Ennen ja jälkeen

Meidän karvapötkylöistäkin olisi kuvia, mutta luulen, että tällä kertaa jotain muuta kuin kissanpentuja. Ja koska mun elämän täyttää tällä hetkellä 10,5 tunnin työpäivä viisi kertaa viikossa, ei ole ollut oikein aikaa muulle kuin sille työlle, kissavauvoille, ja ihan vähän harrastukselle. Tänään lähdin joka tiistaisen tapaan hetkeksi huilimaan entisöintikurssille.

Kaksi valmista ikkunaa, ja kaksi keskeneräistä. En usko, että on tarpeen selittää kummat on kummat.

Valmiit ikkunat saavat pintaansa vielä kolmannen kerroksen pellavaöljymaalia kunhan ovat karmeissaan kiinni. Samalla saa korjattu pienet viimeiset pintavirheet. Nyt ovat kahteen kertaan maalatut.

 Ero on huomattava.

 Tänään sain toisestakin keskeneräisestä pokasta kaikki lasit pois. Näistä kahdesta en särkenyt yhtään lasia, olen siihen eri tyytyväinen. Kaksi lasia oli jo valmiiksi rikki, lisää en kaivannut.

 Tässä vaiheessa jos ei tietäisi lopputulosta, voisi tulla pienoinen uskon puute.

 Näistäkö kolhuisista, ajan ja sään syövyttämistä pokista yläkuvan kaltaiset kaunottaret?

 Aluskitin puuttumisen ja karanneen päällyskitin takia pokien alimmat kyntteet kasvavat jopa sammalta. Kauniin vihreää, mutta tuohon näytän ensi kerralla raappaa ja rajusti. Kaikki pois ja kunnon puuta näkyviin.

Kyllä näistä etelänkin puoleisista pokista hyvät tulee, vaikka ovatkin selkeästi haperommat kuin pohjoisen puolen pokat. Vähän työtä, mutta lopputulos on sen arvoista.

Ja on niihin pitkiin työpäiviinkin ratkaisu, pääsiäisenä pidän peräti 1,5 viikkoa tasausvapaita!