Verkkoja veteen

Siltä se on ainakin tuntunut kun olen ryhtynyt verkottamaan taimia talvea vasten, verkkojen veteen heittämiseltä. Nurmikko tirskuu saappaan alla, välillä upotaan melkein nilkkaa myöten. Jos askel lipsahtaa vähänkin, paljastuu nurmen alta mutaa. Onkin pitänyt suunnitella reitit tarkkaan etten pilaa nurmikkoa tilsimällä liikaa oikein märissä kohdissa.

 Koristeomenapuu 'Marjatta' sai ympärilleen lammasverkon jota on tihennetty pihlajan oksilla. Viime talvena nämä toimivat erinomaisesti, jänikset eivät menneet yhdestäkään läpi. Vaikka verkkojen vienti navettaan keväisin ja pois sieltä syksyisin on puutarhatyö jota suorastaan inhoan, niin olen kiitollinen, että on navetta jonne verkot mahtuu yksitellen ja kokonaisina. Helpottaa työtä suunnattoman paljon kun lätkäisen valmiin verkon vain paikoilleen kasvin ympärille. Sen huomion tein, että runkosuojia tarvitsen lisää vaikka myyriä pihalla on vähän.

 Osa kasveista saa suojakseen näitä lankakoreja, ei niin kauniita mutta toimivia. Tuollaisesta ei mene yksikään ristihuuli pitkäkorva talttahampaineen lävitse. Kuvan korin sisällä on 'Prunus Cistena' eli mustaluumu, pieni taimi jonka ostin viime keväänä kahdella eurolla koska se oli paleltunut puutarhamyymälässä. Taimi lähti kotona hienoon kasvuun ja teki jopa pari kukkaa ilokseni. Nyt toivon että se on tuossa kiven kupeessa talven kestävä.

 Huomenna on tiedossa lisää verkottamista, tavoitteeni on saada joka päivä muutama verkko paikoilleen. Tänä vuonna verkkoja tulee noin 70 kappaletta joten yhden päivän aikana työtä ei tee. Jos ja kun verkottamien kyllästyttää voi tarttua haravaan. Suurimman haravoinnin aion tehdä viikon päästä alkavalla syyslomalla, tuskin meillä on silloin vielä lunta.

 Suuri koristeomenapuu on täynnä omenaa, keväällä puu oli valkoisena kukista. Olen näiden pienien hedelmienkin avulla yrittänyt selvittää mikä puu on lajiltaan mutta vielä se ei ole selvinnyt. Epäilen että ainakin toinen vanhemmista on koristeomena 'Erstaa' mutta yksi yhteen puu ei ole sen tuntomerkkien kanssa.

 Hauskan näköistä kun lehdet ovat tippuneet ja omenat ovat vielä puussa. Tämä puu on siitäkin erikoinen että se tekee punertavia siementaimia vaikka itse on tavallinen vihreälehtinen. Kaksi sellaista olen istuttanut puutarhaan, pari tämän vuoden siementaimea jätin kasvimaalle talven yli.

Autotalliin vievä tie on nurmikoitunut jo ennen meidän tänne muuttamista. Nyt mies sai inspiraation korjata tien. Pihassa on kasa soraa ja rulla suodatinkangasta. Saattaa valmistua jo viikolopun aikana. Tuosta kaavitut nurmikot ja mullat otettiin talteen, niille on varmasti käyttöä puutarhassa jonain vuonna. Minä aloin jo haaveilla tien viereen istutettavista pensaista mutta ehkä vielä jäitä hattuun, mies saattaa toivoa hyvinkin avointa väylää jotta työkoneet mahtuvat tuosta kulkemaan.