tiistai 7. heinäkuuta 2015

Varjoliljoja ja yllätyslaukka

Sadepäivä pilasi suunnitelmat aitan alahuoneiden siivoamisesta. Huoneita kyllä voisi siivota, mutta sisällä olevaa ryönää ei viitsi heittää sateeseen kastumaan vaikka kaatopaikalle menisikin. Puhumattakaan säilytettävästä tavarasta. Joten päivästä tuli siivouspäivä talossa.

Puhtaiden nurkkien jälkeen voi nauttia eilisestä kukkaloistosta. Puutarhasta löytyy kolmea eri väristä varjoliljaa.
 Tämä pinkinpunainen haaleapilkkuinen on tästä omalta kylältä. Kasvaa Türin penkissä missä muutenkin on väreinä vahvaa pinkkiä.
 Sain ystävältä joku vuosi sitten varjoliljan sipuleita. Hän ei enää muistanut niiden värejä joten olikin pieni yllätys kun tänä vuonna yksi sipuleista kukki valkoisena. Valkoista olin toivonut vaikka kaikki värit käy.
 Samaiselta ystävältä on tämä vaaleanpunainen jossa on vahvat pilkut. Enpä osaisi pyydettäessä sanoa mikä näistä kolmesta on kaunein.
 Ja koska tämä on blogi, niin väliin yksi pakollinen pionikuva. Pioni "Bowl of Beauty" teki tänä vuonna peräti 8 kukkaa. Yksi kukista on erilainen kuin muut ja se on tämä. Keskustassa on tuollaiset lajille epätyypilliset isot melkein terälehtien väriset haitulat. Nyt minä salaa toivon että tämä olisi pysyvä mutaatio. Ei haittaisi, kukka on kaunis.
 Talon kivijalan vieressä kasvaa karkulaisena kaksi sormustinkukkaa. Väri on lähes puhdas valkoinen nuppuvaiheen keltaisen jälkeen. Luumulehdossakin kasvaa valkoista sormustinkukkaa, mutta se on erilainen kuin tämä. Siinä on kukassa tummia pilkkuja mukana. Kumpi sitten lienee risteymä ja kumpi alkuperäinen.
Tässä se yllätyslaukka. Olen ihmetellyt omenapuun alla olevassa penkissä kasvavia lehtiä. Ensin luulin niitä tulppaaneiksi, sitten tuli nuppu ja se muistutti laukan kukintoa. Lopulta kasviin tuli keltaiset kukat. Ja lehti tuoksuu ihan laukalle. Netin mukaan tämä on keltalaukka Allium moly. Eipä ole mitään aavistusta mistä olen tämän ostanut ja miksi,  väri on aika ärtsy keltainen. Vai olenko saanut sipulit joltain, en muista sitäkään. No, saa tämä jäädä puutarhaan, mutta siirto parempaan paikkaa on kuitenkin edessä.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Tänään tai ei koskaan

Olisin niin paljon mieluummin tämän kuvan maisemissa:
(kuva on aitan alapäädyn ikkunasta luumulehtoon päin)

Mutta aina ei voi tehdä sitä mitä haluaa. Alemmat kuvat kertovat minkä parissa menee aikani tänään, ja ehkä huomennakin. Pölyä, roskaa, hiiren papanaa, yäk, ihan kaikkea.
                                                  

 Vaan huomaattekos mikä pilkistää kuvan yläkulmassa. Aitta on saanut päällensä aluskatteen. Aitasta katsoessa on kuin siellä olisi paneelikatto. Tuli paljon valoisampaakin kuin ennen.
Ei auta, pakko lähteä jatkamaan...

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Yksi projekti lisää

Arboretumin kakkosvaihe nytkähti pienen askeleen eteenpäin. Kaivinkoneen kaivamaa ojaa oli pakko alkaa pikkuhiljaa kivettämään ennen kuin se ehti kasvaa umpeen heinää ja rikkaa.
 Ensimmäiset 10 metriä alkaa olla kivettynä. Sitten onkin oman pihan kivet lähestulkoon lopussa. Ja kivetystä pitää tehdä vielä vähintään 20 metriä jotta oja on koko matkalta kivetty.
Ojan yli tehtiin pieni silta jotta nurmen pääsee leikkaamaan vaivattomasti myös ojan toiselta puolelta. Tälle puolelle siltaa tulee jonkinlainen köynnöskaari ja kaaren molemmalle puolelle köynnösruusu "Pohjantähti".  Arboretumin kakkososa tulee sillasta alkavalle alueelle. Alue tarvitsee vielä hyvän kerroksen maata päällensä ennen kuin siihen voi istuttaa mitään. Se taas ei ole vielä tämän kesän projekti, tuskin edes ensi kesän. Pitäähän sitä olla puuhattavaa tulevinakin vuosina.