torstai 16. kesäkuuta 2016

Työtä sisällä ja ulkona

Kissanpennut alkavat olla melkoisessa riehuiässä. Kahdeksanviikkoisissa riittää vipinää ja myös työtä. Hiekkalaatikkoa siivotaan kymmenen kertaa päivässä, ruokaa lisätään kuppiin kiihtyvää tahtia eikä sovi unohtaa leikkihetkiä ja rapsutteluja. Kaikki kuitenkin mieluisia puuhia.
 Päivällä pennut saivat herkkuaan, raakaa broilerin lihaa. Söivät vauhdilla toisilleen samalla muristen. Jos vaikka ei riitä niin että masu tulisi täyteen.
 Vaan kyllä pienet masut tulivat täyteen. Aterian jälkeen kömpivät sohvalle ja uni tuli samantein. Ei edes kehrätä jaksanut kun yritin masuista silitellä.
Paras paikka tuntui olevan Laku-pennulla joka nukkui sohvan ja Kirppu-siskon välissä. Välillä vain oikoi jalkojaan ja otti makoisamman uniasennon. Teki mieli mennä viereen mutta en ehtinyt. Sadepäivä on taannut että tänään on tehty töitä talon sisäisen siisteyden hyväksi.
Kunhan sade hellittää, on tiedossa töitä talon ulkopuolella. Pihaan pelmahti maanantaina kasa purkutiiliä. Tiilet pitää putsata ja siirtää aitan taakse toisen tiilikuorman seuraksi. Ei mikään ihan pieni urakka noin iso kasa, yksi kuorma-autollinen. Mutta ilolla teen, uusi kasvihuone otti taas yhden askeleen kohti valmistumista vaikka tiilet tuskin vieläkään riittävät.

24 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Killimassut tosiaan sen broilerimäärän jälkeen mitä söivät. vatsat olivat kuin pallon kun vyöryivät sohvan valloitukseen.

      Poista
  2. Uusi kasvihuone jo siintää silmissä :-) Sama projekti mulla, toteutunee ehkä kymmenen vuoden sisällä :-D
    Voi noita suloisia, onko jo kaikilla perheet tiedossa? Vauvakuume meinaan tässä iskee oikein toden teolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siintää :D tavoite on viiden vuoden päästä saada valmista. Vähän kuin 50-vuotis lahjaksi. Punaisella on varma perhe, muut vielä periaatteessa vapaita. Pikimusta ja mustavalkoisista se jolla on valkoinen nenun alus ovat poikia ja pienin mustavalkoinen tyttö. Ens viikolla laitan ilmoituksen nettiin.

      Poista
  3. Ei himmetti, miten ihania pikkuisia :)Varpaat kippurassa, hih....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissanpentu varpaat kippurassa, eipä taida olla mitään suloisempaa.

      Poista
  4. Voi ei! Ihanat kisulit. Ihan tunnen kissanpentujen tuoksun nenässäni ja tunnen pikkukisujen pulleat massut käden alla. Kissat ovat olleet aina elämässäni, muutamaa vuotta lukuunottamatta. Nyt puoli vuotta on oman vanhan Akun kuolemasta. Haikeus valtaa mielen, mutta nyt elellään ilman kotieläintä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissanpennun tuoksu on ihana, tai se kun ei pentu tuoksu oikein miltään, vain pennulta. Mieli menee heti haikeaksi kun ajattelee jo edesmenneitä karvaystäviä, teillä erityisesti koska on vielä niin tuore asia.

      Poista
  5. Ihania! Tuo punaraidallinen, voi...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaraitainen Toffee osaa poseeramisen ja tykkää nukkua mitä ihmeellisimmissä retkotusasennoissa :)

      Poista
  6. Voi noita pikkuisia. Minä en varmaankaan tekisi mitään muuta kuin leikkisin pentujen kanssa, niiden touhuja on hauska seurata. Mikä ihana tiilikasa, noista saa vaikka mitä aikaiseksi. Kasvihuone siintää minunkin haaveissani, mutta itsestään se ei näytä pihaan manifestoituvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä viikolla olen saanut vähän lomaa leikittämisestä, lasten serkut ovat kylässä. 7 lasta talossa on pitänyt huolen että pennuilla riittää seuraa :)
      Kasvihuone ei tosiaan ilmesty itsestään vaikka minun puolesta voisi. Kaikenlaista puuhaa sitä saakin tehdä ennen kuin pääsee edes rakennusvaiheeseen.

      Poista
  7. Todella suloisia pentuja. Noita vaalii ja hoitaa varmasti enemmän, kuin mielellään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne suloisia, hoitaminen ei edes tunnu työltä.

      Poista
  8. Suloinen sisaruskasa! Niin on mukavaa nukkua siskojen vieressä.
    Ei ihan pieni urakka tuo tiilikasan selvittäminen ja siirtäminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissanpentukasat on aina suloisia, sisaruksen lämpö on parasta. Tiilien putsaus tulee olemaan kova homma, siirto hoituu traktorilla mutta ei ne itsestään traktorin kyytiin mene eikä pois.

      Poista
  9. Kylläpä noi kisulit on niin söpöjä. Ihana rivi, toisistaan saavat tukea.
    Huh huh onpa aika urakka noitten tiilien kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urakkaa riittää eikä ole vapaa-ajan ongelmia tiilien ja pentujen kanssa.

      Poista
  10. Oon lukenut jokaisen blogitekstisi ja huvittaa kun sulla on tänä kesänä tullut samoja kasveja kuin mulle: kuten lakka ja siemenetön viiniköynnös. Istutitko viiniköynnöksen kasvihuoneeseen? Hah ja tää tiilikasa kruunaa vielä kaiken! Mun tiilisavotta odottaa myös ulkona. Ollut jo useemman vuoden projektina. Kaivan maasta tiiliä ja teen vapaamuotosta tiilirivin viiniköynnökselle. Tiili kun kivasti varastoi itseensä lämpöä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lakka on nyt valesuossa, toivon menestyvän. Laitoin viiniköynnöksen kasvihuoneeseen, toinen on tulossa navetan tiiliseinän viereen, mielenkiintoista seurata kumpi menestyy parhaiten. Tiili kun on hyvä lämmönvaraaja.

      Poista
  11. Miten ihmeessä sitä voi pitää näppinsä irti noin suloisista kissavauvoista.
    Mahtava tiilikasa. Onhan niiden putsaamisessa hommaa, mutta kyllä se vaiva jälkikäteen tekijäänsä kiittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pennuista voi pitää näppejä erossa, pääsevät syliin ja siliteltäväksi monta kertaa päivässä. Tiilikasa on muhkea ja työtä riittää, mutta kun ilmaiseksi sai kotiin toimitettuna :)

      Poista
  12. Kissanpennut on niin syötävän suloisia!!! <3

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)