Aika loppuu kesken

Verhoilukurssia on jäljellä enää kaksi kertaa. Aika loppuu kesken, sille ei voi mitään. Viimeiset tuolit ovat työn alla, niitä jatketaan syksyllä jos mahdun mukaan kurssille. Täällä ei voi ilmoittautua kuin tiettynä päivänä ja jos silloin ei heti pääse ilmoittautumaan niin pois jää, suosituimmat kurssit täyttyvät parissa minuutissa.

 Kasasta meriheinää pitäisi saada muokattua kauniin muotoinen, tasainen istuin. Tässä vaiheessa näyttää mahdottomalta mutta voin kertoa, että tuo epämääräinen heinäkasa on valmis seuraavaan vaiheeseen, se on täydellinen.

 Heinäkasan päälle pingotetaan juuttikangas isoilla neuloilla. Välillä istutaan tuolilla ja taas kiristetään kangasta ja kiinnitetään neulat uudestaan kunnes ollaan tyytyväisiä. Ja pryylillä eli isolla lattapäisellä naulalla oiotaan heiniä parempaan asentoon juutin alta.

 Täytteeseen tyytyväinen voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen jossa ommellaan kaksikärkineulalla ompeleet täytteiden ja kaikkien kangaskerrosten läpi. Tällä tavoin kiinnitetään täyte jotta se pysyy jatkossa aloillaan. Lankaa ei katkaista, vaan kun ompeleet on valmiit ne kiristetään niin tiukkaan kuin saa. Muuten mukava vaihe verhoilussa mutta kiristäminen ottaa joskus voimille. Tällä kertaa lanka vieläpä katkesi ja jouduin tekemään ompeleet uudestaan.

Ompeleiden kiristämisen jälkeen alkaa etureunan teko joka on minulle vaikeaa. Heinää lykätään jo olemassa olevien heinien alle kunnes etureuna on toivotun muotoinen. Ja muotoilu se haastavaa onkin, aina on toinen puoli kovempi tai reuna tulee liikaa ulospäin. Tähän jäin tiistaina. Ensi kerran tavoite on saada etureuna ja muut sivut valmiiksi, on tämä tuoli sitten toisen keskeneräisen kanssa samassa vaiheessa.