Eilen sain pestyä kasvihuoneen. Siinä olikin aika puuha viime vuoden kostean kesän jälkeen. Pesin ensin pinnat fairylla ja hankasin vanhalla tiskiharjalla kaikki alumiiniosat levästä ja sammaleesta puhtaaksi, jynssäsin ja hinkkasin. Seuraavaksi pesin lasit ja myös alumiinit etikalla. Kyllä tuli kirkas huone. Tuhohyönteiset toivottavasti kuolivat samalla.
Kasvihuoneen seutu on vielä kovin avointa. Värit ovat joko ruskean harmaa tai vihreä. Tilanne on muuttumassa piakkoin kunhan koivut saavat lehtensä.
Koska kasvihuone on vielä niin kirkas ja täysin varjoton, virittelin tomaatteja varten hallaharson varjostuskankaaksi. Laitoin vieläpä kaksinkerroin kun en raaskinut silputa talon siisteintä ja ehjintä harsoa. Harson takana ja vieressä on vanhat ämpärit joihin laitan pensastomaatit.
Kasvihuoneen kesävesikausi on samalla avattu. Tosin säiliö on tyhjä koska kukaan ei muistanut laittaa sulkua päälle. Nyt on sulku kiinni, mutta ei vesisadetta eikä sen takia säiliössä vettä. Toisaalta eipä ole vielä kasteltavaakaan niin paljon etteikö vettä voisi hakea sisältä talosta. Kastelukannujen alla olevan ritilän alle laitoin sanomalehteä jotta sieltä ei puskisi rikkaruohoja. Laiskan naisen kitkentää.
Viime kesänä pinaatti teki huippusadon vanhassa ammeessa. Ammeita on kaksi, mutta toinen menee museoon. Niinpä toin karjakeittiöstä vanhan kattilan ammeen kaveriksi. Molempiin kylvin jo pinaatit, toivottavasti vain ei ole niille liian lämmintä, pinaatti kun ei lämmössä idä.
Tänään istutin ensimmäiset tomaatit kasvihuoneeseen. Iines taustalla tarkistaa lajikkeet. Kirsikkatomaatteja on lajit "Tiny Tim" ja "Sweet Million " F1. Niiden lisäksi on tavallista tomaattia lajiketta "Moneymaker". Kuusi taimea yhteensä tässä vaiheessa.
Varjostuskankaan takia en laittanut tomaateille vielä naruja, kangas kun on kiinni siinä langassa mihin tulee tomaattien narutkin. Narut ehtii sittenkin kun otan kankaan pois. Taimet ovat vielä niin pienet että pärjäävät tukikeppien kanssa.
Ja tukikeppiin on hyvä laittaa pyykkipojalla tomaatin nimilappu kiinni. Myöhemmin kiinnitän nimilaput naruihin, en millään muuten muista mikä lajike kasvaa missäkin. Sää on ollut meillä tänään niin lämmin että kasvihuoneen ovi sekä molemmat tuuletusluukut olivat pakko pitää auki. Jotta tuuli ei olisi puhaltanut varjostuskangasta tomaattien niskaan, laitoin kangasta vasten kepit pystyyn. Kepit pitävät kankaan ikkunoita vasten paikoillaan.
Huomenna teen kasvimaalle ensimmäiset istutukset. On aika harvinaista, että kasvimaalle pääsee ennen äitienpäivää. Muistan kyllä jonkun vuoden kun ekat kylvöt teimme jo vappuna. Lämmintä kyllä olisi nytkin riittänyt, mutta maa on ollut liian märkää. Eipä tarvitse kastella.
Perhearkea maaseudun rauhassa peltojen ja metsien keskellä. Vanhan hirsitalon korjausta ja sisustamista, käsitöitä valmiina ja keskeneräisenä, kasvimaata ja perennoja, löytöjä kirppareilta. Tarinaa näistä aineksista kirjoittamassa viisikymppinen nainen.
keskiviikko 4. toukokuuta 2016
tiistai 3. toukokuuta 2016
Päivän kukkijat
Niin kaunis päivä, että pihapuuhat kutsuivat. Aamu alkoi kasvihuoneen pesulla ja mullan muokkauksella. Huomenna olen rohkea ja istutan ensimmäiset tomaatit kasvihuoneeseen. Kurkut ovat vasta itämässä, ne laitan vasta muutaman viikon päästä tomaattien seuraksi. Pihatöiden lomassa kiersin kuvaamassa päivän kukkijat.
Idänsinililjoja istutin viime syksynä sinne tänne nurmikolle. Muutama tämän lisäksi on tulossa kukkaan.
Lila palleroesikko aikoo tykittää täysillä.Yhden taimen ostin viime vuonna ja nyt siihen on tulossa kukkia peräti neljän varren päähän. Siinä sitä on esikkoa koko rahan edestä.
Kirjokevättähti ilostuttaa sekin siellä täällä kasvavina pieninä ryppäinä. Ensi syksynä pitää muistaa keskittyä hankkimaan vain näitä pieniä keväisen puutarhan sulostuttajia.
Toisaalta, jos tulppaani on näin kaunis niin ei sen ostaminen ainakaan kaduta. Kirjanpidon mukaan tämä on Tulipa Darwinhybrid "Light and Dreamy"
Idänsinililjoja istutin viime syksynä sinne tänne nurmikolle. Muutama tämän lisäksi on tulossa kukkaan.
Lila palleroesikko aikoo tykittää täysillä.Yhden taimen ostin viime vuonna ja nyt siihen on tulossa kukkia peräti neljän varren päähän. Siinä sitä on esikkoa koko rahan edestä.
Kirjokevättähti ilostuttaa sekin siellä täällä kasvavina pieninä ryppäinä. Ensi syksynä pitää muistaa keskittyä hankkimaan vain näitä pieniä keväisen puutarhan sulostuttajia.
Toisaalta, jos tulppaani on näin kaunis niin ei sen ostaminen ainakaan kaduta. Kirjanpidon mukaan tämä on Tulipa Darwinhybrid "Light and Dreamy"
Kivijalan vierus on lämmin paikka, siinä kukkivatkin aina kevään ensimmäiset tulppaanit. Mutta on nämä silti aikaiset tulppaanit, ei tuossa muut tulppaanit ole vielä lähelläkään kukintaa.
Vielä ei tohdi säätä kesäksi sanoa, mutta aika lähellä oltiin tänään. Käräytin jopa niskani.
sunnuntai 1. toukokuuta 2016
Koekaivaus
Vappuna olen yleensä siivonnut lasikuistin. Tänä vuonna siivosin kuistin jo aikaisemmin joten vappu oli mahdollista viettää täysin puutarhassa. Säänkin suhteen kävi tuuri. Eilen kun satoi vettä, olimme 90-vuotis synttäreillä ja tänään, kun paistoi aurinko, oli koko päivä pyhitetty puutarhassa puuhasteluun.
Tein tulevaan rinnepuutarhaan koekaivauksen. Eipä tarvinnut kuin iskeä lapio maahan niin jo oli kiveä vastassa. Pienet kaivoin pois, mutta suuremmista ei tule esiin kuin kulmat. Isot kivet ovat rivissä oikeassa reunassa. Taitavat olla tässä olleen maakellarin kiviä. Nyt pohdinnassa on, tilatako paikalle kaivinkone vai ei. Kone maksaa, lihasvoima on ilmaista mutta ei liikuta isoja kiviä mitenkään. Tuli konetta tai ei, niin kivet haluan esiin. Eli puutarha tulee muotoutumaan joko nykyisellä paikalla olevien isojen kivien ympärille tai sitten kaivinkoneen muokkaaman rivistön ympärille. Saattaa mennä syksyyn asti sitä pohtiessa joten tulen viemään tuosta pienet kivet pois kivimuurille ja sen jälkeen levitän pressun alueen päälle. Jos edes osa rikoista kuolisi muovin alla.
Päivän toinen työmaa oli rikkojen ja mansikan valloittaman yrttimaan siistiminen. Kaivoin kaikki yrtit pois. Piparmintun yritän hävittää maasta kokonaan, sille on nykyään ihan oma paikka kivimuurin vieressä. Ruohosipuli oli aika jakaa ja samalla tuli käytyä kaikki yrtit läpi. Talvi on hävittänyt ainakin salvian ja sitruunamelissan. Jälkimmäinen on kasvanut minulla monta vuotta, salvia ei tunnu kestävän edes lauhan talven yli.
Tässä vaiheessa kun yrttipenkki on uudistettu, kalkittu ja lannoitettu ja kuorrutettu uudella mullalla, ei kuva ole kovin palkitseva. Vaikka kasvit on istutettu takaisin, on kuva lähes yhtä masentava. Kasvaako siellä mitään?
Kyllä siellä kasvaa. Kuten tämä, jonka muistelen olevan voitonlaukka. Karhunlaukankin löysin elossa. Timjamia ja oreganoa ei tapa mikään. Kaksi muutakin yrttiä on hengissä, ne taitavat olla rakuuna ja kynteli. Ruohosipulista suurin osa jäi ulkopuolelle, nyt on taas tilaa kasvaa. Purkitin loput ruohosipulit, eiköhän niille löydy ottajia kesän mittaan.
Yrttimaan uudistamisen jälkeen piisasi vielä voimaa joten kitkeä päräytin koko arboretumin. Rikkoja tuli vain 2 isoa ämpärillistä joten homma oli helppo nakki. Tämän jälkeen oli paikallaan ansaittu tauko. Sen vietin aitan portailla istuen. Join rauhassa teetä ja söin lämmintä mutakakkua. Linnut lauloi, ohi lensi perhonen ja melkein silmien alla nosteli kukkiaan yllä olevan kuvan nimetön esikko jonka sain ystävältä. Eipä enää paremmin olisi voinut vappupäivää viettää.
Tein tulevaan rinnepuutarhaan koekaivauksen. Eipä tarvinnut kuin iskeä lapio maahan niin jo oli kiveä vastassa. Pienet kaivoin pois, mutta suuremmista ei tule esiin kuin kulmat. Isot kivet ovat rivissä oikeassa reunassa. Taitavat olla tässä olleen maakellarin kiviä. Nyt pohdinnassa on, tilatako paikalle kaivinkone vai ei. Kone maksaa, lihasvoima on ilmaista mutta ei liikuta isoja kiviä mitenkään. Tuli konetta tai ei, niin kivet haluan esiin. Eli puutarha tulee muotoutumaan joko nykyisellä paikalla olevien isojen kivien ympärille tai sitten kaivinkoneen muokkaaman rivistön ympärille. Saattaa mennä syksyyn asti sitä pohtiessa joten tulen viemään tuosta pienet kivet pois kivimuurille ja sen jälkeen levitän pressun alueen päälle. Jos edes osa rikoista kuolisi muovin alla.
Päivän toinen työmaa oli rikkojen ja mansikan valloittaman yrttimaan siistiminen. Kaivoin kaikki yrtit pois. Piparmintun yritän hävittää maasta kokonaan, sille on nykyään ihan oma paikka kivimuurin vieressä. Ruohosipuli oli aika jakaa ja samalla tuli käytyä kaikki yrtit läpi. Talvi on hävittänyt ainakin salvian ja sitruunamelissan. Jälkimmäinen on kasvanut minulla monta vuotta, salvia ei tunnu kestävän edes lauhan talven yli.
Tässä vaiheessa kun yrttipenkki on uudistettu, kalkittu ja lannoitettu ja kuorrutettu uudella mullalla, ei kuva ole kovin palkitseva. Vaikka kasvit on istutettu takaisin, on kuva lähes yhtä masentava. Kasvaako siellä mitään?
Kyllä siellä kasvaa. Kuten tämä, jonka muistelen olevan voitonlaukka. Karhunlaukankin löysin elossa. Timjamia ja oreganoa ei tapa mikään. Kaksi muutakin yrttiä on hengissä, ne taitavat olla rakuuna ja kynteli. Ruohosipulista suurin osa jäi ulkopuolelle, nyt on taas tilaa kasvaa. Purkitin loput ruohosipulit, eiköhän niille löydy ottajia kesän mittaan.
Yrttimaan uudistamisen jälkeen piisasi vielä voimaa joten kitkeä päräytin koko arboretumin. Rikkoja tuli vain 2 isoa ämpärillistä joten homma oli helppo nakki. Tämän jälkeen oli paikallaan ansaittu tauko. Sen vietin aitan portailla istuen. Join rauhassa teetä ja söin lämmintä mutakakkua. Linnut lauloi, ohi lensi perhonen ja melkein silmien alla nosteli kukkiaan yllä olevan kuvan nimetön esikko jonka sain ystävältä. Eipä enää paremmin olisi voinut vappupäivää viettää.
Tunnisteet:
arboretum,
kasvimaa,
piha ja puutarha,
puutarha 2016,
rinnepuutarha
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









