keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Vuodessa ja kahdessa

Luumulehto on ollut olemassa nykyisessä muodossaan vajaat kaksi vuotta. Ensimmäiset kasvit tulivat viime vuoden keväänä, tänä vuonna istutettiin lisää. Tavoitteena oli saada tyhjät alueet peittoon. No miten sitten kävi.
 Hyvin alkaa olla tyhjät alueet peitossa. Ensi kesänä on todennäköisesti jo niin rehevää että voin olla tyytyväinen tulokseen. Osa kasveista on saanut siementää vapaasti, odotus itämisen suhteen on suuri. Se kun olisi helpoin tapa täyttää istutusalueet.
 Kuvan alareunassa, istutusalueen ja nurmikon välissä oleva kasvi on rohtoraunioyrtti. Kasvi johon minulla on viharakkaussuhde. Raunioyrtti kasvaa rehevästi ja niin ettei sen alla kasva rikkoja, kasvi kasvaa korkeaksi ja rajaa hyvin alueen, hyvä juttu. Mutta. Loppukesästä se on aika rujon näköinen ja kuten kuvasta näkyy, leikkaan sen silloin matalaksi. Muutaman päivän päästä tilalle on kasvaneet uudet lehdet. Juurivesoja tämä tekee hanakasti ja leviää ihan hillittömästi. Olen jo ajatellut että olikohan hyvä idea laittaa niin pahasti paikkansa ottava kasvi tuohon reunaan. Kitken sitä säännöllisesti tuosta pois sekä edellisestä kasvupaikastaan. Siitä myrkytin tänä kesänä kolmesti ja kitkenyt olen vähintään saman ja aina nousee maasta uudet lehtien alut. Jos siis mietit puutarhaasi rohtoraunioyrttiä niin ole tarkkana kasvupaikan suhteen.
 Luumupuita on nyt neljä kappaletta. Suunnitelmissa ei ole enää yhtään uutta jos jo olemassaolevat vain suinkin pysyvät hengissä. Syksyn puuhia on tasoittaa luumupuun juurella oleva kasteluvalli tasaiseksi jotta siinä ei lillu vesi talviaikaan.
 Viime syksyn kuvia voit katsoa tästä *klik*. Vähän on eteenpäin päästy. Ainakin aitan osalta. Ja minusta näyttäisi että kasveja on tullut lisää ja entiset ovat vankistuneet.
 Keskiympyrässä kasvava ruusuomena on yksi silmäteräni. Ruusuomena palellutti latvansa toissatalvena, tänä vuonna käänsin yhden hyvän kokoisen oksan uudeksi latvaksi. Kukkia tämä kaunotar ei ole vielä ilokseni tehnyt, mutta ehkä niiden aika on ensi kesänä. Syyssiistimisen yhteydessä nappasin siitä muutaman alaoksan pois, ulkonäkö saisi olla enemmän puuta kuin nykyistä pensasta muistuttava. Ympyrän pionit ovat hengissä mutta ovat vähän kärsineet kesän äärikuivuudesta ja äärisateista. Neljästä akileijasta kuoli kaksi. Uudet on istutettu tilalle mutta eihän ne heti näytä samalta kuin jo pari vuotta kasvaneet.
Pientä mielikuvitusta päälle niin tuossa kasvaa muutaman vuoden päästä kauniit ja korkeat kirsikkapuut. Reunoja varjostaa pari luumupuuta ja istutusalueet on rehevät kuin viidakot. Vaan jo nykyisessä olomuodossaa tämä on puutarhani kauneimpia paikkoja. Eikä sen tekemiseen ole mennyt kuin kaksi kesää.

13 kommenttia:

  1. Kauniilta näyttää ja tuo valo on huikea!
    Puutarhailussa täytyykin olla mielikuvitusta, että suunnitteluvaiheessa näkee millaista on kun kasvit ovat kasvaneet. Mun mieskin kerran sanoi, että nythän ymmärtää mitä mä oon ajatellut ja suunnitellut jossain puutarhan kohdassa, mikä oli kasvanut jo varmaan viisi vuotta. Mä olin luullu et hänkin näki sen jo valmiina sielunsa silmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyn valo on ihan omanlaisensa, siinä on jotain maagista. Ah mitä vertaistukea, ei minunkaan mies aina näe samaa kuin minun sieluni :)

      Poista
  2. Tuo on tosi ihana paikka!
    Mietityttää tuo raunioyrtti. Voi olla, että siitä tulee riesa. Omalle pihalleni olen istuttanut sitä yhteen hyvin heinikkoiseen paikkaan, kauas kukkapenkeistä. Luumupuutkin tekevät tsiljoona juurivesaa. Mutta ne ovat tulevien vuosikymmenien ongelma ;-) Tarkoitan, että ei kaikkia huonoja puolia kannatakaan ottaa huomioon, muuten ei tule ikinä mitään toteutettua!
    Upeaa, miten jo kahdessa kasvukaudessa on tuollainen kukoistus! Ja joka vuosi se on entistä hienompi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raunioyrtti on jo nyt pieni riesa tuossa mutta toisaalta niin hyvä kasvi. On siinä muitakin kasveja mistä voi tulla riesa mutta siinähän kilpailevat keskenään :D Ja mukaan vielä ne luumupuiden juurivesat. Mutta totta ettei tässä kohtaa voi miettiä liikaa ja minähän pidän kitkemisestä.
      Onneksi on tullut otettua kuvia, voi verrata jos tuntuu ettei ole saanut mitään aikaiseksi.

      Poista
  3. Kaunista on. Ja vuosien saatossa muutosta tulee vähintään puiden kasvun myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että miten odotan noiden puiden kasvua vaikka yritänkin pitää ne maltillisen kokoisina, siksi leikkasin luumut ja kirsikat syksyllä.

      Poista
  4. Kyllä minä ainakin pystyn hyvin kuvittelemaan ne puut täydessä kukassaan tuohon. Ja voih, tuo teidän aitta. Se on NIIN kaunis.

    VastaaPoista
  5. Nyt saat jo nauttia uurastamisestasi. Näyttää oikein hyvältä!

    VastaaPoista
  6. Kasvua ja maiseman muutosta on kiva seurata. Pikkuhiljaa kaikki rehevöityy ja kasvaa korkeutta. Mahtavaa muutosta ja ihania ideoita sinulla. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Raunioyrtti on kaunis riesa. Hävitin sen lähes kokonaan vuosiksi, mutta nyt otin sen uudelleen esiin. Istututin sen vatiin. Tekee juuret todella syvälle ja leviää kuin tauti.

    VastaaPoista
  8. Rohtoraunioyrttiä voi käyttää lannoitteena, eli siitä voi tehdä samanlaisen litkun kuin nokkosvedestä. Erityisesti tomaatit tykkäävät rohtoraunioyrttilannoitteesta.
    Pike

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)