Arvonta, liput Pihapiiri-messuille Lahteen

Kevät alkaa Lahden Messukeskuksessa 22.–24.4.2016 Pihapiiri – messujen merkeissä. Pihapiiri on jokavuotinen odotettu kauden avaus viherpeukaloille, pihan ja puutarhan rakentajille sekä kaikille kesäihmisille ja elämännautiskeljoille.  

Arvon blogissani lippupaketin (2lippua) Lahden Pihapiiri-messuille. Osallistut jättämällä kommentin tähän postaukseen. Arvonta-aikaa on perjantaihin15.4.2016 klo 18 saakka. Yksi arpa per osallistuja, anonyymit ovat mukana arvonnassa.

Olen itsekin menossa messuille, päivää en osaa vielä sanoa, on hiukan tiukkaa aikataulujen kanssa aina keväisin. Toukokuun osalta kalenteri näyttää jo ihan katastrofaaliselta eikä ole vielä saatu edes päätettyä milloin juhlitaan vanhimman pojan 18-vuotis synttärit ja nuorimman 10-vuotis juhlat. Huh, mutta tätä se on kevätaika joka vuosi. 

Arpaonnea kaikille tasapuolisesti!

edit. Liput arvottu, voittaja on A-R ja hänelle on ilmoitettu voitosta.
Kiitos kaikille osallistujille!

Syreenien kuritusta

Tulevan rinnepuutarhan vieressä kasvaa syreenipensaita. Olen hillinnyt niiden leviämistä vuosittaisilla leikkauksilla, yritän pitää syreenit puumaisina ilman turhia juurivesoja. Jossain vaiheessa hillitsin korkeuttakin mutta pensaat ovat jo kasvaneet käsivarsieni ulottumattomiin.

 Tästä tilanteesta lähdettiin apuna voimasakset ja sekatöörit.

 Ja tässä on pienen hetken jälkeen valmista. Yksi syreeni joutui kaltoinkohdelluksi silloin kun rinteessä vielä oli köysirata. Nyt päätin, että koko puska saa lähteä. Mies saa sahata syreenin moottorisahalla maata myöten pois ja sitten laitan juurakon päälle vahvan musta muovin. Jos niin saisin epäkelvon pensaan hävitetyksi.

 Syksyllä aion istuttaa syreenien juurelle ja koko rinteeseen valtavasti kevään pieniä kukkijoita. Yksi nippu lumikelloja tuossa jo kasvaa, eivät vain näy kuvassa. Yksi ei kuitenkaan riitä, muutama sata pikkusipulia näkyisi ihan eri tavoin seuraavana keväänä.

Pihan ensimmäinen krookus on avautunut. Eilen vietin koko päivän puutarhatöissä, siinä ohessa tuli nähtyä kevään ensimmäiset västäräkit ja neitoperhonen. Leppäkerttuja näkyi useita, koppakuoriaisia yksi. Vaikka kevään kasvit ja niiden esiin tuleminen on se ykkösjuttu keväässä niin eipä eläimiäkään voi ohittaa.

Vilja-aitasta museoksi

Aittaan tuleva museo pääsi tänään hyvään vauhtiin kun sain siirrettyä matot pois tulevasta museohuoneesta. Ensin piti toki päättää mistä aitasta tulee seuraava mattoaitta. Kun päätös oli tehty tarvitsin miehen apua matto-orsien kiinnitykseen. Orret ovat yläaitoista josta ne otettiin pois nimenomaan mattoja varten. Orsien kiinnittämisen jälkeen siivosin aitat.

Matot saivat uuden huoneen pienemmästä vilja-aitasta eli ala-aittojen keskihuoneesta, siitä jossa on suurimmat lattialankut joita olen eläissäni nähnyt. Ovat miltei puoli metriä leveitä.

 Matoille tuli myös enemmän tilaa, vasemmalla kapeat matot, oikealla orrella leveitä ja kapeita mattoja. Olin ajatellut samalla karsia mattojamme, mutta lopulta en raaskinut laittaa mitään pois. Nyt kun aitta otetaan käyttöön on matoille enemmän tarvetta. Vain yhden ison tummanruskean karvalankamaton vien kierrätykseen.

 Matot olisivat niin kauniita sellaisenaan orsilla roikkumassa, mutta totuus on se että parempi suojata matot aittojen pölyltä. Niinpä mattojen päällä on aina suoja. Vanhoja lakanoita ja verhoja.

Museo tulee tähän, kaikkein suurimpaan ala-aittaan. Seinillä kulkevat pystyurat kertovat aitan entisestä elämästä vilja-aittana. Urissa meni seinästä seinään lankut joiden myötä viljalle tuli laarit. Tässä aitassa laarit ovat olleet todella suuret. Ensi viikonloppuna on tarkoitus tuoda aittaan ensimmäiset museoesineet, kalusteita ja muuta mitä olen sinne ajatellut. Toukokuussa museoon on tulossa koeyleisö ja siihen mennessä pitäisi olla valmista. Vappuna voisi pitää kotimuseomme avajaiset.