lauantai 14. lokakuuta 2017

Verkkoja veteen

Siltä se on ainakin tuntunut kun olen ryhtynyt verkottamaan taimia talvea vasten, verkkojen veteen heittämiseltä. Nurmikko tirskuu saappaan alla, välillä upotaan melkein nilkkaa myöten. Jos askel lipsahtaa vähänkin, paljastuu nurmen alta mutaa. Onkin pitänyt suunnitella reitit tarkkaan etten pilaa nurmikkoa tilsimällä liikaa oikein märissä kohdissa.

 Koristeomenapuu 'Marjatta' sai ympärilleen lammasverkon jota on tihennetty pihlajan oksilla. Viime talvena nämä toimivat erinomaisesti, jänikset eivät menneet yhdestäkään läpi. Vaikka verkkojen vienti navettaan keväisin ja pois sieltä syksyisin on puutarhatyö jota suorastaan inhoan, niin olen kiitollinen, että on navetta jonne verkot mahtuu yksitellen ja kokonaisina. Helpottaa työtä suunnattoman paljon kun lätkäisen valmiin verkon vain paikoilleen kasvin ympärille. Sen huomion tein, että runkosuojia tarvitsen lisää vaikka myyriä pihalla on vähän.
 Osa kasveista saa suojakseen näitä lankakoreja, ei niin kauniita mutta toimivia. Tuollaisesta ei mene yksikään ristihuuli pitkäkorva talttahampaineen lävitse. Kuvan korin sisällä on 'Prunus Cistena' eli mustaluumu, pieni taimi jonka ostin viime keväänä kahdella eurolla koska se oli paleltunut puutarhamyymälässä. Taimi lähti kotona hienoon kasvuun ja teki jopa pari kukkaa ilokseni. Nyt toivon että se on tuossa kiven kupeessa talven kestävä.
 Huomenna on tiedossa lisää verkottamista, tavoitteeni on saada joka päivä muutama verkko paikoilleen. Tänä vuonna verkkoja tulee noin 70 kappaletta joten yhden päivän aikana työtä ei tee. Jos ja kun verkottamien kyllästyttää voi tarttua haravaan. Suurimman haravoinnin aion tehdä viikon päästä alkavalla syyslomalla, tuskin meillä on silloin vielä lunta.
 Suuri koristeomenapuu on täynnä omenaa, keväällä puu oli valkoisena kukista. Olen näiden pienien hedelmienkin avulla yrittänyt selvittää mikä puu on lajiltaan mutta vielä se ei ole selvinnyt. Epäilen että ainakin toinen vanhemmista on koristeomena 'Erstaa' mutta yksi yhteen puu ei ole sen tuntomerkkien kanssa.
 Hauskan näköistä kun lehdet ovat tippuneet ja omenat ovat vielä puussa. Tämä puu on siitäkin erikoinen että se tekee punertavia siementaimia vaikka itse on tavallinen vihreälehtinen. Kaksi sellaista olen istuttanut puutarhaan, pari tämän vuoden siementaimea jätin kasvimaalle talven yli.
Autotalliin vievä tie on nurmikoitunut jo ennen meidän tänne muuttamista. Nyt mies sai inspiraation korjata tien. Pihassa on kasa soraa ja rulla suodatinkangasta. Saattaa valmistua jo viikolopun aikana. Tuosta kaavitut nurmikot ja mullat otettiin talteen, niille on varmasti käyttöä puutarhassa jonain vuonna. Minä aloin jo haaveilla tien viereen istutettavista pensaista mutta ehkä vielä jäitä hattuun, mies saattaa toivoa hyvinkin avointa väylää jotta työkoneet mahtuvat tuosta kulkemaan.

19 kommenttia:

  1. On sinulla hommaa tuossa verkotuksessa, mutta helpottaa varmaankin tuo työn pilkkominen, ettei kaikkea tee kerralla :)
    Nuo koristeomenapuut on hienoja. Meillä linnut tykkäsivät talvella mutustella niiden omppuja :)
    Mukavaa viikonlopun jatkoa Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verkottaminen on pakollinen iso työ. Mietin tänään että 10 vuotta on aika hyvä raja siihen kauanko puu täytyy pitää verkotettuna. Tammen pidin 10 vuotta ja vasta sitten uskalsin jättää verkon pois, oksia oli vähän nakerreltu mutta runko sai olla rauhassa. Omenapuulla ei taida 10 vuotta riittää. Joten on tätä urakkaa edessä vielä monen monta vuotta.

      Poista
  2. Tuntuu, että aivan vastahan sitä suojaverkkoja poistettiin puiden ympäriltä ja nyt niitä pitää taas kohta laittaa takaisin. Voi tätä Suomen kesän lyhyyttä.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tästä ole kuin 5 kuukautta kun poistin verkot ja jo nyt takaisin. Taimilla menee suurin osa vuodesta verkon sisällä.

      Poista
  3. Oi oi miten paljon verkkoja, mutta kyllä se kannattaa tehdä, jos aikoo nauttia kevään kukinnasta ja syksyn sadosta! Tsemppiä urakkaasi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verkottamista enemmän harmittaa syödyt taimet. Aina kun ostaa uuden puuntaimen niin tietää että yksi verkko lisää puutarhaan.

      Poista
  4. On sinulla verkottamista. Se kuitenkin kannattaa. Enemmän harmittaa kuoliaaksi kaluttu puu, joka on jo ehtinyt ilahduttaa kasvulla ja kukinnallaan. Olen edelleen verkottanut 20-vuotiaat omenapuut, sillä yhtenä talvena jäniksille kelpasi vanhatkin omppupuut. Vaurioita tuli, mutta onneksi puut selvisivät. Neljän puun verkottaminen muiden ohessa ei ole mikään urakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verkottaminen on suorastaan pakko, muuten ei olisi keväällä mitään jäljellä puista ja pensaista. Muistan vielä karvaasti sen kun pari talvea sitten jänikset pääsivät syömään pilalle kolme omenapuuta.

      Poista
  5. Iso työ sinulla on verkottamisessa, mutta luulen kyllä että se kannattaa. Enemmän kyllä harmittaisi jos rusakot yms syövät rungot. Kyllä minäkin verkotan omenapuut, vaikkakaan en ole sitä vielä tehnyt. - Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kävi viime syksynä niin että pari puuta käytiin nirhimässä kun en ollut vielä laittanut verkkoja. Nyt ajattelin olla ajoissa. Viime viikolla oli pihamaan laidalla kuollut jänis (ehkä kissojen saalistama), siitä tuli mieleen että nyt verkot kehiin.

      Poista
  6. Iso työ verkotuksessa. Kannattaa kyllä tehdä, muuten ristihuulilla on juhlat. Tämä veden määrä on mahdoton. Meillä piha muuttuu paikoin aika vetiseksi ja olen muutaman kerran saanut niihin kohtiin polut, kun joku projekti on ollut menossa. Ovat onneksi aina menneet umpeen nopeasti, kun kasvukausi pääsee vahtiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vettä on ja riittää. Sademittari oli niin täynnä parissa päivässä että vesi tuli yli. Nurmikolla on lätäköitä jotka ei häviä mihinkään. Nurmikko on onneksi nopea toipumaan.

      Poista
  7. Säästyn paliolta, ku nua pihakoirat pitää puput loitolla. Ens talavena ne tiätysti vetää sikeetä ja kaikki puskat on syäty. Meillä on ollu tänää sarepäivä, mutta pari erellistä oli poutaa. Täälä on ollukki iha siärettävät kelit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koirista on hyötyä. Viime viikolla löytyi pihan reunamilta kuollut jänis, epäilen oisko kissa saanut kiinni. Hyvä jos on, on yksi yksilö vähemmän.

      Poista
  8. Oi joo tosiaan - tuota urakkaa voisi aloitellakin. Kauriitkin kävi jo melkein pihapiirissä. Kävi mielessä tuon verkottamisen aloitus. Kaikkia ei saa verkotettua, mutta jos edes maukkaimmat ja ruusumaat. Siitä tulikin mieleeni, ettei uudelle ruusumaalle ole hankittu verkkoja! Syyspuuhia piisaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä jätän joka vuosi lähes kaikki ruusut ja hortensiat verkottamatta, on ihan pakko kun verkkoja on jo noin paljon. Ruusut ja hortensiat toipuu yllättävän hyvin syödyksi tulemisesta. Sinulla on sellaisia ruusuaarteita että ne on syytä suojata aterian hakijoilta.

      Poista
  9. Mietin heti, että isossa pihapiirissänne tuo taitaa olla hurjan iso operaatio ja niinhän se 70 kyllä kuulostaakin melkoiselta määrältä.

    Niin se vain aika kylmä kesä taittui kovin sateiseen syksyyn. Säiden osalta ei kyllä ole kaikki mennyt tänä vuonna minusta ihan putkeen :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten aikaa menee sopivan verkon valitsemiseen ja sen viemiseen oikealle paikalle. Keväällä mietin että olisin merkinnyt mikä verkko oli milläkin kasvilla mutta se on oikeastaan turhaa, moni taimi ehtii kasvaa kesän mittaan niin että tarvitsee syksyllä isomman verkon.
      Vielä on parikymmentä verkkoa laittamatta, sitten urakka on ohi ja voi keskittyä saattamaan puutarhan talviteloille.

      Poista
  10. Verkottaminen on tosiaan yökkishommaa. Oon ite siinä laiskistunut, pistän vaan ompuille ja luumulle. Eipä niitä montaa olekaan. Pensaita en jaksa verkottaa, ne kyllä kasvavat siitä vaikka joku ne söisikin. Ihmettelen kyllä, että moneen talveen ei ole kukaan osoittanut mitään kiinnostusta niihin - ei edes pensasmustikoihin. Ehkä ens talvena.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)