keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Sun ja mun työt

Istutin hyvin myöhään syksyllä kivimuurien taakse tehdylle uudelle nurmikolle kaksi omenapuuta. Vähän oli ajatuksena, että katsotaan nyt kasvavatko moisessa savimaassa. No niin väin kävi että molemmat puut on hengissä, ja vieläpä erittäin elinvoimaisina.
 Siinä ne omenapuut ovat. Leikkasin puita alkukeväästä aika rajusti sillä niitä ei oltu hoidettu oikein. Haluan että näistä kasvaa nätin matalat puut. Kuvasta muuten näkee pihamme pituuden. En seiso kuvaamassa edes tontin rajalla tai nurmikon lopussa mutta silti saunamökki häämöttää kaukana horisontissa. Näette millaisia matkoja kävelen unohtuneiden puutarhavälineiden perässä monta kertaa päivässä. Mutta vielä omenapuista, mun työ oli siistiä kasvualustat sellaisiksi, että hän jonka työ on leikata nurmikko pystyy sen tekemään kunnialla.
 Kivimuurilla mun töitä näkee lisää. Kuten aurauskeppejä merkkaamassa tammentaimien paikkoja jotta samainen keskellä nurmikkoa kasvavia omenapuita väistelevä mieshenkilö ei kolmatta kertaa ajelisi tammentaimien yli ruohonleikkurilla. Arboretum sijaitsee navetan toisen päädyn takana. Tulee hyvä kävelymatka sinnekin jos niin haluaa. Ja siitä päästää aiheeseen josta niin pidän. Koko puutarhani ei paljastu kerralla kun tulee pihaan. Ensin näkyy arboretum, sitten pihan istutukset. Vielä lähempänä marja- ja hedelmätarha ja kun kävelee aitalle niin vasta sitten avautuu katsojalle kasvimaa ja kivimuurit luumulehtoineen. Ruusutarhan eli rosarion näkee vasta kun kävelee kivimuurille saakka.
 Sitten niitä sun töitä, eli miehen töitä. Viron matkani aikana oli liiterin takana kumollaan ollut vanha huussi heilahtanut traktorin kanssa silpuksi ja juhannuskokkoon. Oli siitä onneksi otettu toiveitteni mukaan muutama osa talteen, kuten ikkunalasi ja ovi (minua kaivelee vielä istumaosa pyöreine aukkoineen juhannuskokkokasassa). Koko huussia ei pystynyt säilyttämään. Huussin lähdön jälkeen mies oli kaivanut ranteen paksuisia marjapensaiden juuria pois tuosta puiden juurien lisäksi. Koko päivä siinä oli mennyt.
 Liiterin seinustalle tulee taapeli sellaista epämääräistä puutavaraa ja kattopeltejä varten joita tarvitaan polttopuiden teossa. Nyt pino on saunan seinää vasten. Saunan seinä taas pitäisi korjata eikä se onnistu ennen pinon siirtoa. Mies ajatteli, että tehdään samalla tavaralle kunnon säilytyspaikka ja liiterin takana on vielä näppärästi pois silmistä.
 Mun töitä oli eilen siistiä navetan kulmaus. Vein kaiken metalliromun odottamaan kierrätyksen vientiä ja siilasin mullasta kaksi ämpärillistä lasinsirua ja muuta roskaa. Poistin rikkaruohot ja nyt vain odottelen konevoimaa siirtämään yhden ison kiven pois. Ajatuksenani on istuttaa navetan kulmalle viiniköynnös. Virosta tuotu vain 8e maksanut "Somerset Seedles" päätyi kasvihuoneeseen vaikka vielä epäröin paikkaa. Puolen metrin syvyydessä mihin köynnös piti istuttaa tuli vastaan savimaa. Tuossa navetan takana ei tule savi vastaan niin nopeasti. Mutta siihen minulla on jo varattuna toinen köynnös. Ehkä annan kasvihuoneen köynnöksen olla paikoillaan ja katson miten käy.
Navetan kulmalta kun kurkistaa niin näkyy ensin varjon alla perunamaa, sen takana kasvihuone, ja aitta. Joskus ajattelee, että kaikki tuokin alue on raivattu nokkosta ja koiranputkea kasvavasta päheiköstä käyttööön. Ja vaikka konevoimaa on käytetty niin käsin tekemistäkin on riittänyt. 11 vuotta sitten tuossa oli väin ränsistynyt aitta eikä mitään muuta joutomaan lisäksi.

Mutta nyt höpinät sikseen, mun työt odottaa tekijäänsä. Vaikka sää onkin kaunis niin on pihalla oikeastaan aika hirveä olla. En edes ole siitäpölylle allerginen mutta hirvittää katsoa mitä siitepölypilviä tuuli vie puista. Hengittele siinä sitten raikasta kevätilmaa ja nauti.

15 kommenttia:

  1. Lääniä riittää eikä tekeminen lopu teillä! Käsittämättömän työteliäitä olette olleet, kun olette kaikkea raivanneet ja homma yhä jatkuu. Mulla on tuo kaikki tavallaan samaa, mutta vain murto-osa teidän mittakaavasta. Sitä ihmettelen useinkin, että missä välissä ehditte leikata tuon nurmikon? Luulisi siihen menevän viikon ja heti saa taas aloittaa toisesta päästä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on pakko tulla raivaamisessa tontin rajat vastaan, toivotaan ainakin. Mies leikkaa nurmikon noin kerran viikossa, ihan ehdoton työväline on päältäajettava leikkuri, senkin kanssa menee aikaan noin nelisen tuntia. Siihen päälle vielä pikkukoneella tai trimmerillä siistimiset. Ja minä yritän parhaani mukaan helpottaa hommaa kanttaamalla istutusten reunat ja keräämällä kivet pois.

      Poista
  2. Kylläpä näyttää siistiltä teidän nurkat. Puuhaa varmasti riittää vielä pitkäksi aikaa. Laitapa joskus askelmittari, kun teet pihahommia. Askeleita varmasti kertyy päivän aikana melkoinen määrä. Olikohan se suositus 10 000 askelta päivässä? Aurinkoa kadehdin, meillä jo toinen pilvinen päivä peräkkäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei taida olla askelmittaria, saisikohan sellaisen älypuhelimeen suoraan? Itseäkin kiinnostaisi montako askelta päivän mittaan tulee. Tänään oli kolmas melkein hellepäivä peräkkäin, sateelle olisi kova tarve.

      Poista
  3. Teillä on ihailtavan siisti pihapiiri. Ja 11 vuotta ei todellakaan ole aika eikä mikään laittaa paikkoja kuntoon. Jotta tuollaisen pihan saa johonkin kuntoon, on siinä jo oltavakin niitä sun ja mun töitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, siisteys on ihan tarkoituksellista, emme kumpikaan pidä pihoista mitkä muistuttavat enemmän kaatopaikkaa kuin ulkoilmaolohuonetta. Maalla sellaisia näkee vielä valitettavan paljon. Puutarhan mittakaavassa 11 vuotta on yksi hyttysen ininä, ei tämä puutarha valmistu koskaan :)

      Poista
  4. Juuri tuollaisen haluaisin toisaalta oman pihanikin olevan: ettei kaikki paljastu kerralla. Kaupunkitonteilla se vaan on haastavampaa, ei toki mahdotonta. Teillä on kaunis pihapiiri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuressa pihapiirissä on helpompaa, ja korkeuserotkin auttavat siinä ettei kaikki paljastu heti.

      Poista
  5. Ja minä kun ajattelin laittaa pihamme kuntoon tämän kevään aikana. :D Ihan hyvä siis kuulla, että tuohonkin on mennyt vuosia ja valtavasti vaivaa. Mutta onhan se nyt palkitsevaakin, kun pihan on jo noin upea. Senhän kaikki tietävätkin, ettei valmista tule koskaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pihan voi laittaa kuntoon yhdessäkin kesässä, meillä on laajennettu alueita pikkuhiljaa aina uusien ideoiden tullessa mieleen. Pihanhoito on palkitsevaa, tulosta näkyy nopeasti kun saa paikkoja siistiksi.

      Poista
  6. Teillä on laaja piha. Askeleita saat varmasti paljon. Tuli heti mieleen sellainen perässä vedettävä kärry (joita esim. Tykkimäellä on lapsille), joissa voisi laatikossa kulkea kaikki oleellinen mukana. Toki minun tyylilleni kävisi niin, että siinä kärryssä ei välttämättä kuitenkaan olisi ne kaikki tarpeelliset tavarat.

    VastaaPoista
  7. Hmm...ei onneksi pahinta katastrofia puuseen kanssa. Repesin kun luin noista aurauskepeistä. Meilläkin on ne käytössä samaan tarkoitukseen eli varoittamaan sitä toista, ettei TAAS tuhoaisi jotain tärkeää kasvia.

    VastaaPoista
  8. Mikään ei ole sen kauniimpi kuin hyvin hoidettu maalaistalon pihapiiri. Mitään ei tulisi, jollei molemmmat olisi innostuneita kunnostamisesta ja pihapuuhista. Siinä toisenkin into hiipuisi.

    Lienetkö joskus kirjoittanut, miten päädyitte hankkimaan maalaistalon? Vieraat ovat varmaan ihmetelleet, mitä kaikkea olette saaneet aikaiseksi.

    VastaaPoista
  9. Pakko kysyä, mitä olisit tehnyt vanhalla huusin istumaosalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vielä mitään tarkkaa suunnitelmaa, ehkä siitä olisi tullut jotain hauskaa tulevaan suureen kasvihuoneeseen.

      Poista

Kiitos kommenteista :)