maanantai 30. kesäkuuta 2025

Ennen ja jälkeen

Navetan kivimuuri sai vuosi sitten jatkopalan. Idea ei ollut omani vaan miehen. Samalla työalue rajautui paremmin arboretumista mikä helpottaa työalueella liikkumista. Kivien yli ei parane ajella traktorilla.

Ensin kärräsin kompostien sisältöä suoraan nurmikon päälle. Sitten peitin alueen mustalla kankaalla ja jätin hautumaan.
 

En malttanut odottaa tähän vuoteen vaan loppukesästä otin kankaat pois ja muokkasin maan. Keskelle tuli oikopolku kivistä.
Istutin taimia samantein, uusi ostettuja on oman puutarhan siirtotaimia. Nyt näyttää jo näin rehevältä.
Ihanan värinen ritarinkannus on siirretty omasta puutarhasta. Lajikenimeä tälle ei ole, olen ostanut sen vaaleanpunaisena ritarinkannuksena.

Viime kesänä aloitin myös kasvimana reunustan uudistamisen. Kaikki räsymatot lähtivät ja laitoin reunaan kankaan. Mustan muovin alle jätettiin maatumaan nurmikko ja rikkaruohot. Penkereen reunana hain kiviä kivilouhimoltani.

Eilen otin muovin pois. Kanttasin reunan uudestaan. Kulkuväylälle hain tukevat kivet sillä tuosta kuljetaan kottikärryillä. Alimman kiven eteen jos löydän oikein littanan suuren kiven niin olis hyvä juttu, ei tulisi liian jyrkkää pomppua kottikärryille. Tähän on tarkoitus tulla vuorotellen riviin pioneja ja päivänliljaa. Ensimmäiset taimet on istutettu. Pioneja 'Sorbet' ja nimetön taimi Ruusumäen-puutarhasta Asikkalasta. Päivänliljat ovat saksalaisesta, niiden värin paikkansapitävyydelle en anna kovin suurta arvoa. Loput päivänliljat ostan Tommolan tilalta, sieltä olen saanut sitä mitä pitääkin. 

Myös yläpihan jatkopalalla tapahtuu, siitä lisää myöhemmin.

sunnuntai 29. kesäkuuta 2025

Ruuhijärvi ja muita vaaleanpunaisia ruusuja

Juhannusruusu jätti kukinnan väliin tänä vuonna. Siirsin molemmat pensaat pari vuotta sitten joten suurta kukintaa ei olisi ollut muutoinkaan luvassa. Muissa ruusuissa kukkia on tulossa vaikka vähemmän kuin aikaisemmin. Se taas johtuu siitä, että hävitin keväällä suviruusun, yhden punalehtiruusun ja kaksi rugosaa, 'Pohjolan Kuningatar'  ja 'Snow Pavement' ruusut. Yksi puistoruusu otti ja kuoli ihan itsestään. Siitä olen iloinen, että kaikki neljä Austin-ruusua ovat hengissä ja tekevät nuppuja.

'Ruuhijärvi' on lempiruusujani eikä siksi, että se on virallinen löytöruusu täältä Ruuhijärven kylästä jossa asumme. Pensas on mukavan tiheä eikä se kaljuunnu alhaalta kuten juhannusruusu tekee vaikka samaa sukua ovatkin.
Kukkia tulee yleensä paljon ja ne ovat täydellisiä pieniä ruusunkukkia.

Nuppuisena kukka on pieni pyöreä pallo joka keriytyy auki kukkiakseen. Rakastan, en voi muuta sanoa.
Viime kesänä hävitin toisen punalehtiruusun ja istutin tilalle päärynäpuun. Keväällä lähti toinen punalehtiruusu. Yksi on vielä kasvamassa saunan kulmalla, se saa jäädä kunhan siirrän sitä hiukan. Sen sijaan kerrottu punalehtiruusu 'Nova' saa jäädä, tykkään tästä enemmän kuin tavallisesta punalehtiruususta. Ruusu kasvaa rosariossa ja on siellä tällä hetkellä pääroolissa.
Tässä lähemmin Novan kukkia.

Rosariossa kasvaa myös Teresanruusu. Sekin on lemppareitani. Ruusu kasvoi ennen arboretumissa mutta paremmin se viihtyy täällä. Tänä vuonna kukkia on runsaasti.
Rosa rugosa 'Ilo' tuottaa paljon iloa kasvihuoneen kulmalla. Pensas on valtavan kokoinen, nuppuja on kukkimatta paljon. Pensas on istutetu omaan kivikaukaloonsa ja toistaiseksi se on pysynyt aloillaan eikä ole levinnyt perennojen puolelle. Iso kasvi pensaan vieressä on väinönputki. Sekin on tänä vuonna ennätyskorkea.
Kuvaamatta jäi Tornionlaaksonruusu, sekin kukkii juuri nyt. 'Paimio' kukki heikosti, samoin 'Tove Jansson'. Ihana 'Tähtitorninkatu' on vasta tulossa kukkaan, siitä kuvia kunhan kukinta on alkanut.

perjantai 27. kesäkuuta 2025

Pioneja ja muuta puutarhaelämää

 Ensimmäiset pionit ovat jo lopetelleet kukintaansa, toiset vasta aloittelevat. Tykkään pioneista senkin takia, että niiden kausi on pitkä, toukokuun lopulta heinäkuun alkuun. Tänä vuonna tosin kukinta voi venyä pidemmällekin, heinäkuun puoleenväliin asti. Pääkukintaa toivon 6.7. sunnuntaille jolloin osallistumme taas Avoimiin puutarhoihin. 

Ostin Hiidenkiven puutarhan Minnalta pari vuotta sitten juhannuspionin taimen. Tänä vuonna taimi kukki ensimmäistä kertaa. Ihan juhannukseen kukinta ei osunut, vaan se oli kesäkuun puolenvälin tienoilla. Kukat ovat kyllä kauniit, tiheät pallomaiset. Muutoin pionin olemus on melko vaatimaton ja siinä ehkä piilee osa sen salaisuutta. 
Tarhapioni 'Rosea Plena' on ostettu Lahden siirtolapuutarhan avoimien ovien taimimyynnistä. Ostin tämän täysin sokkona, kukasta saatikka edes sen väristä ei ollut mitään tietoa. Hyvin kävi sillä tätä minulla ei ollut ennestään. 
Amurinpionin paeonia obovata herkät kukat jaksavat ihastuttaa. Kukat eivät avaudu koskaan enempää vaan jäävät ikäänkuin puolittain nupulle. Minulla on näitä kaksi taimea, kumpikin kasvaa aika syvässä varjossa hortensiaputarhassa. 
Ilokseni amurinpioni tekee runsaasti siemeniä. Olen kylvänyt niitä pionin ympäristään ja nyt esiin on tullut kaksi tällaista pientä siementaimea. Voisivatkohan oikeasti olla amurinpionin siementaimia? Ainakin lehti on kovin samanlainen kuin emokasvilla. Kuvan vaaleat juuripallurat kuuluvat pystykiurunkannukselle. palluroita nousee vuosittain esiin kukinnan jälkeen ja painelen niitä sitten takaisin maahan tai istutan uusiin paikkoihin.
Pioni 'Pink Hawaiian Coral' ei jätä kylmäksi ketään. Ärtsy väri mutta tykkään hurjan paljon. Näitä olen laittanut arboretumiin useamman taimen. 
Tässä yhden taimen kukintaa. Taimella on viruksen seurauksena kirjavat lehdet joka vuosi. Virus ei ole levinnyt muihin taimiin joten olen antanut tämän kasvaa erikoisuutena muiden keskellä. Olen harkinnut sen siirtämistä omaan yksinäisyyteensä jotta kirjavat lehdet tulisivat paremmin esiin.
Amerikan siemenistä kasvanut nimetön pioni on kaunis sekin. Värissä on jotain herkkää.
Vielä herkempää oli se hetki, kun sain Einon syliini ja kissa rentoutui siinä hellittäväksi. Ajatella, että alle vuodessa on päästy tähän luottamukseen. Sinnikäs työ kissan kesyttämiseksi tuottaa tulosta. Einon ehdoilla on menty eikä kissaa ole pakotettu mihinkään. Onneksi katti on perso herkuille, niillä on helppo opettaa käsittelyä kuten esimerkiksi punkin poistamista.