lauantai 17. kesäkuuta 2017

Akileijoja

Piti tehdä juttu ihan muusta mutta ihanat akileijat veivät voiton. Akileijojen pääkukinta on täällä ihan kohta. Ensimmäisiä avautuu ja tässä teille akileijakimara Arvilan pihasta.
 Kaikki kuvien akileijat ovat siementaimia joten lajike ei ole tiedossa. Tämä kaunotar kasvaa luumulehdossa.
 Siskon pihalta tuotu myssykkä, sekin luumulehdon herkkuja.
 Myssyköitä on lisää, rosarion kaikki akileijat ovat tätä siskolta tuotua myssykkää. 
 Arboretumissa kasvaa valkoisen akileijan siementaimia. Ne yllättävät kun kukan sisuksen taivuttaa esiin. Valkoiseen on sekoittunut vihreää terälehtien kärkiin ja laikkuina terälehtiin.
 Kerrottuja löytyy punatammen kupeesta. Tämän vitivalkoinen emo on jo hävinnyt mutta onneksi näitä taimivauvoja riittää.
Lehtoakileija "Winky Double Red and White" kasvaa nykyään luultavammin siementaimena. Minusta alkuperäinen hävisi viime talven aikana. Mutta on tämä hyvin samannäköinen kuin emonsa.

 Tänä kesänä olen raaskinut pitkästä aikaa kitkeä akileijoja pois. Valkoisten luota punaiset pois ja punaisten luota liilat pois. Myssyköiden luota yksinkertaiset pois. Jokin roti pitää akileijallakin olla. Vaikka akileijat eivät hevillä taivu puutarhurin tahtoon niin ei niitä voi olla rakastamatta.

18 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Taitavat olla puutarhan romanttisimmat kasvit.

      Poista
  2. Ihania nuo myssykät, ja tietysti kauniita ovat kaikki akileijat! Olen huomannut saman, jääräpäinen puutarhuri ei välttämättä voita akileijan tahtoa kasvaa missä hän haluaa :)
    Mutta nautitaan näistä ihanuuksista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akileija valitsee ihan itse missä kasvaa, saman tekee sormustinkukka ja pioniunikko. Siementaimia löytyy jopa ajotieltä :D

      Poista
  3. Akileijat ovat mielenkiintoisia,kun niitä löytyy monessa värissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat ja risteytymissä ei ole mitään rajaa.

      Poista
  4. Nua myssykät näyttää kivoolta. Just leviämisen takia, mulla ei oo yhtäkää akilleijaa........viälä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leviäminen on siunaus ja kirous. Talon edustan penkistä poistin kaikki akileijat pari vuotta sitten. Vieläkin pukkaa siemenpankista taimia. Kunhan paikka on oikea niin akileija on hieno kasvi. Sopii sellaisiin vähän villeihin istutuksiin.

      Poista
  5. Akileijat ovat ihastuttavia hippejä. Niiden nimeäminen on hankalaa, kun risteytyvät ja muuttavat muotoaan alkuperäisestä. Muutamia vuosia sitten yritin koota akileijat yhteen penkkiin ja kitkeä ne muualta. Täällä blogistaniassa minulle todettiin, ettei akileijaa voi ja kannata pakottaa johonkin tiettyyn paikkaan. Siispä luovutin ja kyllä sitä pukkaakin mitä omituisimmista paikoista. Pienenä se on helppo kitkeä, mutta isompana sillä on juuretkin tiukassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täydellisiä hippejä eikä mitään lainkuuliaisuutta. Isona akileijalla on todella vahvat juuret, huomasin kun halusin väärän värisiä pois. Pienet lähtee nyppäisemällä.

      Poista
  6. Kauniit kukalliset kuvat <3 - hyvää kesää sinulle :)

    RONJA

    VastaaPoista
  7. Kauniita akileijoja, niiden erilaisia sävyjä ja muotoja ei voi olla ihastelematta.

    VastaaPoista
  8. Ovat hassuja ja kauniita! Meillä on tänä vuonna ihan eri värit kuin viime. Nämä ovat tosi kauniita, ihana tuollainen punavalkoinenkin. Tulee joulufiilis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punavalkoinen akileija sopisi hyvin jouluun. Siinäpä kukkakaupoille ensi joulun uusi tuote.

      Poista

Kiitos kommenteista :)