Työntäyteistä

Aamulla herätessäni lämpömittari näytti + 3 astetta. Pihalle mennessä asteita oli jo 3,9. Päälle fleecetakki ja sen päälle vanha toppatakki, käteen paksuimmat puutarhahanskat ja jalkaan hyvät villasukat kumisaappaisiin. Tarkeni kun teki ranka- ja risutöitä.

 Risutyöt oli nopeasti tehty ja piti miettiä mitä seuraavaksi. Koska tuuli oli tyyntynyt niin päätin siivota arboretumin laajennusosan. Olen siirtämässä tuonne 1-2 ruusua ja ennen siirtoa piti olla siistiä. Yläkuvassa lähtötilanne.

 Ja tältä näytti kun tuli valmista. Haravoin lehdet ja kanttasin kaikki istutusalueet. Etualan keijuangervoille ja alueen puiden taimille levitin kuvan ottamisen jälkeen hyvän kerroksen sahanpurua. Taimien suojaverkot piti jättää paikoilleen sillä pihassa liikkuu edelleen jäniksiä.

 Iines seurasi lähistön kiveltä tarkkaan puuhiani. Ehkä samalla tiirailtiin lähipeltojen myyrätilannetta.

 Iineksen tähystyskiven juurella kukkii viime syksynä istutetut Azurin helmililjat. Väri on todella heleän vaaleansininen. Paikka on valittu huolella jotta näistä saisi useamman vuoden ilon.

 Ostin syksyllä kaksi sekoituspussia eri värisiä balkaninvuokkoja. Rinnepuutarhaan laitetut sattuivat olemaan kaikki liiloja. Punaisia toivoin mutta ovat liilatkin mieluisia.

Puutarhassa on nyt sinisenliila kausi. On helmililjoja, esikkoja, sinivuokkoja scilloja ja kevättähtiä, kaikki sinisiä tai liiloja.
Huomenna kokeilen joko pääsisi kasvimaan kimppuun, hitusen uskallan epäillä sen olevan vielä liian märkä.

Iltakierros

Tänään en ehtinyt puutarhaan kuin iltakierrokselle, parempi sekin kuin ei mitään.

 Rinnepuutarhan parvitulppaanit ovat heläyttäneet kukkansa auki. Kuivahko rinne taisi olla oikea valinta, muualla parvitulppaanit ovat kukkineen istutuspaikoillaan paljon heikommin.

 Tämä taitaa olla Angelica gigas eli jättikarhunputki. Siementaimia yhdestä taimesta. Nyt keväällä pitää siirtää taimet parempaan paikkaan, kasvavat ihan liian varjossa pensasmustikan kupeessa.

 Unohdan joka kevät tämän kasvin nimen, rohtoimikkähän se on, mutta en käsitä miksi se ei jää päähän. Rohtoimikkä on kevään ensimmäisiä kukkijoita. Kukat ovat ensin vaaleanpunaiset ja vanhetessaan muuttuvat sinisiksi. Iloinen juttu muuten vielä ruskeassa penkissä.

 Viime kesänä luumulehdon toiselta puolelta kuoli pois kirjoukonhattu. Ajattelin sen olevan täyttä menoa, vaan ei ollutkaan, maasta nousee pieniä ukonhatun taimia, osa taitaa olla jopa siementaimia. Säästyin uuden taimen hankinnalta.

 Pelkkä vihreä väri voi olla kaunis. Maksaruohon avautuvien varsien kauneutta ei voi kiistää.

 Seuraavaksi tuli vastaan pientäkin pienempi omituinen ilmestys. Hetken piti miettiä, että mikäs se siinä. No sehän on tietysti kuolanpionin siementaimi. Ennen en ole näin pientä taimea nähnyt joten en tiedä onko kuolanpionille luonnollista että siementaimi kasvaa siemen maanpinnalle päin. Pitääkö tuo kääntää paremmin vaiko antaa olla rauhassa?

Scillat eli idänsinilijat ovat avautumassa. Yksi varsi oli kaatunut pitkin pituuttaan ja sen kukkia pääsi kuvaamaan ihan uudesta asennosta, ylhäältä päin.

Loppuviikoksi on ennustettu mukavaa puutarhasäätä, se sopii sillä luvassa on viikonloppu ilman mitään pakollisia menoja, vain silkkaa puutarhassa puuhastelua.

Vaihtokauppoja ja vadelmia

Meillä on tyttären kanssa sopimus vaihtokaupasta. Minä vien heille kaikki kartonkipakkaukset gerbiilien virikkeiksi ja minä saan gerbiilien terraarion siivouksesta tulevan purun. Puru on pientä haapalastua jossa on mukana kaikki se mitä gerbiilit pureskelevat silpuksi. Eli ne viemäni kartonkipakkaukset.

 Ensin mietin purun hyödyntämistä kompostin kuivikkeena. Taudinaiheuttajien pelossa en uskaltanut sitä tehdä vaan totesin, että ihan yhtä hyödyksi puru on vadelmien katteena. Vaalean purun alla on syksyllä punaisten vadelmien juurelle ja käytäville haravoidut lehdet.

 Purun levittämisen jälkeen latvoin kaikki vadelmat ja harvensin vielä muutaman oksan, suuren harventamisen tein syksyllä kun poistin marjoneet versot. Viime vuonna tein latvomisen ensimmäisen kerran ja minusta sadon määrässä ja laadussa oli eroa positiivisesti edellisiin vuosiin verrattuna, etenkin kun kesä oli niin sateinen. Näille keltaisten vadelmien käytäville on levitetty viime vuonna liiterin pohjan mujua ja nyt oksasilppurilla tehtyä silppua. Savimaa tuntuu syövän kaiken katteen mitä tuohon jaksaa levittää, oli määrä mikä tahansa.

 Vadelmatöiden jälkeen tihkusade yltyi epämiellyttävämmäksi sateeksi. Viimeisten kukkakuvien kautta sisälle. Syksyllä rinnepuutarhan syreenien alle istutetut vaaleanpunaiset kevättähdet availevat nuppujaan sateesta huolimatta.

Samaan paikkaan tein alun scillamerestä. Ehkä se ei totetudu vielä vuosiin ennen kuin saan siementaimia mutta jo muutamassa scillapussissa on meren alku. Taimiin on ainakin tulossa runsaasti kukkia joten siementaimien mahdollisuudet on hyvät.