lauantai 26. kesäkuuta 2010

Mökiltä & matkalta

Vaikka matkaseurani (teinitytöt) eivät oikein tykänneet mökkimatkan puuhistani, tein sen silti. Punto koukkasi sen verran tien sivuun, että kurkkasin metallinkierrätyspisteen läpi. Ja siinä ihan päällä, siinä ne olivat ja odottivat minua. Kaksi pientä kattilaa hyttyssavujen alustoiksi. Tuo vanha oranssipunainen on aika herkku. Sekä kokonsa, että värinsä puolesta. Se on tosi pieni, ehkä vain kaksilitrainen. Näin pientä ei ole tullut kirppareillakaan vastaan.
Kattila oli kierrätysastiassa kuten kuvassakin, täynnä "romua". Kattilan lisäksi meiltä saa uuden kodin metalliset leivosvuuat ja sorsakosken aterimet. Muut vien kierrätyskeskukseen muiden löydöiksi. Kyllä kannatti käydä mökillä :D Mökille mukaan lähti koko perhe ja prinsessan kaveri, ja siksi jouduimme turvautumaan kahden auton taktiikkaan. Isompaan autoon otettiin vielä peräkärry jatkeeksi tarkoituksena tuoda mökiltä kuorma polttopuita.
Miehen kanssa emme oikein ole mökki-ihmisiä, joten tämä oli kesän ensimmäinen kerta siellä. Puoli päivää oli ihan riittävästi. Kaapo kuitenkin osoittautui ainakin vesikoiraksi. Uiminen ei ole vielä täysin hallinnassa, mutta kyllä se siitä. Keppiä jaksoi noutaa vedestä uuvuksiin asti.
Pienille pojille mökkeilyn kohokohta oli veneajelu. Omat veneilyliivit unohtui tietysti kotiin, mutta onneksi vaarin vajasta saatiin lainaliivit. Ihan järven ääressä oltiin, vaikka tämän pojan toive oli päästä avomerelle. No keskelle järveä ainakin pääsi.
Kaapo ehti jossain vaiheessa kuivaakin mikä oli ihan hyvä kotimatkan kannalta. Märkä koira pienessä autossa ei ole mikään mieltä ylentävä tuoksukokemus ilmastoinnista huolimatta.
Nyt täälläkin sataa taas vettä ja ukkonen jyrisee. Eipähän tarvitse kastella pihaa ja puutarhaa.





7 kommenttia:

  1. Tuo oranssi kattila on kyllä ihana!
    Mukavaa juhannuspäivän iltaa :)

    VastaaPoista
  2. No jopa teit kattila - ja eritoten kattilantäyte - löydön! Märkä koira taas on minulle yksi ihannimmista tuoksuista, mitä löytyy, aina omianikin nuuskuttelen :D

    VastaaPoista
  3. Mari: Eikö olekin söde :)

    -J-: Yyyyyh, yöks se märän koiran haju, vaikka olis oma koira. Tai ehkä noi pitkäturkkiset haisee erityisen pahalle :D

    VastaaPoista
  4. Wau minkä löydön teit!
    Niinhän se menee, että toisen romu on toisen aarre...

    VastaaPoista
  5. OSuitpa ihan "kultasuoneen", onnea upeista löydöistä!

    VastaaPoista
  6. Hei!
    Kiva isokorvainen kattila, mutta etenkin tykkäsin kattilan alla olevasta liinasta! Keräilen niitä aina kun sattuu sopuhintaan löytymään. Äidiltäkin jäi aikoinaan perinnöksi muutamia hänen itsekirjailemiaan liinoja.
    Täällä meillä on helteet ja kaupanpäälle hurjan kosteaa, joten paljoa ei jaksa puuhastella muuta kuin kukille vettä raahata. Sekin menee nyt mittarin kautta, sillä sadevesitynnyrit on aikaa sitten tyhjennetty ja kuivuneet. Mutta yleensä tuppaa helteet loppumaan ukkosiin, että kyllä kai tämäkin tästä vielä sateeksi muuttuu.
    Nyt futismatsia katsomaan.
    T. Iiris

    VastaaPoista
  7. Kikka: Niinpä, onneksi on tuollaisia kierrätyspisteitä.

    Tinttarus: Kiitos :)

    Iiris: Minäkin tykkään tuosta liinasta. Se tuli äidilleni erään kaapin mukana ja äiti antoi sitten minulle. Sopii hyvin lasikuistille :) Lämpöä on luvattu tännekin. Sadevesi kun loppuu niin oma kaivo pelastaa, muuten saisi kyllä kastelun takia pyöriä mittari aika hurjana.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)