sunnuntai 2. heinäkuuta 2023

Keltaista kelkan kyydissä

 Olen tietoisesti vältellyt keltaista väriä puutarhassa. Se on vaikea väri ja monesti omaan silmääni liian räikeä. Kesän kuumuudessa huomasin, miten keltainen väri on salaa hiipinyt puutarhan kasvien joukkoon ja vallannut jalansijaa niin, että perääntyä ei voi. Puutarhurilla on ilmeisesti pää pehmennyt ja asenne keltaiseen on muuttunut sallivammaksi, olkoot kun kerran ovat tänne asti tulleet.

Tämä keltainen päivänlilja suorastaan ilkkuu minulle. Ähäkutti, valitit oranssista niin sait keltaisen tilalle vaikka muuta väriä valitsit. Olkoot, kun on kerran tänne asti kulkeutunut Hollannin peränurkan laarista.
Hienostunutta sitruunaa loistokurjenmiekassa. Kuten niin monet keltaiset, tämä on ostettu valkoisena. Tästä oikeasti tykkään, tuollainen hento keltainen on hieno väri puutarhassa ja sopii monen muun värin kanssa yhteen.
Sinisten tarhakurjenmiekkoja reunalla kasvoi yhtäkkiä tämä keltainen. Mistä lie tullut. Siirsin pois, erikseen, omalle paikalleen.
Itsestään kivimuurin koloon tullut keltamaksaruoho. Oikea talonvaltaaja. Oikeastaan ihan älyttömän hyvä pari taustalla pilkottavalle verikurjenpolvelle. Tätä voisi levittää saman kivimuurin muihinkin koloihin.
Kelkkoen kesään. Kelkan kyydissä keltaiseksi muuttunutta samettikukkaa. Lajike on 'Strawberry Blonde' joka kukkii ensin punaisena ja kukan väri muuttuu vanhetessaan keltaiseksi. Ihan sallittu muutos. Kaverina on lohenpunaista krassia joka tosin ei vielä kuki.
Keltainen on vallannut ruusutkin. The Pilgrim on tämän kevään hankintoja, ostin sen itselleni äitienpäivälahjaksi. Syntymäpäivälahjaksi voisi ostaa toisen keltaisen ruusun ja kolmannen joululahjaksi. 
Keltakurjenmiekka oli jopa ostoslistalla, mutta sainkin sitä Vaalean vihreää-puutarhasta. Sille oli loistava ja aina vähän kostea paikka tiedossa kallion kupeessa kuution vesisäiliön lähettyvillä.
Kullero, niin keltainen kun olla ja voi, mutta ei tätä voi olla rakastamatta. Tämän yksilön toi äitini ystävänsä puutarhasta tuliaisena Lapista. En uskalla tarkistaa onko menehtynyt tähän kuivuuteen. Jos ei ole, on tiedossa paikan vaihto.
Keltainen kiipeilee ja juonittelee itsensä jopa pioneihin. 'Bartzella' on vastustamaton. Niitä on kaksi kappalein, mutta toinen pensas ei ole kukkinut vielä koskaan.

Eilen lauantaina saatiin 40mm vettä. Osa tuli melkoisen rankasti maahan ja hetken pelkäsin kuinka puutarha tulvii. Pahemmalta säästyttiin eikä ukkosmyrskyt osuneet kohdalle.


14 kommenttia:

  1. Loppujen lopuksi kumma juttu, ettei keltainen puutarhassa oikein iske, vaikka monet tämänkin postauksen keltaisista kukista ovat tosi kauniita. Keltainen maksaruoho harmaiden kivien välissä on aika hauska. Haluaa selvästikin tulla nähdyksi.
    Minulla meni monta vuotta Bartzellan ensimmäiseen kukintaan. Nyt on kaksi nuppua, joiden aukeamista odotan. Keltaisia pioneja on aika vähän, josta syystä Bartzella ehkä kiehtoo tavallista enemmän.
    Kylvin lohenväristä krassia, joissa ei tosin ole vielä nupun nuppua. Jälleen kerran krassin lehtiä on ilmestynyt syömään joku toukka. Tällä vauhdilla pian on lehdetkin entisiä.
    Meillä satoi eilen lähes koko päivän, välillä oikein rankasti. Pionit saivat kyytiä, mutta vesi tuli niin suureen tarpeeseen, että pionit olkoon hinta odotetusta kastelusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltaisen maksaruohon olen sallinut kasvaa siellä mihin se on itse hakeutunut kunhan ei valtaa liikaa tilaa itselleen. Keltainen on pioneissa harvinainen väri, Bartzellassa keltaisuutta pehmentää keskustan punaiset juovat.
      No voihan ötökkä. Minulla krassit ovat saaneet olla rauhassa mutta ruusut ovat tänä vuonna jonkun ötökän valtaamia, meinaavat pilata kukinnan. Pionit on menetetty täälläkin mutta kyllä sateelle oli jo tilausta, kiva oli nähdä miten nuupottavat kasvit ovat toipuneet nopeasti ja nostaneet varret ylös ja lehdet oikeaan asentoon.

      Poista
  2. Teille tuli eilen varmaan enemmän kuin meille vettä. Tänään on vesisateita tullut lisää. Hyvin on keltainen tullut sinne pikkuhiljaa. Keltaisessakin on niin paljon erilaisia sävyjä. Voikukkien kukinta-aikaan saattaa muutkin keltaiset hieman häiritä. Keltakurjenmiekkaa saa sitten meiltä lisää aina, jos se jostain syystä katoaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään on satanut jo 15mm, nyt saisi riittää. Vaalean keltainen on hyvä sävy, se sopii monen kaveriksi. Voikukkien aikana ei siedä oikein mitään keltaista.

      Poista
  3. Keltaista väriä on vaikea vältellä ja kyllähän sillekin paikkansa löytyy. Maksaruoho harmaiden kivien välissä on oikein mukava väripilkku ja päivänliljastasi pidän kovasti. Samoin keltaiset ruusut ja pionit ovat sen verran harvinaisia, että niille suo keltaisen erikoisoikeuden. Nyt sade jo riittäisi, pionit se jo onnistui tuhoamaan, mutta kukkapenkit on nyt kasteltu ja sadevesitynnyrit täytetty. Voitaisiin jatkaa taas poutasäällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltaista tulee väkisinkin mutta saa sitä olla vähän. Pionit menivät meilläkin, huomenna illasta pitää tarkastaa, tänään on satanut koko päivän joten paljoa en puutarhassa ollut, vähän aikaa aamupäivästä kitkemässä.

      Poista
  4. Oh, ihanan määrän vettä saitte! Puutarhan kasvit siitä takuulla kiittävät.
    Keltainen on ihana, ja joissakin yhdistelmissä karmea. Riippuu niin sävyistä. Vaaleanpunaisen kaverina se on minusta täydellinen, kuten tuo maksaruoho ja verikurjenpolvi.
    Toivottavasti kullero on elossa, se on niin ihana! Minullakin oli tavallinen kullero joskus, mutta se kuoli pari vuotta sitten. Siementaimia ei ikävä kyllä noussut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On vettä, säiliöt täynnä ja maa kastunut kunnolla. Tänään saatiin vielä kaupan päälle 15mm ja nytkin sataa. Keltainen on minustakin kaunis vaaleanpunaisen kaverina.

      Poista
  5. Meilläkin satoi lauantaina 44 mm, nyt pärjätään taas. Tänään ei onneksi satanut, kohtuus siinäkin.
    Minäkin tykkään vaaleasta ja hennosta keltaisesta tosi paljon. Se on helppo yhdistellä puutarhan monien muiden värien kanssa. Kuten muistat, löytyy minulla muutakin keltaista, varsinkin kevään kukkijoissa, samoin loppukesällä kukkii keltaista. Tuo keltamaksaruoho on hauska vaeltaja, sitä löydän mitä ihmeellisimmistä paikoista, mihin sitä en ole laittanut, mutta annan kasvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevään kukkijoissa minäkin tykkään keltaisesta paitsi en kirkkaan keltaisista perustulpaaneista, ne kukkivat meillä yhtä aikaa voikukkien kanssa. Keltamaksaruoho on omapäinen :)

      Poista
  6. Minäkin olen saanut erilaisia perennoja keltaisena vaikka muuta olenkin ostanut . Kullerot olen tietoisesti hankkinut niistä tulee niin pikku Heidi olo .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kullerot ovat suloisia pieniä keltaisia kultapalleroita.

      Poista
  7. Miten usein sitä tuleekin juuri keltainen tai oranssi sellaisen kasvin tilalla, minkä on ostanut vaikkapa valkoisena tai pinkkinä! En ole itsekään niin suuri keltaisen fani mutta vaaleankeltainen sävy on ihan söpö ja tosiaan helpommin yhdisteltävissä muihin kasveihin kuin räikeä keltainen. Tuo loistokurjenmiekkasi on oikein kaunis.
    Keltamaksaruohosta saa helposti vaikka jokaisen kivenkolon täyteen. Se vaeltaa minne haluaa ja kerää hirmuisesti pörriäisiä luokseen kukkiessaan. On se parempi kuin joku rikkaruoho, sillä maksaruohon saa halutessaan helposti myös kitkettyä pois.
    Hyvä, että teillekin on vihdoin tullut vettä. 40 milliä on melkoinen määrä yhdellä kertaa mutta onneksi ei tullut tuhoja.

    VastaaPoista
  8. Onpa ihana keltainen "kultakimpale" tuolla kivimuurin sisässä. <3

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)