäivää. Hetken vietin pihalla sateen laannuttua mutta muuta en tehnyt kuin kierroksen istutuksia tarkistamassa. Viime yönä pihassa vieraili halla, saattoipa olla paikoin jopa pakkasta. Muutama kärsinyt kasvi löytyi. Sateesta olen iloinen, mutta pakkasesta en.

 Jaloangervon suurimmat maanpäälliset osat arboretumissa paleltuivat viime yönä kaikki. Pienet versot on hengissä joten koko kasvi ei ole menetetty.

 Lilja 'Lollypop' ei tykännyt pakkasesta. Nämä esikasvatin sisätiloissa ja vitsit laitoin sittenkin liian aikaisin maahan. Täytyy toivoa että mukula ei pahastu liikaa ja jaksaa sinnitellä hengissä.

 Huisku-unikon hallanarkuuden olen jo oppinut, se paleltuu lähes joka kevät. Vaan ei hätää, maasta nousee aina uudet versot.

 Jotain mystistä on tapahtunut köynnöspinaatille. Se on talven jäljiltä ihan musta, vain pientä vihreää on kasvuston reunoilla. Pahaa pelkään että koko taimi on menetetty ja on alettava metsästämään uutta.

 Sitten iloisempiin asioihin. Pallolaukka syleilee sateen jäljiltä isoa vesipisaraa. Nämä eivät tunnu hätkähtävät pienestä kylmästä.

 Valkoinen palloesikko heräsi kukkaan vähän lilaa myöhemmin.

 Hyasintti 'Gipsy Queen' on juuri niin ihana kuin mitä myyntipakkauksen kuva lupaili.

Kuolanpioniin on tulossa ainakin yksi kukka. Samalla huomasin maasta kaksi siementaimea, mikä iloinen yllätys. Pionin vieressä on alkamassa iso operaatio, sain päähäni kunnianhimoisen tavoitteen ja aion hankkiutua koko penkin vallanneesta vuohenkellosta eroon. Kaksi kertaa olen myrkyttänyt osan kasvustosta rikkaruohomyrkyllä (Neudorf) eikä kuulkaas mitään vaikutusta. Myrkkyä on jäljellä, laitetaan niin monta kertaa kuin tarvitsee, peitetään ja kitketään. On vain yksi voittaja ja se olen minä!

Sata ja kaksi helmilijaa

Tein eilen pienen retken vanhemman lapsenlapsen kanssa Helsinkiin. Matkustimme junalla mennen tullen ja Helsingissä kävimme luonnonhistoriallisessa museossa. Varsin kiva päivä ja viisivuotias viikari sai mummin jakamattoman huomion.

Rautatieasemalta tein junaa odotellessa pienen löydön. Laituripihan kukkamyyntipisteessä myytiin pääsiäisen kukka-asetelmat super edullisesti, sain kaksi kassillista helmililjoja vitosella. Kotona irrotin sipulit mullastaan ja laskin ne, yhteensä 102 sipulia ja päälle toistakymmentä sivusipulia.

 Nämä helmilijat on istutettu maahan viime vuoden pääsiäisen jälkeen, ostin ne silloin pääsiäiskukiksi.

 Sama ajatus oli tätä kasaa ostaessa. Sipulit heti maahan ja ensi vuonna saan nauttia niiden kukinnasta. Nyt eivät ole mikään kaunis näky mutta äkkiä ne häviävät muiden kasvien alle. Syksyllä pitää muistaa ettei tarvitse ostaa lisää helmililjoja.

 Muutoin vappu onkin mennyt puutarhassa. Olen kitkenyt, kantannut, tyhjentänyt kokonaan keittiöjätteen kompostorin (mies korjasi sen), kärrännyt multaa, havunneulasia ja välineitä pitkin pihaa. Kukkapenkeistä olen tehnyt iloisia löytöjä. Kuvan vihreä kasvusto kuuluu jumaltenkukalle. Edellisen taimen vei tappotalvi, tämä onneksi kesti viime talven ollen hyvin lumen suojassa peitossa.

Yllätysesikoita pukkaa, ei hajuakaan mitä nämä ovat. Toivotin niille kuitenkin tervetuloa ja hyvää kasvua, pihaan mahtuu aina lisää esikoita.

Hieman on huoli miten kasvit kestävät ennustetun takatalven, tännekin on luvattu muutaman asteen yöpakkasia, piha kun on muutenkin hallanarka niin vaurioita on todennäköisesti luvassa. Päätin että mitään en suojaa, ne kestävät mitkä kestävät ja jos joku kasvi ei kestä niin sille en mahda mitään.