sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Äitienpäivä puutarhassa

Unelmien äitienpäivä. Rikkojen kitkentää, kukkivien kukkien ihastelua, valmista ruokaa ja viilennykseksi jäätelöä. Kaikki lapset, ja lapsenlapsi saman pöydän ääressä.
 Kirjopikarililjat ovat heränneet. Luumulehdossa osa jäi tulematta esiin, mutta talon edustalla kukkivat sekä uudet että vanhat. Aluskasvillisuutena on koko penkin voimalla pientä ja keltaista käenrieskaa.
 Talon edustalla kukkii muutama "Lilac Wonder" tulppaani, näitäkään kaikki eivät selvinneet viime talvesta. Samassa penkissä on kuitenkin yllättäjä, särkynyt sydän ei näyttäytynyt viime kesänä ollenkaan mutta nyt sitä puskee maasta. Olen hämmästynyt.
 Ensimmäiset narsissit soittelevat torviaan aurinkoisilla paikoilla. Tämä löytyy etupihan syyshortensian luota.
 Kivijalan tulppaaneja on auennut lisää. Terrasta ostettu "Pretty Princess" on ihan yhtä kaunis kuin pakkauksen kuvassa.
 Luumulehdon kääpiötulppaanit tulivat kukkaan supernopeasti. Vasta viikko sitten katselin että ovatko hengissä vai eivät, ja nyt jo kukassa. Huh tätä tahtia.
 Sain yhden kivimuurin istutukset kantattua ja kitkettyä. Ruohonleikkaaja kiittää, ensi kerran nurmi on leikattava jo ensi viikolla.
 Arboretumin perennapenkin tulppaanit ovat oikea meri. Oikein odotan miltä nämä näyttävät kun ovat kaikki kukassa. Kaikki ovat samaa lajiketta, ostin Lidlistä 2kg:n säkin sipuleita ja istutin ne tähän. Kerrankin on riittävästi.
Viime vuonna Türista tuotu pensaskärhöksi osoittautunut mysteerikasvi selvisi talvesta. Tässä kohtaa voisi huutaa jippii. Joskus kannattaa ottaa riski ja ostaa sika säkissä, tai siis tuntematon kasvi purkissa.


10 kommenttia:

  1. Jippii! Ihana päivä, ja kiva nähdä, miten samoissa mennään - minullakin aukesi juuri kirjopikarililjojen kukat, ja ensimmäiset Thalia-narsissit, jolta sinunkin valkoinen narsissisi näyttää, avautuivat myös tänään. Niin suloinen on tuo pikkukäenrieskojen voimavirta pikarililjan alla.
    Vautsi miten siisti kanttaus! Täälläkin mietin, että pitäisi kantata, ehdin vasta yhden kohdan. Huomenna ajattelin käynnistää ruohonleikkurin ja ajaa pahimmat kohdat, joissain kohdissa ei ole vielä ollenkaan pitkää, joten taitaa tulla pikakierros. Tästä se lähtee (huokaus).
    Kylläpä tosiaan tapahtuu nopsaan! Onneksi viikolla kai vähän hidastuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thalia-narsissihan se, en muistanut nimeä enkä löytänyt tietoa muka mistään :D Koko puutarhan kanttaus on valtava urakka, kivimuuri oli ensimmäinen minkä tein. Ruohonleikkurin ääni on muuten sellainen että siitä viimeistään tietää kesän tulleen. Tylsää puuhaa mutta pakko tehdä.

      Poista
  2. Kerran yksi perennakasvattaja, siis oikein ammattilainen, kertoi että perenna saattaa joskus pitää vaikka välivuoden ja näyttäytyä sitten tauon jälkeen uudestaan. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinkin on voinut käydä, tai sitten tämä pieni särkynyt sydän on vanhan hävinneen siementaimi. Mutta pääasia että kasvaa taas.

      Poista
  3. Kylläpäs kukkia riittää. Onpa ihanan näköistä. Sinulla on ollut upea päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli upea päivä, kitkentä on lempipuuhiani. Onneksi, sillä työsarkaa riittää vuohenputkien, nokkosten ja voikukkien kanssa.

      Poista
  4. Tuo tulppaanimeri on varmasti vaikuttavan näköinen kukkiessaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti on. Tulppaanit on sopivasti pihatien varrella näköetäisyydellä, kaunistaisi kummasti pihaantuloa.

      Poista
  5. Söpöläisiä Sinulla puskee penkeistä ylös.
    Kanttaushommat eivät välttämättä ole niitä mukavimpia. Mutta kyllä sen homman jälkeen on mukava katsella kätöstensä jälkiä.
    Harvinaisen lämmin äitienpäivä on tänä vuonna ollut. On sitä joskus satanut luntakin äitienpäivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanttaamisesta en pidä yhtään, mutta onneksi lopputulos palkitsee. harvinaisen lämmin päivä, muista yhden äitienpäivän n. 20 vuotta sitten. Olin töissä ja taivaalta satoi räntää ja oli ihan hirvittävän kylmä. Ei sellaista sentään tänä vuonna.

      Poista

Kiitos kommenteista :)