lauantai 1. heinäkuuta 2023

Sekalaista sakkia

 Joskus muiden puutarhoja kiertäessä ihastelen laajoja ja tasapainoisia istutuksia, joissa on vain muutamaa lajiketta. Toisessa puutarhassa hihkun ihastuksesta kun niistä löytyy yksittäisiä aarteita sieltä täältä. Oma puutarha taitaa olla sekoitus vähän kaikkea kaikille. Siihen en luultavasti pysty ikinä, että antaisin neliöittäin alaa vain yhdelle lajikkeelle tai kasville, sen verran keräilijän vikaa minun geeneihin on periytynyt.

Omasta puutarhasta löytyy kovin sekalaista sakkia eikä aina niin tasainoisiin kokonaisuuksiin laitettuna. Se on kuitenkin täydellisesti minun näköiseni puutarha, sellainen jossa viihdyn ja jota rakastan kaikkine epätäydellisyyksineen.

Etelänruusuruoho oli alunperin lähes viininpunainen. Se on tainnut risteytyä luonnonlajikkeiden kanssa ja siementaimien kukat ovat useimmiten liiloja. Itseäni se ei haittaa, pääasia, että tämä pörriäismagneetti viihtyy puutarhassa. 
Äitienpäiväruusu on osoittautunut todella kestäväksi. Se kukkii joka vuosi erittäin runsaasti. Jokainen talvi jänikset syövät sen tai latvat paleltuvat minkä seuraksena leikkaan ja siistin ruusun todella matalaksi. Siitähän ruusu vain intoutuu ja tekee uusia versoja minkä kerkeää. Ruusu kukkii pakkasiin saakka kunhan leikkaa vanhat kukinnot pois.
Perhosia on näkynyt kovin vähän, kai tämä ainainen auringonporotus ja käristys on niillekin liikaa. Meillä ei ole paljoa satanut, viime yölle ennustettiin vahvasti kovaakin sadetta. Sadetta tuli, mutta maksimissaan 2mm, aamulla maa oli jo rutikuiva. Tänään pitäisi sataa reilusti mutta en usko ennen kuin näen omin silmin. Yli 5 mm kerralla on tainnut viimeksi sataa toukokuussa vai peräti huhtikuussa.
Lisää laakeita kiviä uudelta kasvihuoneelta. Nämä ovat todennäköisesti sen suuren ladon tms. perustuskiviä, mikä tuolla paikalla on sijainnut. Pienet kivet on tuotu louhimolta. Eilen leikkasin kirjolupiinin kukinnot alas, pitkään ne kukkivatkin helteistä huolimatta.
Pienet varjon kasvit jäävät aina vähemmälle huomiolle. Varjosiippa vancouveria hexandra on yksi puutarhan suosikeistani. Niin vaatimaton, ei vaadi mitään hoitoa. Leviää rauhallisesti ja viihtyy kuivassa varjossa. Kukat näkyvät heikosti kuvassa, ne ovat pienet valkoiset, ei niitä koskaan ole tuon runsaammin.
Pienen ja heikon vastapainoksi puutarhassa kasvaa uhkeaa rimssuhelmaa. Idänunikko 'Coral Reef' on juuri sitä. Taimi on itse siemenestä kasvatettu ja se juroi tuossa kolme vuotta ennen kuin suvaitsi kukkia. Palopuheen pitäminen taisi auttaa.
Kupariheisiangervo 'Mindia' on ryöpsähtänyt täysillä. Olen leikannut siitä yksittäisiä oksia, mutta ehkä sitä voisi karsia kunnolla ja vetää koko pensaan juuresta poikki. Tuossa on kaksi pensasta ja molemmat ovat yhtä runsaita.

Nyt on mentävä maustekurkkujen tekoon, tänään on edullista sähköä.



11 kommenttia:

  1. Ihanaa sakkia! Sinun näköisesi puutarha on todella kaunis. Tuo ruusuruoho on aivan ihana, minä pitkään yritin saada ketoruusuruohoa viihtymään puutarhassani ja nyt on ilo suuri, kun se kukkii jo toista kesää peräkkäin. Ruusuruohosi väri on tavattoman kaunis ja kasvutapa ihana.
    Toivottavasti saatte tänään sadetta! Täällä taitaa sadealue olla jo loppupuolella. Niin paljon ei tullut kuin ennustettiin, mutta noin 3 mm on jo paljon paremin kuin ei mitään ja alkuviikolle on luvassa uusia matalapaineita - ihan huippua!
    Varjosiippa on tosiaan suloinen ja idänunikko upean värinen.
    Mukavaa ja tuottoisaa sadepäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusuruohon kanssa onnistuminen on voitto, kolmas kerta toden sanoi. Ja kaupanpäälle vallan mahdottomasti siementaimia. Olen niin tyytyväinen. Sadetta on saatu, iltapäivästä saakka on satanut tauotta, harvoin olen näin onnellinen sateesta.

      Poista
  2. Sinun puutarhasi on niin hieno ja kehittynyt vauhdilla viime vuosina yhä monipuolisemmaksi ja kauniimmaksi. Eikä ihme, niin paljon teet töitä istutustesi eteen. Minäkin ihastelen puutarhoja, joissa on laajoja yhden lajin istutuksia. Tekevät tyylikkään ja seesteisen tunnelman. Omaan puutarhaan en sellaisia näkymiä saa koskaan, sillä yhä uusia hienoja kasveja tulee eteen ja tietenkin niitä pitää kokeilla. Taimiostoksilla budjetti on usein aika suppea, jolloin samalla rahalla tulee hankittua mieluummin monta erilaista kuin viisi samanlaista. Onneksi yhtä ainoaa oikeaa puutarhaa ei ole, vaan jokainen saa tehdä omanlaisensa.
    Onpas jännän värinen etelänruusuruoho. Omani on todellakin voimakkaan viininpunainen. Se jo meinasi kadota, mutta ilmeisesti sen siemeniä oli jäänyt maahan ja sieltä se on taas tupsahtanut esiin. Tuppaa kyllä kaatumaan herkästi.
    Coral Reef onkin oikea prinsessamekko. Se olisi kiva lisä oman vaaleanpunaisen ja valkoisen kaveriksi.
    Komeat kupariheisiangervot. Ilmeisesti kestävät hyvin voimakkaampaakin leikkausta. Kun vain raaskisi ja muistaisi tehdä. Diaboloni on muistamattomuudesta hyvä esimerkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between. Parhaita ovat puutarhurin näköiset puutarhat, olivatpa ne millaisia tahansa kasveiltaan. On liikaa taimia joita haluaa kasvattaa. Minun etelänruusuruoho oli ensimmäisenä vuonan viininpunainen, jälkeläiset ovat liiloja. Meillä kasvaa jotain luonnonvaraista ruusuruohoa puutarhan reunamilla ja luulen, että ovat risteytyneet. Kupariheisiangervojen leikkaaminen raastaa sydäntä mutta parin vuoden sisään se on tehtävä.

      Poista
  3. Minusta jokaisen puutarha on aivan oman näköisensä. Sinulla on upea puutarha ja paljon hienoja istutusalueita. Ja aivan ihana kasvihuone. Itselläni on myös keräilijän vikaa ja alunperin yhtenäisiksi suunnitellut alueet ovat pikkuhiljaa muuttuneet sekalaisiksi. Mutta varmemmin aina joku kukkii.
    Minulla on myös muuttunut ruusuruoho vaaleanpunaiseksi mutta ei haittaa kun jokaisessa roikkuu joku pörriäinen...aika hujoppi on ja kaatuilee sinne tänne. Pääasia kuitenkin että on pörriäisille jotakin ruokaa. Meillä on kyllä niitä runsaasti mutta on myös niille sopivia kukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Keräilijä luonteella pitää kokeilla mahdollisimman montaa erilaista kasvia, aina tulee uusia kiinnostavia vastaan. Pörriäisten elo on tärkeämpää kuin ruusuruohon väri, olen samaa mieltä.

      Poista
  4. Sinulla on ihana puutarha ja kiva, että jokainen voi toteuttaa itseä ja luoda sellaista, mikä tuntuu itsestä hyvältä. En ole tainnut ennen nähdä kupariheisiangervoa täydeksi kasvaneena, näyttää hienolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mindiasta kasvaa kookas pensas, ja korkea. Ihanaa on luoda omaa puutarhaa oman näköiseksi.

      Poista
  5. Niinhän se pitää ollakin, että puutarhasta rakentaa omien mieltymysten mukaisen ja sellaisen, jossa itse todella viihtyy. Aina ei voi myöskään kaikkia toiveitaan toteuttaa vaikka haluaisikin, sillä jo pelkästään omistamallaan tontilla voi olla omat rajoitteensa unelmien puutarhan luomiselle. Olet saanut nopeasti aikaan kauniin puutarhan, jossa on kiva vierailla. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunuuokko. Puutarhan pitää olla omannäköinen, silloin sen hoito kiinnostaa ja se antaa paljon.

      Poista
  6. Meillä jokaisella on omat mieltymyksemme, niin myös puutarhojemme tulee olla itselle mieluisia paikkoja ja väreiltään sekä kasvirunsaudeltaan omaa silmää miellyttäviä. Sinulla on upea puutarha, jossa on tilaa yksittäisille kasveille ja kokeiluille sekä mahdollisuus rakentaa samanlaisista kasveista muodostuvia alueita. Pienessä pihapiirissä mahdollisuudet ovat monin verroin rajallisemmat. Persoonallisuus tulee juurikin omien rakkaiden kasvien ja omien suunnitelmien kautta. Yksittäisellä äitienpäiväruusulla voi olla omistajalleen paljon suurempi merkitys kuin kokonaisella ruusupenkillä. Se juuri on puutarhan suola ja sielu!

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)