No vihdoinkin!

On tätä odotettukin. Amaryllis kotiutui meille jo kaksi kuukautta sitten. En tiedä onko vika kasvattajassa vai kasvatissa, mutta se teki ensimmäiset kukkansa vasta nyt. Kuvan ottamisesta on jo pari päivää, tänään on auki kaikki neljä kukkaa. Uusi varsikin on kasvamassa ja voimistumassa. On sitten tämmöinen helmikuinen kaunistus kun jouluksi ei ehtinyt.Amarylliksen seuraksi ostin valkoisia tulppaaneja. Tämän vuoden ensimmäiset. Olen vähän huono ostamaan leikkokukkia vaikka niistä tykkäänkin.

Ja voisihan se mieskin näitä kotiin kuskata, ilman pelkoa että on jotain töllöntöitä harrastanut. Ei vaan ole vielä 20 vuodessa oppinut :D

edit. Tuossa huomasin kävijälaskurin pompsahtaneen jo yli 90 000 vierailun! Huima määrä ja kiitos kuuluu kyllä teille kaikille lukijoille. Parin viikon päästä blogi täyttää vuoden ja sen kunniaksi on tulossa arvontaa!

Inventaario

Ihan ehdoton homma tehtäväksi kerran tai pari vuodessa. Liinavaatteiden päivitys. Vuosi sitten uusin meidän aikuisten pussilakanat, lakanat kaipaisi uudistusta mutta menettelevät vielä. Ylähyllyllä olevat kuopuksen lakanat päivittyivät sen verran, että yksi pussilakana lähti kirpparille. Viereiset vieraslakanat kelpaavat nekin vielä. Tytön lakanat ja pussilakanat alimmalla hyllyllä ovat nekin hyvässä jamassa, osa uusittiin viime vuonna. Siitä ylempänä on poikien isot pussilakanat ja lakanat. Niistä lakanat kaipaa uusimista. Ehkäpä ehtisin joku päivä piipahtaa Heinolan Finlaysonin tehtaanmyymälässä lakanaostoksilla.

Kylpypyyhkeet on meillä ihan suoraan sanoen surkeat. Uusia pitäisi saada, mutta ehdoton edellytys niille on iso koko ja takuuvarma kuivaus. Mikään ei nimittäin ole inhempaa kuin liian pieni ja kuivaamaton pyyhe saunan jälkeen. Edullinenkin hinta tarvittaisiin, sillä meillä on aina vähintään 10 kpl pyyhkeitä käytössä. Osa saunalla ja osa kylpyhuoneessa. No, sitä lottovoitto odotellessa.Käsipyyhkeet meni kaikki uusiksi kun muutimme tähän taloon. Nyt ovat harmaita tai ruskeita, kylpyhuoneen väreihin sopien. Täytyy kyllä myöntää, että oiva väri muutenkin pienten tahmatassujen kanssa. Ja kuten kuvasta näkyy, näitä säilytetään kylpyhuoneen kaapissa.

Keittiöpyyhkeet ovat kaikki kunnossa. Niitä on kuvassa olevan käyttöpinon lisäksi vanhojen pyyhkeiden ja perintöpyyhkeiden pino. Vanhoja käytetään likaisissa hommissa ja perintöpyyhkeitä vain harvoin, juhlissa ja sellaisissa. Osa niistä ei ole edes perittyjä, vaan kirppareilta löytyneitä ihania, vanhoja ja paksuja pellavapyyhkeitä.

Pesuhommistakin sananen. Pesen kaikki liinavaatteet 90 asteessa. Riippumatta siitä mitä lukee pesuohjeessa. Froteet ja petivaatteet kuivaan kuivausrummussa. Pyyhkeet ihan kuiviksi ja petivaatteet mankelikuiviksi. Lakanat ja pussilakanat mankeloin, tyynyliinat saa silityksen. Silitykseen pääsee myös keittiöpyyhkeet ja pellavaiset laudeliinat. Mankeloinnista tykkään, mutta silittämistä inhoan. Siksipä pino kertyy joskus huimankin suureksi!

Mukavaa pakkaskeskiviikkoa kaikille! Tänne saisi kevät jo tulla.

Töissä, kotona, vai missä se olis?

Taas se pähkäily alkaa. Lehdissä alkaa olla ilmoituksia, kouluun, päivähoitoon ja kerhoon hakemisesta. No mihin sitä sitten hakisi, riippuu tietenkin siitä olenko menossa elokuussa töihin vai en. Omakin päätös pitää tehdä. Jos kallistun toiseen suuntaan, pitää työnantajan tehdä päätös antaako lisää vapaata, vai pyytääkö palaamaan töihin. Jos vastaus ei tyydytä, sitten pitää miettiä menenkö vai irtisanoudunko.Jos taas kallistuu siihen toiseen vaihtoehtoon, on haettava päivähoitopaikkaa ja eskaripaikkaa. Kuopus tarvitsee sen päivähoidon ja eskarilainen tuplaeskarin. Kuntaamme on valmistumassa syksyllä päiväkoti. Haluaisin kuopuksen sinne, lähes ehdottomasti. Oman lapseni tuntien, tiedän hänen hyötyvän eniten päiväkodista verrattuna perhepäivähoitoon. Mutkana se, että eskarilainen olisi haettava toiseen päiväkotiin. Sinne taas ei oteta 4-vuotiaita. Pitää muuten sekin vielä varmistaa.

Taloudellisesti jälkimmäinen vaihtoehto ei kovin paljoa hyödytä. Päivähoitomaksut, työmatkakulut, ruokailut, kohonneet lämmitys- yms. laskut tulevat nielaisemaan ison osan pienestä palkastani. Kotona ollessa on helppo lyödä puuta uuniin ja tehdä ruokaa alusta asti itse, edullisesti. Ei onnistu enää viiden jälkeen illalla töistä palatessa.

Vaan entä jos mies joutuukin taas matkatöihin. Sellaisiin työmaihin voi olla mahdollisuus taas syksyllä. Niille ei voi sanoa ei, ei edes perheen nimissä. Jos olen silloin töissä, olen pulassa. No eipä meidän lapset harrastele sitten muutenkaan mitään töihin mentyäni. Olen 3-4 päivänä viikossa kotona vasta viideltä tai sen jälkeen, kuten mieskin. Kaikki harrastukset alkavat aiemmin. Ei ole sitten omiakaan harrastuksia. Hyvä jos ehtii kotityöt tehdä ennen lasten nukkumaanmenoa.

Jos jään kotiin, on kiristettävä vyötä. Ainut tienavaa perheessämme on silloin mieheni. Pärjäämmekö edelleen vain yhden ihmisen palkalla? Lapsilisää tulee vielä vuosi neljästä lapsesta, sitten tippuu ne minunkin huippuansioni. Lasten kulut kasvavat koko ajan. No heidän vaatteensa voisi ostaa edullisemmin tai osan kierrättää tehokkaammin. Vaan onko liika kiristämien jo liikaa? Elämästä pitäisi nauttia, myös kauniiden ja toimivien vaatteiden kanssa. Siirrämmekö taas remontteja hamaan tulevaisuuteen?

Monia asioita pohdittavana. Kerran jo teimme päätöksen, mutta nyt se menikin uusiksi. Kerron myöhemmin mistä minut elokuussa tavoittaa, töistä, kotoa, vai mistä se oli.