tiistai 29. joulukuuta 2009

Puikot kilisee

On täällä ahkeroitukin vaikka tuntuu ajan kuluvan lähinnä sohvatyynyjen välissä. Jos ei muuta, niin kuuluu sieltä tyynyjen alta puikkojen kilinä. Eniten tykkään bambu-puikoista, mutta niistä minulta puuttuu koko 3. Niissä kilisee metalliset puikot ja muuten kuuluu ehkä vain hienoista bambuisten suhinaa. Joulun aikaan sain nysvättyä kahdet sukat ja kahdet lapaset.

Ruskearaidalliset sukat on aivan ihanaa konepestävää merinovillaa jota ostin Tampereen käsityömessuilta. Sitä kutoo enemmän kuin mielellään. Vielä on lankaa ainakin kahteen sukkapariin. Pinkit sukat on myös 100% villaa. Langan otin talteen mummon jäämistöstä. Se vain on kovin ohutta joten tuskin kestää muuta kuin pyhäkäyttöä. Ruskeat lapaset on Göteborgista ostettua alpakkaa. Pehmoista ja untuvaista. Tykkään kutoa sitäkin, nyt on vuorossa puikoissa eskarilaisen lapaset. Meillä lapset pitää lapasia kauppareissuilla ja pakkasilla rukkasten alla. Ehtikin olla jo pulaa kun ne yhdet ja ainoat on aina hukassa. Mustat merinovillaiset lapaset on teiniprinsessalle. Vain musta väri kelpaa. Muistin taas miksi se musta tökkii kutoessa. Eihän sitä saa laskettua kuin lampun alla. Salin tunnelmavalaistus on ihan vääränlainen mustaan lankaan. No tuli ne silti valmiiksi.

Jos en ole vielä maininnut, niin pidän kotona jalassa vain villasukkia, kesät talvet. Tai sitten ei ole sukkia lainkaan. Puuvillasukat sujahtaa jalkaan vain jos on menoa jonnekin, siis jos muistan. Ohkaset villasukat kun mahtuu kenkään kuin kenkään. Joten siitä tunnistaa tuolla maailmalla liikkuessa, villasukka vilahtaa farkun puntin alta. Niinpä niitä sitten kuluukin. Eikä sielä kantapäästä vaan terästä. Mikä helpotus, sillä monesti leikkaan reikäisen villasukan terän kylmästi poikki ja teen tilalle uuden terän. Menettelevät ainakin kotisukkina jos ei ole samaa lankaa ja väri ei ihan täsmää vanhojen kanssa. Varreltaan huonot kyllä sitten löytää itsensä kaatopaikalta.

Loppuun vielä kuva parhaista kavereista. Tämä on niin harvinainen hetki kun ovat edes sekunnin paikoillaan, etten ehtinyt säädellä kameraa ja valaistusta, siksi keltainen kuva. Mutta olkaa hyvä, herrat Otto ja Kaapo! Parhaat ystävykset!



9 kommenttia:

  1. Oletpa ollut reipas kutoja :) Ihan syötävän söpöt nuo kaverukset <3

    VastaaPoista
  2. Oi, minä vannoudun myös villasukan kuluttajaksi ja kutojaksi. Minulla on yötä päivää villikset jalassa. Eri tosi yöksi ja seuraavat kotikäyttöön ja sitten vielä erikseen ulko ja töissä pidettävät villasukat. Myös lapaset on meillä haluttua tavaraa. Niitähän voi laittaa aina useammat päällekkäin, tarkenee hyvin. Kudo vain, hyvältä näyttää!!! Meillä myös nuo mustat pakkaa olemaan kova sana, ja surkeat kutoa "pimeässä", kuten nyt pakkaa valaistus olemaan. Hyvää uutta vuotta sinulle!

    VastaaPoista
  3. Kylläpä teillä on puikot saaneet kyytiä :) Ihanat nuo parhaat ystävykset <3

    VastaaPoista
  4. Tekisi kovasti mieli kutoa tai ommella, mutta käsi on kovin kipeä. Postikin toi uuden Moda-lehden ja yhä enemmän alkoi sormenpäitä kutittaa....jos ihan vähän vain. No jotain hyödyllistä tein kun päättelin langanpätkistä viisitoista sukkaparia.Mulla tahtoo tuo viimeistely aina jäädä....

    VastaaPoista
  5. Nättejä sukkia ja lapasia! Mulla on kans aina villasukat jalassa, yölläkin. :)

    VastaaPoista
  6. Voi mitkä kaverukset! :D
    Villasukat on taas minulla jalassa vain kovilla pakkasilla pihalla, muuten en tykkää. Ovat kyllä tosi kauniita nuo tekemäsi!

    VastaaPoista
  7. Kiitos kaikille mukavista kommenteista :) Enemmänkin tekisi mieli tehdä jos vain aikaa olisi.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)