lauantai 29. elokuuta 2009

Kun halvalla sai

Eilen kerroin teille ostoksistani Sulo Vilenin tyyliin. Tänään saatte tarinan ja kuvat.

Tarina alkaa siitä kun varasin pariksi viikoksi kirpparipaikan eräästä Lahden kirpparista. Välillä kävin siivoilemassa pöytää, ja kuten kaikki tietää, eihän silloin voi olla kiertelemättä koko paikkaa. Eräs pöytä veti minua aina puoleensa, kaikkea ihanaa vanhaa myynnissä. Ostin mm. käsinkirjaillun isohkon pöytäliinan vitosella ja virkatun peiton kuudella eurolla. Kerran siinä ihastelin vanhaa tyynyliinaa, mutta siinä ei ollut hintaa. Onneksi jäin hetkeksi ihmettelemään, sillä myyjä tuli siivomaaan omaa paikkaansa. Siinä tovi juteltiin tämän mukavan rouvan kanssa ja sain hinnan tyynyliinaan. Tapasimme vielä pari kertaa kunnes olin purkamassa omaa pöytääni ja tuli juttua siitä, että hänenkin paikkansa loppuu seuraavana päivänä. Kiitin siitä virkatusta peitosta ja sanoin että puusohvalle sen ostin, mutta ei ole sitä sohvaa. No kuulemma hänellä olisi myytävänä, parikin kappaletta.

Kävimme ensi katsomassa sohvaa ja eilen käytiin se hakemassa. Hinta ei huimannut päätä, mutta onhan tuossa kunnostettavaakin. Eikä se ole se parempikuntoinen eikä koristeellisempi mistä haaveilin, mutta kyllä minä ihastuin tähänkin, sen sävystä huolimatta. Maalin saa aina pois.

Rouvan navetan kätköistä löytyi vielä tämä pirtikalusto. Kunnostettava sekin, mutta ei sitä hennonut olla ottamatta. Pitkiä penkkejä on kaksi, samoin pieniä päätypenkkejä. Maalaukset ei ole alkuperäiset. Sekä sohva, että pirttikalusto ovat hänen vaarinsa tekemiä.Mutta mitä sillä kahvipaketilla sai? No tämän ryijyn. Vaatii pesun ja korjausta ripustuskujan kohdalta. Sopii väreiltään täydellisesti saliin. Rouvalla oli pari muutakin ryijyä, mutta niiden värit ei olleet meidän tyyliä. Olihan hänellä kaikkea muutakin, kun on keräillyt kaikkea jo vuosikymmeniä. Olisin voinut viihtyä siinä kodissa vaikka viikon ihan vaan katselemassa sitä kaikkea.


Kaupanpäälle saimme kasan räsymattoja ja kaksi Askon vaaleaa isoa puuvillamattoa. Kunhan vain suostuimme viemään pois.
Ainakin opin sen, että joskus tuppisuun suomalaisen kannattaa avata suunsa, vaikka ihan ventovieraalle :D





12 kommenttia:

  1. Ihana ihana puusohva :)
    Upeita huonekaluja voi saada oikeasti edullisesti jos viitsii hiukan nähdä vaivaa.

    Olen kauan haaveillut uudesta keittiönpöydästä(ja paljosta muusta). Lomakassaa yritin muuttaa kodin sisustus/remonttikassaksi, mutta perhe äänesti mun ehdotuksen yllättäin nurin ;)
    Vanhasta rotiskosta halusin kuitenkin eroon ja kaivoin varastosta vanhan puisen pöydän joka lähinnä remonttitasona ollut. Nyt hiomisten ja maalausten jälkeen voin olla aika tyytyväinen...mielestäni paljon hienompi kuin moni uusi.

    Tosta sohvasta tulee aivan upea!! :)

    VastaaPoista
  2. Aivan ihana tuo puusohva :) ja tuo pirttikalusto näyttää tosi paljon meidän ruokaryhmältä, meillä on vain pöytä, tuolit ja puusohva.

    VastaaPoista
  3. Kaikkea kivaa olet halvalla saanut! Kyllä se vaan kannattaa suunsa aukaista ;)

    VastaaPoista
  4. Aivan ihania löytöjä!! Onnitteluni niiden johdosta! Eilinen juttusi pisti kyllä miettimään ja arvailemaan, mutta en olisi ikinä arvannut mitä ostit.

    VastaaPoista
  5. Onneksi olkoon!Niin rohkeudesta jutella vieraiden kanssa (olen huomannut,että kannattaa)sekä uusista hankinnoista! Entisöintikurssilla on takuuvarma osallistuja vuosiksi! Kaapo on ihana! Miten kissat ovat suhtautuneet koiravauvaan? Minä haikailen niiden räsynukkekissojen perään,mutta kun kotieläin on varma keino hankkia avioero niin ... Terveisin Tuija
    PS.Ekaa kertaa kommentoin,toivottavasti tulee perille!

    VastaaPoista
  6. Todella hyviä löytöjä!! Ryijy on kivan näköinen, ja suorastaan ilmainen. Tuollaisessa on mieletön työ, ja yleensä ne maksavat maltaita.

    Kiva että joskus onnistaa, kun nykyään tuntuu kaikki vanha olevan ihan törkeissä ylihinnoissa!

    VastaaPoista
  7. Kiitos kaikille. Minä olen parin kertaan käynyt navetan ylisillä ihastelemassa sohvaa ja joka kerta olen siihen tyytyväisempi.

    Tuija: Tuli perille :) Kissat on mielettömän uteliaita Kaapon suhteen, mutta ihan lähelle eivät laske. Pihalla mennään välillä kovaa vauhtia peräkkäin.

    VastaaPoista
  8. Wau mikä mäihä! Onnittelut! Onneksi on olemassa noin ihania aarretätejä -mistäköhän semmoisen vaan löytäis...

    VastaaPoista
  9. Vau, kaikkea kivaa kunnostettavaa. Minäkin halusin joskus oppia kunnostamaan vanhasta uutta. :)

    VastaaPoista
  10. Voi tosta sohvasta tulee oikein hieno, kun maalaa jollain sopivalla värillä ja mukavat tyynyt ja viltti kaveriksi. Mulla on kans aitassa yks kunnostettava sivustavedettävä ja toinen miehen kotona on pienempi, mutta ah niin kaunis... kunhan vain kiinnittää tuon takakoristeen, se kun on sahattu joskus irti.

    VastaaPoista
  11. Upeita aarteita, on sinua kerralla lykästänyt! Tuo ryijy on paitsi uskomattoman kaunis, myös arvokas.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)