keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

Nyt

Millä vauhdilla kevät käynnistyi puutarhassa, yläpihalla lumi sulaa silmissä, voi kuulla kasvun kohinan ja aistia miten luonto on herännyt suurin harppauksin henkiin.
 Rusokirsikan alla kasvavista virvaliljoista ei näkynyt mitään vielä pari päivää sitten, nyt ovat melkein kukassa. Näitä pitäisi muistaa laittaa syksyllä lisää, kukkivat joka kevät niin hienosti.
 Töissä sanoin ettei meillä vielä ole krookuksia edes nupuilla, vaan väärässä olin, muutamia nuppuja löytyy.
 Tämän täytyy olla pioni sillä tässä kohtaa se kasvaa eikä vieressä ole sipulikukkia.
 Ei keväinen puutarha ole pelkkää iloa. Näköjään jänikset ovat meilläkin päässeet kevätkukkien makuun, mahtoi olla herkullisen makuinen.
 Onkohan tämä scilla? Istutin niitä ympäri puutarhaa ja siksi en laittanut sipulipusseihin mitään merkintöjä.
 Kerrottu arovuokko selvisi ensimmäistä kertaa puutarhassani talven yli. Kuinkakohan monta kertaa olen näitä yrittänyt laittaa ja aina ovat kuolleet. Toivottavasti jaksaa kukkia myöhemmin keväällä.
 Joukkoon pakollinen lumikellokuva, galanthus nivalis 'Flore Pleno' kukkii kukkapenkissä isona ryppäänä.
Olin viime kesänä huolissani köynnösukonhatun selviämisestä. Ja näyttäisi siltä etten ollut turhaan huolissani, alkuperäisestä kasvista ei näy mitään. Viime kesän kuivuus taisi olla sille liikaa. Vaan ilokseni vieressä kasvaa siementaimi joka ponnistaa maasta jo näin pontevasti.

Himoittaisi kaivaa harava esiin mutta ei meillä vielä ole mitään haravoitavaa, siellä missä ei ole lunta on märkää ja missä ei ole märkää on lunta. Nyt puutarhurin suurin valtti on maltti.

17 kommenttia:

  1. Ihanaa!
    Meillä on noin kaksi neliötä nurtsialuetta sulana...melkein haravoin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieli teki ihan todella kaivaa harava esiin, risuja keräsin kasaan niin sai vähän tunnetta että jotain on tehnyt. Tuskaisaa aikaa kun ei pääse lumen ja märän takia puutarhatöihin.

      Poista
  2. Oi oi oi mitä herkkuja! Ihanaa. Onneksi köynnösukonhattukin jatkaa elämää.
    Tuo kuva lumikellon kerrottuun kukkaan on mieletön, ihana näky!
    Nuput näyttävät kevättähdiltä, joka on nykyään Scilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Scillaksi epäilen, niitä kun tuli kylvettyä kymmeniä sinne ja tänne pihassa jotta joskus oliis niistä oma kevätniitty. Tuo lumikello on kaunis, siinä on keltaisen häivähdys mukana.

      Poista
  3. Ihanaa tämä aika! Virvaliljoja minun pitäisi laittaa, minulla ei ole yhtään. Selvä puute.
    Onneksi sinulla on useampia.
    Ja lumikellorypäs. Oi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virvalilja on osoittautunut kestäväksi ja lisääntymiskykyiseksi, siksi ehdottomasti lisää syksyllä.

      Poista
  4. Kyllä kevät on upeaa.
    Minä jo pääsin tarttumaan haravaan. Tosin vain takapihan sora- aluella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, minun harava on varastossa vielä ainakin pari viikkoa, sitten ehkä pääsee haravoimaan jos vain on kuivaa.

      Poista
  5. Oi, mitä ihanuuksia! Virvaliljan laitoin heti hankintalistalle. Sitä minulla ei ole.
    Kevät lähti etenemään vauhdilla. Joka päivä löytyy uutta ja mustarastas lurittelee vimmalla.
    Minä muuten hain haravan ja rapsutin muutaman neliön vapautunutta ja kuivunutta nurmikkoa auringonlaskun aikaan. En voinut vastustaa ja hyvältä tuntui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustarastaita on ollut tänä keväänä paljon ja tänään oli lintulaudoilla jo peippojen parvi, viikonloppuna oli vielä yksittäisiä lintuja. Haravointi tekee hyvää, ai että miten jo odotan sitä.

      Poista
  6. Oho! Huhtikuun alku ja noin paljon piippoja sekä kukkijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on ollut todella lämmintä, auton mittari näytti +13 astetta. Lumet ovat haihtuneet silmissä.

      Poista
  7. Ihana kevätpostaus <3 Kerrottu lumikello on kaunis ja kohta on vaikka mitä muutakin jo kukassa siellä. Aurinkoista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna, ihanan aurinkoisia kelejä on luvattu.

      Poista
  8. Oho, siälä poksahti kukkia, het monen lajin voimin. Hiano kasa virvalilijoja. Mullaki, toivottavasti muutama. Het laitan lisää ku tuloo vastahan.

    VastaaPoista
  9. Luonnon heräämisen seuraaminen - ja se vauhti - on yksi kutkuttavimpia kevääseen liittyviä asioita. Miten se tuntuukaan aina yhtä ihanalta ...vai paraneeko tunne jopa joka kevät?! Tuntuu itsellä ainakin käyvän näin, että osaa joka vuosi enemmän ja enemmän arvostaa näitä upeita hetkiä.

    VastaaPoista
  10. Nämä pienet sipulikukat ovat kyllä supernopeita nousemaan maasta ja avaamaan nuppunsa!

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)