Aikasyöpön uhrin päivitys

Viime viikko opiskelemassa Helsingissä, sieltä pikavauhtia siskolle viikonlopuksi. Maanantaina töihin ja taas arkea kehiin. Edellisellä viikolla erehdyin menemään kirjastoon ja siinä se taas oli. Iski aikasyöppö eli lukuinto ja hautauduin täydellisesti kirjojen sivuilla viilettäviin tarinoihin.

Nyt yritetään palata normiarkeen, vain kohtuudella kirjoja kirjastosta ja seuraava opiskelujen lähijakso on vasta maalis-huhtikuussa. Siis hyvä aika palauttaa mieleen mennyttä ja tulevaa puutarhakautta.

Kävin kaikki siemenvarastoni läpi. Jättiverbenat olisi syytä kylvää mahdollisimman pian. Siis heti kun muistan hakea multasäkin sisälle sulamaan. Lisäksi tekisi hyvää lajitella siemenet kylvöjen mukaan. Esikasvatettavat ja suoraan pihalle kylvettävät. Sormustinkukka kuuluu jälkimmäisiin.

 Sormustinkukka on lempikukkiani. Kukkii varmasti joka vuosi edes vähän. On kestävä kunhan saa itse valita paikkansa. Ja siinäpä se onkin, tuo paikka nimittäin. Haluaisin sormustinkukkaa tiettyihin kohtiin puutarhassa. Enkä onnistu siinä. Periksi en ihan hevillä anna, onneksi sormustinkukan siemenet ovat ehtymätön luonnonvara. Niitä kertyy omasta puutarhasta rajattomasti ja joitain lajikkeita olen ostanut.

Yllä olevassa kuvassa on sormustinkukkaa navetan kivimuurilla. Itsestään tullut paikkaan jossa minäkin tykkään sen viihtymisestä. Sopii kauniisti ruusujen ja rantatädykkeiden lomaan.

Ensi kesänä on pohdittava saako talon kivijalan viereen levinneet sormustinkukat kasvaa vai nyhdänkö ne pois. Toisaalta tykkään niistä enkä usko, että ovat kaksivuotisina vaaraksi talolle. Juuret ovat kevyet eivätkä kietoudu perustusten sekaan. Onneksi ei tarvitse ihan vielä päättää.

Kauden 2019 puutarha

Vaalean vihreää- blogi laittoi minulle Minnan Hiidenkiven puutarhasta alulle laittaman haasteen jossa kerrotaan vuoden 2019 puutarhasta. Joulukuussa kävin jo vähän läpi mitä viime vuonna puutarhassa tapahtui. Tässä hieman lisää aiheesta.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

C. Tätä toki olen tehnyt ennenkin, mutta koskaan ennen en ole kokeillut pionin kasvatusta siemenistä tässä laajuudessa. Parin vuoden päästä nähdään onnistuinko.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

b. Tunnetusti en paljoa tee tarkkoja suunnitelmia puutarhassa tai pistän suunnitelmat uusiksi.

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

d. Kyllähän niitä tuli. Kuten tuossa yllä olevat liljat tai heti niiden takana oleva koristeomenapuu 'Hopa', sen juurella kasvava tähkäkissanminttu tai tuo vihreä pehko joka on salkoruusu. Ja paljon paljon muita.

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

b. Menetyksiä tulee ja menee, niitä ei parane muistella. Mutta on onnistumisiakin, kuvassa viime kesän Avoimien Puutarhojen päivillä myynnissä olleita puutarhan jakotaimia.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

No se suurempi kasvihuone. Mies tekee sitten kun ehtii ja saa inspiraation. Paikka on jo valmiina ja istutukset uhkaavat levittäytyä tulevalle kasvihuoneelle päin vaikka rakennustilaa on oltava.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019?
a. Sää
b. Kukkaloisto

c. Joku muu. Mikä?

a. Tietysti sää. Kuivuus erityisesti. b. Kukkaloisto kuten mahtavasti kukkinut japaninruusukvitteni.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Suurin saavutus taisi olla arboretumin istutusalueiden laajennukset. Kivet siirtyivät paikoilleen kaivinkoneen avustuksella mutta kaiken muun tein itse apunani lapio.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Uskomatonta, että en valitse tähän kasvia vaan kannot joista tein kantopuutarhan. Vielä se on vähän ankea mutta jospa saisin tuossa muutaman kasvin menestymään kantojen lomassa.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

a. Kokeiluja, paljon kokeiluja. Kuten nyt atsaleat joita ostin Mustilan puutarhapäivältä elokuussa. Toistaiseksi ovat hengissä ja visusti jäniksiltä suojassa.

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Näitä löytyi vaikka kuinka monta. Yksi yllättäjä oli vaaleanpunainen mooseksenpalavapensas joka kukki ensimmäistä kertaa yhden kukkavanan voimin. Aivan mielettömän suloiset pienet ja sirot kukat.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Yhdet alkuunsa väärän väriset tulppaanit olivat pettymys mutta kun tajusin että täydellinen väriyhdistelmä aiemmin mainitun ruusukvittenin kukkien kanssa niin pettymys hiipui pois. Yksi iso pettymys oli kuivuus joka vaikutti moneen kasviin. Sellaiselle ei kuitenkaan mitään voi, ensi kesänä ehkä tasaisempaa sadetta.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

a. Puutarhan budjetti on pieni, suorastaan olematon. Hankin lähes kaikki taimeni alennusmyynneistä mutta silti niihin menee suurin on puutarharahoista. Viime kesän löytöjä oli mm. vitosella ostettu helmiorapihlaja 'Toba'. Niin toivon sen pysyvän hengissä.

13. Mitä opit?

Esimerkiksi sen, että syyshortensia tulee suojata hyvissä ajoin syksyllä jotta se välttyy jänisten hampailta.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

d. Ei mitään lisättävää.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.

En enää muista missä kaikissa blogeissa tämä on kiertänyt, jos et ole vielä saanut niin ota tästä haaste viime vuoden puutarhakaudesta.

Kuka varasti talven?

Vielä jokin aika sitten veikkasin lumien saapuvan tammikuun puolenvälin huitteilla. Väärässä olin, ei näy eikä kuulu lunta. Kun katselen Lahden kymmenen vuorokauden sääennustetta, ei lunta ole luvassa yhtään. Pahimmassa tapauksessa tämä on ensimmäinen tammikuu kun maassa ei ole pysyvää lunta. Ei sillä, että lunta kaipaisin mutta kyllä luonto sitä kaipaa.

 Navetan kalliolle on muodostunut pieni jääputous kun vesi valuu pois navetan alta. Kaunista luonnon taidetta.

 Ostin alkutalvesta lisää verkkoa ja käytin siitä osan viime viikolla. Nyt on muutamalla puulla paremmat suojat jäniksiä vastaan.

 Lumetonta ja uskomattoman vihreää sammaleen ja vihertävän nurmikon ansiosta. 

 Pioni 'Mai Fleuri' on hengissä punaisista pienistä versoista päätellen. Kunhan vain ei luule kevään koittaneen. Jaksan vielä uskoa, että tänne jonkinlainen talvi saadaan.

Kiinanportti on vinksahtanut, ei vanhuuttaan vaan humalan voimakkuuden takia. Kasvava humalaköynnös vetää sitä vinoon jompaankumpaan suuntaan vuosittain. Humalaportin oikealla puolella kasvaa Arvilan alkuperäinen pioni. Se ei ole oikein koskaan tykännyt tuosta paikasta joten olen alkanut harkita sen siirtoa. Mutta mihin, sitä pitää vielä miettiä. En kuitenkaan uskalla siirtää kaikkia kerralla sillä tästä pionista en halua eroon kuten en muistakaan. Joten hellävaraista siirtoa juurakko kerrallaan etten vain menetä niistä yhtään.

Hankikylvöjä olin suunnitellut mutta toistaiseksi niitä ei voi tehdä kun ei ole sitä hankea.