Kaksi toteutunutta unelmaa

Olen saanut tänä kesänä vierailla useassa erilaisessa puutarhassa. Olen nähnyt ja kokenut niissä paljon. Jokainen on ollut upea omalla tavallaan. Vierailusta kahteen niistä olen haaveillut jo pitkään. 

Ensimmäinen vierailuhaaveen kohde oli Kyllin kaunis-puutarha jonne pääsin Lahden puutarhaseuran retkellä. Saimme paikan päällä yksityisen opastuksen. Kyllä on sanottava, että jos puutarha on kuvissa upea, on se sitä luonnossakin. 

Ensikurkistus puutarhaan muuriin muuratun vanhan kärrynpyörän läpi.

Ihana ja suuri valkoinen luppio ja se pysyi pystyssä ilman tukea.

Suurin koskaan näkemäni alppikärhö, kerrassaan upea vaikka ei ollut juuri nyt kukassa.

Kesäkukatkin olivat jotain mahtavaa tässä puutarhassa. 

Jos puutarhassa näkyi rakkaus puutarhan ja sen hoitamiseen, niin kyllä se näkyi seuraavassakin kohteessa jossa kävin eilen sunnuntaina.

Hattulassa sijaitsevan Mikkolan puutarhan vieraat saivat tervetulotoivotuksen Mäyräperheeltä. Olen näitä patsaita ihastellut kuvissa. Miten hyvin sopivat paikoilleen, kuin aidot eläimet.

Syysvuokko joka kuulemma leviää ihan liikaa. Mukaan taisi lähteä yksi sen taimi. Todellakin suon vastaavan leviämisen minun puutarhassani.

Himalajanjalkalehti piti ihan omaa hedelmätarhaansa. Näky jota en ole nähnyt kuin kuvissa. Näki selvästi kasvien viihtymisen vaikka heilläkin on kuulemma ollut erittäin kuiva kesä.

Tämä on osa rinnepuutarhaa johon ihastuin. Meille ei vastaavaa saa, mutta ainahan sitä saa haaveilla. Tuo pieni vihreä havukasvi vei sydämeni ja tietysti unohdin kysyä mikä se on.

Tänään alkoivat työt pitkän kesäloman jälkeen. Toivoin sateettomia iltoja jotta voin viettää ne puutarhassa, omia unelmia toteuttaen ja luoden. Muutama uusi kasvi odottaa istuttamista ja rikkaruoho kitkijäänsä.

#suuntanaomavaraisuus, elokuu 2024, aidat ja rajaukset

 Täällä maaseudulla näkee hyvin harvoin rakennettuja aitoja. Tontit ja piha-alueet ovat laajoja eikä niiden rajaamiselle ole välttämättä tarvetta. Jos aitoja on, niillä rajoitetaan näkyvyyttä tai eläimiä. Meillä ei ole rakennettuja aitoja, istutettuja sen sijaan on. Tai voiko risuaidan lukea rakennetuksi aidaksi, se kun on rakennettu eikä kasvatettu.

Risuaidasta ei ollut tuoretta kuvaa. Se näkyy kuvassa kompostien takana. Aidan tarkoitus on luoda hyvä pienilmasto luumulehtoon. Risuaita jää näin kesäisin sen edessä kasvavan kasvillisuuden peittoon, jos sen haluaisi kuvaan, pitäisi mennä naapurin pellolle.

Varsinaisia istutettuja aitoja meillä ei ole, on vain aidanteita kuten tämä tervaleppäaidanne arboretumin ja pellon välissä. Uuden kasvihuoneen taaksi on istutettu toinen aidanne. Siinä kasvaa tasaisessa rivissä kuusia ja terveleppiä. Lisäksi on tammia, vaahteroita, mäntyjä, koivuja ja muita yksittäisiä puita. Niistä muodostuu joskus vapaasti kasvava aidanne ja suoja pohjoisen tuulilta.

Istutusalueet ovat rajttuina nurmikoista kanttauksilla. Siistin kanttaukset lapion kanssa 1-2 kertaa kesässä. Tänä vuonna saattaa riittää yksi käsittely, yleensä tarvitaan kaksi. 

Jos istutusalue rajoittuu hiekkakäytävään, on se rajattu luonnonkivin. Tällaisista alueista suurin osa on luumulehdossa ja uuden kasvihuoneen luona. Ensin käytin tiiliä, mutta ne murenivat talvien seurauksina. Luonnonkivet pysyvät ehjinä ja muutoinkin soveltuvat tähän maisemaan paremmin. 

Osa istutusalueita on rajattu poluista rungoilla. Tässä käytössä on koivuja, mutta rajaukseen soveltuu mikä tahansa puu. Sopii etenkin metsäpuutarhan henkeen.

Palataan vielä luumuehdon ja kasvihuoneen tienoille. Siellä on alueita rajattu kivimuurein. Sekin tuo kivaa kontrastia ja tilan tuntua puutarhaan. Samalla saa lisää istutusalueita, koska onhan muurien vierustat istutettava kasveja täyteen.

Omavaraisuuspostauksia luotsaavat Tsajut ja Korkeala. Päivitän tähän alle sarjan muut postauksen sunnuntain aikana. edit. linkit lisätty.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/elokuu2024/

Puhetta aidasta, yksi puhuu aidasta, toinen aidanseipäästä, vai miten se sanonta meni?

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/08/suuntanaomavaraisuus-elokuu-2024-aidat.html

Urbanfarming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/08/suuntanaomavaraisuus-8-2024.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/08/pensasaidat-luo-suojaa-omavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/08/ruosteista-rautaa.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/08/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2024.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-8/(opens in a new tab)

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/aitaamisen-abc-ja-kuinka-ei-ainakaan-kannata-aidata

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2024/08/kesan-kuulumisia

Ihan vaan Tiia https://ihanvaantiia.blogspot.com/2024/08/aidat

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/08/04/elokuu-24-aitaaminen/

Kärhöjen kukintaa

Kärhöjen kukinnasta ei koskaan tiedä etukäteen. Edes keväällä ei voi ennustaa, mikä kukkii hyvin ja mikä. Hidas nousija voi olla kesän paras kukkija tai tuuhein kasvusto tehdä vähiten kukkia. 

'Niobe' on kasvanut komeaksi. Sen lehdet täyttävät koko tukensa. Kukkia tulee ihan kivasti, suurin osa niistä on kuitenkin sateiden vaurioittamia. Kärhöt ovatkin puutarhan herkkiksiä. Samassa tuessa kasvava 'Guernsey Cream' on kai kasvanut, mutta ei kuki. 

'Margaret Hunt', tuo rakas monsterini ei ole ollut monsteri enää sen yhden tappotalven jälkeen vaikka ihan hyvinhän tuo taas kukkii. Osa versoista on kiertynyt viereisen mustilanhortensian ja koristeomenapuun oksistoon.

No onhan se monsteri, ei taida olla missään muussa saman suvun kärhössä näin paljon kukkia.

'Super Nova' on kuivasta kasvupaikasta johtuen joka vuosi kitsas kasvussaan ja kukissaan. Toisaalta en uskalla siirtää tätä aarretta, menettää vielä henkensä ja sitten on suru puserossa.

Toinen Princess Kate on riehaantunut täysin. Se kasvaa vähintään metrin yli tukensa, kietoutuu kaukasian- kirahvinkukan ympärille ja valloittaa kaiken mahdollisen allensa. Silti olen tästä niin onnellinen, se vain haluaa paremman tuen. Mietin ostaisinko sille sellaisen halvan kaarituen harjateräskolmion tilalle, silloin sain luvalla ostaa kaaren toiselle puolelle toisen kärhön.

'Piilu' ei lisätukia tarvitse. Itsevarmasti se tekee joka vuosi kaksi versoa ja niihin muutaman kukan. Mitäpä sitä enempää pröystäilemään kukkasillaan. Kun on kaunis, laatu korvaa määrän.

'Comtesse de Bouchaud' kurkottelee kovin korkealle. Tällainen puutarurinpätkä kun yrittää sitä kuvata, niin ei riitä kädet eikä varpaat. Tämä on sellainen perusvarma kärhö joka vuosi, suorastaan luottokärhö. Sieltä se nousee ja sen kukintaan voi luottaa. Ihanuus joka kukkii pakkasiin saakka.

Parin kärhön kukintaa vielä odottelen ja osa on tainnut jäädä tyystin kuvaamatta. Vaikka viime talvi oli kova, voin olla tyytyväinen. Jokainen kärhö nousi ja on tehnyt elinkelpoisia versoja.