Vielä enemmän taisi jännittää jutun ilmestyminen tällä viikolla Viherpihassa 10/2018.
Eikä jutussa ole unohdettu talon isäntää tai sitä, että Arvila on nykyisin myös mummola.
lauantai 27. lokakuuta 2018
Lehdessä
Sain viime vuoden keväällä toiveen päästä tekemään juttua Arvilan kasvimaasta. Voi mitä paineita se asettikaan kun kuvausaika sovittiin heinä-elokuun vaihteeseen. Mitä jos sato menee pilalle, mikään ei kasva tai tapahtuu joku muu katastrofi. Ihan turhana huolehdin ja jännitin, vaikka kesä oli kylmä ja märkä niin ihan hyvin kaikki kasvoi.
Vaan turhaan jännitin. Kuvat ottanut Teija Tuisku on kuvaajana ammattilainen, samoin jutun kirjoittanut Heidi Haapalahti. Artikkelin otsikko on hauska, miksi, selviää jos luette jutusta nimeni.
Olen saanut muutaman pyynnön päästä tekemään sisustusjuttua talostamme. Tämän kokemuksen jälkeen kynnys lähteä siihen madaltui huomattavasti. Kiitos Heidi ja Teija hienosta jutusta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Luin artikkelin ja tunnistin sinut. Kiva artikkeli, joka kertoi paljon, mutta antoi myös sopivasti yksityisyydensuojaa. Voin hyvin kuvitella, millaisia paineita ja jännityksiä tilanne aiheutti. Hyvin selviydyit ja varmasti sinulla olisi runsaasti annettavaa ja vinkkejä erityisesti vanhan talon korjaamiselle ja sisustamiselle.
VastaaPoistaHienoa! Täytyypä etsiä jostain lehti käsiini.
VastaaPoistaHyvää viikonvaihdetta, hyvää loppusyksyä ja pian myös joulunodotusta!
Varmasti on jännittävää päästää joku tekemään juttua omasta puutarhasta ja vielä jännittävämpää lukea valmis juttu lehdestä. Hienoa, onnittelut! Pitääkin metsästää Viherpiha käsiini ja lukea juttu itsekin :) Mukavaa lauantai-iltaa!
VastaaPoistaMukava juttu. Sisustusjutustakin tulisi varmaan mielenkiintoinen.
VastaaPoistaPitääkin käydä lukemassa lehtijuttu kirjastossa, sillä minulle ei enää tule Viherpiha lehteä.
VastaaPoistaSoli hyvä juttu ja varmasti oli jännittävät tunnelmat. Sulla olis sisustuspualeltaki palio annettavaa.
VastaaPoistaEhdin vasta eilen illalla lehden pariin. Tunnistin sinut kyllä heti jutusta,joka oli kerrassaan hyvä ja antoi vinkkejäkin tällaiselle ei niin perehtyneelle. Mielenkiintoista olisi lukea talostanne ja sen persoonallisesta sisustuksesta, jossa arvostetaan myös vanhaa ja ymmärretään sen kauneus.
VastaaPoistaIhanat kuvat! Teija Tuisku on itsekin puutarhuri ja hänen kuvansa ovat aina hyvällä tavalla maanläheisiä ja oivaltavia. Täytyypä kurkata lehtihyllyyn kun käyn kaupoilla. Tunnistan tuon erityispaineen kun on sovittu jutunteosta, puutarhanhoito voi olla arvaamatonta.
VastaaPoistaTosi hienot kuvat ja juttu oli erinomainen, luin sen heti ensimmäisenä mielenkiinnolla! Aina on niin kivaa, kun puutarhalehdissä on blogitutun pihaa ja puutarhaa esitelty! Puutarhasi on tosi kaunis!
VastaaPoistaTosi kiva, että upea puutarhasi pääsi lehteen - varmasti äärimmäisen kiinnostavaa luettavaa harrastajille. Onhan tuo niin kokonaisvaltaista tekemistä, mitä edustat. Mutta siitä huolimatta olen aina ihaillut kuinka osaat tehdä kaiken tavallaan rennosti, eli juuri niin paljon kuin itse jaksat ja pystyt. Moni uuvuttaa itsensä kasvimaalla ja puutarhalla. Sitä en oikein ymmärrä, koska kyse on kuitenkin harrastuksesta ja eihän siihen kannata ladata ulkoisia paineita. Itse yritän olla realisti ja mitoittaa omat kasvatukseni tämänhetkisen jaksamiseni ja kapasiteettini mukaan. Ehkä tasoni on jonkun silmissä mitätön, mutta iloitsen, miten paljon näinkin pieni viljely antaa satoa ja iloa.
VastaaPoistaOikeaan paikkaan on Viherpihan edustajat tulleet juttua tekemään. Nyt en muista oletko joskus maininnut, onko puutarhassa puuhaaminen sinulle tuttua jo lapsuudesta vai oletko Arvilanssa opetellut puutarhuriksi.
VastaaPoistaEnpä ehtinyt vielä lukea lehteä kunnolla, selailin vaan. Kiinnostavaa lukea näitä juttuja "blogituttavista".
VastaaPoistaMahtavaa!
VastaaPoistaHieno juttu! Täytyykin tutustua lehteen ja käydä lukemassa juttu :)
VastaaPoistaKiitos kun vinkkasit tästä lehtijutusta. Pitää katsoa kaupan lehtihyllyä tarkemmin .
VastaaPoistaJuttu oli aivan ihana! <3
VastaaPoistaHienosti kirjoitettu ja ihanat kuvat!
Heidi ja Teija ovat ihan loistotyyppejä. Meilläkin he ovat kerran käyneet ja jännitys poistui saman tien, kun he kurvasivat pihaan. Puutarhaihmiset ovat rentoja ja huipputyyppejä! <3